Uuttukyyhky
Uuttukyyhky. - Kuva yllä Copyright © Martha de Jong-Lantink - Creative Commons.

Turturikyyhky Kyyhkyjen heimo

Kyyhkylintujen (Columbiformes) lahkossa on kaksi heimoa, kyyhkyt (Columbidae) ja dodot (Raphidae).

Kyyhkyjen heimoon kuuluu 351 lajia 49 suvussa. Kyyhkyt ovat keskisuuria lintuja, joilla on pieni pää ja lyhyt, litteähkö nokka, joka on osittain vahanahan peittämä. Niillä on teräväkärkiset siivet ja tavallisesti pitkä pyrstö. Sukupuolet ovat samannäköiset.

Kyyhkyillä on voimakas, lihaksikas kupu ja pitkä, ahdas suoli. Juomatavoiltaan ne poikkeavat useimmista muista linnuista. Ne upottavat nokkansa veteen ja imevät nesteen, kun taas linnut yleensä ottavat vettä nokkaansa ja kulauttavat sen kurkkuunsa, nostamalla päätään. Kyyhkyjen tavoin juovat ainoastaan hietakanat ja lyhytjalkakanat.

Maassa kyyhkyt liikkuvat sipsuttavin askelin ja nyökyttävät päätään askelten tahdissa. Niiden lento on nopeaa ja suoraviivaista. Pesimäaikaa lukuun ottamatta kyyhkyt ovat parvilintuja. Kyyhkyillä on erikoinen tapa ruokkia poikasiaan kuvusta erittyvällä maitomaisella aineella, ns. kyyhkynmaidolla. Poikaset juovat tätä ravinteikasta nestettä, pistämällä nokkansa emonsa suuhun, johon "maito" nousee emon kuvusta.

Meillä pesiviä kyyhkyjä ovat sepelkyyhky, turkinkyyhky, turturikyyhky, uuttukyyhky ja pulu.

Uuttukyyhky

Uuttukyyhky (Columba oenas)

"1970-luvun alussa uuttukyyhkyn tilanne maassamme näytti synkältä. Tuon vaiheen jälkeen, 1970-luvun puolivälissä uuttukyyhkyillä meni maassamme taas varsin hyvin. Niinpä vuonna 1977 uuttukyyhky otettiin riistalinnuksi, koska kaikki metsästäjät eivät erottaneet sitä sepelkyyhkystä. Aika outo peruste sinänsä. Tämä olikin varsin arveluttavaa, sillä monilla uuttukyyhkyillä oli pesässään vielä poikaset, jahdin elokuun alussa alkaessa. Tämähän oli vastoin yleistä riistanhoidon etiikkaa. Näin saatiin uuttukyyhkyjen määrä niin alas, että siitä tuli silmälläpidettävä laji vuonna 1985. Laji rauhoitettiin vuonna 1993, ja nykyisin uuttukyyhkyjen kanta on elinvoimainen."

Uuttukyyhky on sepelkyyhkyä pienempi ja lyhytpyrstöisempi. Siltä puuttuvat myös sepelkyyhkyn valkeat kuviot siiviltä ja kaulasta. Uuttukyyhkyllä on pituutta 28 – 32 cm, siipien kärkiväliä 60 – 66 cm ja painoa 250 – 300 grammaa. Nokka on tumma, jalat punertavat.

Uuttukyyhkyn yleisväri on puhtaan siniharmaa, takaselkä on tuhkanharmaa. Rinta on heikosti viininpunainen ja kaulan sivuilla on metalliset, vihertävät laikut. Siipisulat ovat lähes mustat, kyynärvarressa on kaksi hivenen epäselvää pitkittäisjuovaa. Siiven keskiosa on usein muuta siipeä selvästi vaaleampi. Nuorella linnulla ei ole kaulassaan minkäänlaista kuviointia.

Uuttukyyhky lentää varsin tasaisin ja nopein siiveniskuin. Se liikkuu pienehköissä parvissa, usein sepelkyyhkyjen seurassa.

Uuttukyyhky

Uuttukyyhky. - Kuva Copyright © Frank Vassen - Creative Commons.

Äänet

Uuttukyyhkyn soidinääni on kaksitavuinen, kumea huu-u tai huu-e, jota se ikäänkuin pumppaa sarjoina kuuluville.

Ravinto

Ruokansa uuttukyyhky hakee pelloilta, niityiltä, tienpientareilta ja rikkaruohokentiltä.

Ravintona ovat lähes poikkeuksetta kasvikunnan tuotteet, kuten siemenet, herneet, marjat, vihreät lehdet ja tammenterhot. Myös eläinravinto, kuten etanat ja kotilot maistuvat.

Uuttukyyhky

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa uuttukyyhky on levinnyt Oulun korkeudelle asti, mutta tihein kanta on Lounais-Suomen tammivyöhykkeellä. Suomen kanta on 2 000 – 5 000 paria.

Uuttukyyhky suosii vanhoja haavikoita ja Lounais-Suomen jalopuulehtoja, mutta pesii muuallakin, mikäli vain kolopuita riittää.

Uuttukyyhky

Uuttukyyhky. - Kuva Copyright © Frank Vassen - Creative Commons.

Lisääntyminen

Soidinlennossa koiras lentää ympyrää vuoroin kohoten hitain siiveniskuin ylös ja vuoroin liitäen alaspäin, ylös kohotetuin siivin.

Uuttukyyhky on kolopesijä ja riippuvainen vanhasta, vahvarunkoisesta metsästä, etenkin lehtimetsästä. Sen suosituimpiin pesäpaikkoihin kuuluvat vanhoissa haavoissa olevat palokärkien kolot. Uuttukyyhky saattaa käyttää samaa koloa vuodesta toiseen. Se pesii myös pöntöissä. Naaras hautoo koirasta enemmän pesyeen kahta munaa, jotka se munii joko suoraan pesän pohjalle tai risujen ja sammalten päälle. Haudonta-aika on 16 - 18 vrk. Poikaset viettävät aikaansa pesässä 20 - 30 vrk.

Poikasiaan uuttukyyhky ruokkii kyyhkynmaidolla, jota kehittyy emon kuvussa ja josta 75 % on vettä. Molemmat emot osallistuvat poikasten ruokintaan. Poikasten kasvaessa lisääntyy kasviravinnon osuus niiden ravinnossa. Pesyeitä voi olla useampia. Uusi pesye munitaan yleensä edellisten poikasten ollessa vielä pesässä. Usein pesäkolossa onkin suuret poikaset, joiden vieressä emo hautoo kahta uutta munaa. Näin uuttukyyhky turvaa hyvän poikastuoton, korvaamalla pienen munaluvun usealla pesyeellä. Kaikki uuttukyyhkyt eivät pääse pesimään lainkaan, syynä on sopivien pesäpaikkojen puute.

Uuttukyyhky

Muutto

Keväällä uuttukyyhky on ensimmäisiä muuttolintuja, se palaa maaliskuun alkupuolella tai puolivälissä. Kevätmuutto jatkuu toukokuun alkuun asti. Keväällä uuttukyyhkyn tapaa useimmiten pelloilla tai tienpientareilla, missä se etsii ravintoa.

Syksyllä uuttukyyhky lyöttäytyy mielellään sepelkyyhkyjen seuraan. Syysmuutto tapahtuu elokuun lopun ja marraskuun alkupuolen välillä. Talvehtimisalueet ovat Länsi-Euroopassa. Talvehtivia uuttukyyhkyjä tavataan meillä silloin tällöin.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Wikipedia
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös
Kyyhkyt
Sukupuutossa