Badlandsin kansallispuisto, Badlands National Park sijaitsee Etelä-Dakotassa. Varhaiset intiaanit ovat käyttäneet aluetta metsästysmainaan jo 11 000 vuotta sitten. Lakotat ja muut siouxit syrjäyttivät muut heimot 1800-luvun jälkipuolella. Eurooppalaiset puolestaan valtasivat alueen 1800-luvun lopulta alkaen. Puiston maasto on preeriaa ja eroosion luomia jyrkkäreunaisia kallioharjanteita. - Kuva Copyright © travellingcari - Creative Commons.

INTIAANIKULTTUURIT - POHJOIS-AMERIKAN TASANKOJEN INTIAANIHEIMOT - osa 2

SIOUX

Sioux=Lakota + Dakota + Nakota. Siouxit muodostuvat kolmesta alueellisestä ja toisistaan kulttuurisesti hieman eroavasta intiaaniryhmittymästä, jotka ovat Lakota, Dakota ja Nakota. Näissä kolmessa haaraumassa on yhteensä 13 heimoa.



Charles Deas (1818 - 1867): "Siouxryhmä".


Lakota - läntiset siouxit - tunnetaan myös nimellä Teton sioux ja nimillä lakhota ja titonwon. Suurin ryhmä näistä kolmesta, muodostuu seitsemästä heimoryhmästä: Oglala, Brulé, Minniconjou, Sans Arcs, Oohenopa, Sihasapa ja Hunkpapa. Näistä seitsemästä heimosta käytetään joskus englanniksi nimitystä Great Sioux Nation.

Sihasapasta käytetään myös nimitystä Blackfoot tai Black Foot eli mustajalka, jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisten mustajalkojen (engl. Blackfeet) heimon kanssa. Oohenopa-heimon toinen, heistä yleisesti käytetty nimi on englanniksi Two Kettles, eli Kaksi Kattilaa.



Zitkála-Šá eli Red Bird eli Punainen Lintu (1876 - 1938). Hän oli siouxeihin kuulunut kansalaisaktivisti, kirjailija, opettaja ja muusikko. Zitkála-Šá syntyi Etelä-Dakotan Yanktonin intiaanireservaatissa. Hänen äitinsä oli dakota, mutta hänen isästään, joka ei ollut intiaani, ei ole paljoakaan tietoja. Zitkála-Šá oppi äidiltään intiaanikulttuurin tapoja. Zitkála-Šá oli Washingtonissa aktiivinen intiaaniasioiden edistäjä. Hän ajoi muun muassa intiaaneille täyttä kansalaisuutta, mikä johti vuonna 1924 hyväksyttyyn Indian Citizenship Act -lakiin. (Wikipedia)


Dakota - itäiset siouxit - tunnetaan myös nimellä Santee sioux. Pitää sisällään neljä heimoa: Mdewakantonwan, Wahpekute, Sisseton ja Wahpeton. Dakotat elivät nykypäivän Ohiossa, Minnesotan läntisissä, sekä Pohjois- ja Etelä-Dakotan itäisissä osissa. Dakotat viihtyivät metsäseuduilla metsästellen ja kalastaen ja harjoittaen tarpeikseen maanviljelystäkin. Hevosia dakotat saivat 1700-luvulla.

Dakotaan dakotat tulivat siitä samasta syystä, josta yleensä intiaaniheimot jollekin seudulle muuttivat, eli muiden, sotaisten heimojen ajamina ja ahdistamina. Eräät dakotat liikkuivat lännempänä tasangoilla vuoden 1867 sodan aikana. Muutenkin dakotat, hevosia saatuaan, liikkuivat tasangoillakin, biisoneita metsästäen.

Nakota - keskiset siouxit - tunnetaan myös nimellä Yankton-Yanktonai. Muodostui kahdesta heimosta, Yankton ja Yanktonai. Asuinseutuna nakotoilla aluksi Minnesota ja sittemmin nykypäivän Pohjois-Dakotan keskiset osat ja Etelä-Dakotan keskiset ja pohjoiset osat. Pienin näistä kolmesta päähaarasta.

Sioux on suomeksi "Pieni käärme", nimitys, jonka viholliset antoivat. Pitkäkasvuista, valkoistenkin mielestä kaunista ja komeaa kansaa. Osavaltiot North Dakota ja South Dakota ovat saaneet nimensä dakotoista. Väkiluku 1700-luvun lopulla 25 000 henkeä. 1990-luvulla arvioitu siouxien määrä oli yli 100 000 henkeä USA:ssa. Suurin osa siouxeista elää reservaateissa Etelä- ja Pohjois-Dakotassa. - osa elää Minnesotassa, Nebraskassa ja Montanassa.



Charles Bird King (1785 - 1862): "Petalesharo, pawneepäällikkö".


Pawnee. Platten keskijuoksulla ja Republicanjoella, Nebraskassa ja Kansasin pohjoisosassa. Pawneita oli neljä liittoutunutta heimoa. He olivat eteviä maanviljelijöitä ja asuivat maamajoissa. Pawneet saivat jo 1600-luvulla käyttöönsä hevosia ja liikkuivat ryöstöretkillään aina New Mexicossa asti.

He olivat maanosan sotaisimpia kansoja, pelättyjä ja vihattuja rosvoja, jotka sotivat kaikkia muita heimoja, naapureitaan ja etenkin kauempana asuvia intiaaneja vastaan. Hyökkäilivät heti ensimmäisten turkismetsästäjien ja uudisasukkaiden kimppuun.

Siirtolaisten mukana tullut koleraepidemia tappoi puolet pawneista 1840-luvulla. Väkiluku vuonna 1780 10 000 henkeä, koleran jäljiltä enää 4 500. 1950-luvulla pawneita oli 1 500 ja vuonna 1995 heitä oli 2 000.


Arapaho. Coloradon, Kansasin ja Wyomingin seudut ovat olleet arapahojen asuinaluetta. Ennen tasangoille tuloaan arapahot mahdollisesti elivät Minnesotassa ja Pohjois-Dakotassa. Uudisasukkaiden paine laittoi heitä sieltä liikkeelle. Arapahot ovat olleet läheisiä ja liittolaisia cheyennejen ja gros ventrejen kanssa. Arapahot kuljettivat omaisuuttaan koirilla ja varmaankin ihastuivat suuresti, kun näkivät eurooppalaisten mantereelle tuomat hevoset.

1700-luvun alkupuolella arapahot saivat espanjalaisten siirtolaisten kanssa yhteyksissä olevien komanssien avulla itselleen ensimmäiset, omat hevoset ja aloittivat niiden kera biisoninmetsästyksen. Hevosten myötä heidän, kuten monien muidenkin intiaaniheimojen elämä, tuli täyteen uusia mahdollisuuksia liikkumiseen, metsästämiseen ja kuljettamiseen ja uutta vaurautta.

Kauppa turkiksilla oli yksi heidän elinkeinoistaan. Arapahoja on pidetty rauhaa rakastavina, syynä se, että he eivät sotineet tulijoiden kanssa. Se ei kuitenkaan tietänyt heille parempaa kohtaloa ja Sand Creekin massasurmassa vuonna 1864 he olivat uhreina yhdessä cheyennejen kanssa. Arapaho Casino Wyomingissa on esimerkkinä nykypäivän arapahojen toimeentulosta. Arapahot elävät nykyisin kahdessa suuremmassa yhteisössä, pohjoisempana Wyomingissa heitä on 6 000 ja etelässä Oklahomassa 11 000.


Missouria.


Kiowa-apassi Kiowa-apasseista käytetään yleisnimitystä tasankoapassi (engl. Plains Apache) siksi, että he siirtyivät viettämään tasankointiaanien elämää. Ensimmäinen eurooppalainen maininta heistä, kuten myös kiowista, on ranskalaisen tutkimusmatkailija René Robert Cavelierin tekemä ja vuodelta 1681. Hän raportoi, että nämä ihmiset, joille hän antoi nimen gattacka, olivat pawneiden naapureita ja kävivät kauppaa näiden kanssa.

Myös kiowat liikkuivat jo tuolloin kiowa-apassien kanssa ja kummatkin heimot olivat tutkimusmatkailijan havaintojen mukaan, suuntaamassa tekemään hevoskauppaa espanjalaisten kanssa. Kiowa-apassit erottautuivat kielensä, joka kuuluu athapaskanin kieliryhmään, myötä selkeästi kiowista. Vain jotkut vanhat kiowa-apassimiehet oppivat puhumaan jonkin verran kiowien kieltä. Kielellisten erojen vuoksi myös muut kiowa-apassien elintavat poikkesivat kiowien elintavoista.

Kiowa-apassit olivat perinteisesti sotaisimpia tasankointiaaneja ihan samoin, kuin kiowatkin. Kiowilla ja kiowa-apasseilla on monilta osiltaan yhteinen historia, vaikka ne kumpikin ovat historiallisesti ja kulttuurisesti ihan eri heimot. Näiden kahden heimon suhteissa kiowa-apassien historia on hieman epäselvä siinä suhteessa, että mistä he tulivat ja miten he ihan alussa joutuivat kiowien seuraan.

Kiowa-apassit olivat tasangoille ilmaantuessaan varsin pieni ryhmä ja noissa vihamielisissä oloissa he saivat turvaa liitostaan kiowien kanssa. Vuosisatojen ajan nämä kaksi heimoa pitivät yhtä ja liikkuivatkin, pitkätkin matkat asuinseutuja muuttaessaan, yhdessä. Muutkin intiaaniheimot harrastivat liittoja, mutta kiowa-apassien ja kiowien liitto on ainutlaatuinen. Ilmeisesti keskinäinen yhteys ja liittolaisuus kiowien ja kiowa-apassien välillä syntyi siksikin, että siitä oli molemmille hyötyä.

Kiowien lähipiirissä kiowa-apassit omaksuivat niin "kiowamaiset" elintavat, että heidän sanottiin olevan jo enemmän kiowia, kuin apasseja. Kiowa-apassit uskoivat kiowien tapaan siihen, että kuolleen sielu matkaa toiseen maailmaan. Myöskään kuolleiden nimiä ei enää saanut käyttää heidän jälkeensä. Kiowa-apassit myös osallistuivat kiowien vuosittaisiin juhliin, kuten aurinkotanssiin. -> apassit.

Kartta intiaaniheimojen sijoittumisesta tasangoilla.


Kiowa. Kiowien oma nimitys itselleen on kwuda eli "ulos tulevat" - kiowat tulivat maailmaan ryömimällä onton puun läpi. Kiowat elivät muinoin, metsästellen jousillaan Yellowstone- ja Missouri-jokien latvoilla ja Black Hillsien tienoilla, nykyisessä Montanassa, ihan Yhdysvaltain pohjoisimmissa, metsäisissä osissa lähellä Kanadaa.

Se oli seutua, jossa talvet olivat kylmiä ja lumisia. Heidän naapureitaan olivat lattapäät (engl. Flat Heads) ja eräät apassiheimot, myös varikset (engl. Crow) olivat heidän ystäviään. Heidän ainut kotieläimensä oli koira, jota he käyttivät veto- ja kantojuhtana. Montanasta kiowat muuttivat kohti etelää ja kaakkoa ja tasankoja yhdessä varisten ja kiowa-apassien kanssa, vuonna 1805 he olivat itäisessä Coloradossa ja Oklahoman länsiosissa.

Tasangoilla kiowat näkivät ensimmäistä kertaa elämässään biisoneita, joiden perässä he pian kiisivät ratsuillaan. Näin kiowatkin aloittivat nopean totuttautumisen tasanko-intiaanien elämään, joka oli jotakin ihan muuta, kuin mihin he syvien lumien vuorilla olivat aiemmin tottuneet.

Saatuaan yhä enemmän hevosia ja myös aseita, heidän käyttäytymisensä muuttui varsin radikaalisti ja heistä äärettömän sotaintoisina tuli yksi vihatuimmista ja pelätyimmistä heimoista tasangoilla. Mainetta varmasti olivat omalta osaltaan kohottamassa mukana tiiviisti kulkevat ystävät, kiowa-apassit, jotka eivät yhteenottoja kartelleet. Hevosia kiowilla oli kohta enemmän, kuin juuri millään toisella tasankojen heimolla.

Noin vuoden 1790 tienoilla kiowat tekivät pysyvän rauhan entisten vihollistensa, komanssien kanssa. Yhdessä komanssien kanssa he tämän jälkeen kävivät hevosilla ja vangitsemallaan orjavoimalla kauppaa ranskalaisten ja englantilaisten kanssa, saaden näiltä aseita, ammuksia, muita metallitarpeita sekä maaleja kasvomaalaamiseensa.

Vuonna 1840, Bent's Fort-kauppapaikassa Arkansasissa, kiowat, kiowa-apassit ja komanssit yhdessä eteläisten cheyennejen ja arapahojen kanssa solmivat viiden heimon rauhan. Tämän rauhan aikaansai turkiskauppias William Bent, jonka vaimo oli cheyenne. Bent oli tyypillinen ajan kauppamies, joka liikkuili intiaanien ja valkoisten kulttuurien välimaastossa, kaupankäyntiin liittyvissä pyrkimyksissään. Tämä viiden heimon liitto muodosti nyt pysyvän uhan seudun siirtolaisille ja niinpä liittovaltio keskitti armeijaansa näitä heimoja vastaan - alkoivat intiaanisodat.

Sotimisen aikaa kesti vuosikymmeniä. Liittovaltion armeijan ohessa kiowien vihollisia olivat caddot, tonkawat, navajot ja utet. Wichitat olivat kiowien ystäviä. Vasta Lääkemajan sopimus, vuonna 1867, lopetti suurimmat sodat. Jotkut kiowajoukot jatkoivat sotimista vielä tämänkin jälkeen aina vuoteen 1875 saakka, jolloin tehtiin lopullinen rauha Fort Sillissä. Suurin osa kiowista elää nykyisin läntisesä Oklahomassa reservaatissa. Kiowia on nykyisin noin 12 000.



Siouxin helmikirjailtu liivi vuodelta 1890. Kuva Copyright © Bob Sinclair - Creative Commons.


Komanssi (engl. Comanche). Oma nimitys nemene "ihmiset". Useiden heimojen muodostama kansa, joka 1600-luvulla asui Kalliovuorten itärinteillä Wyomingissa. Saatuaan hevosia komanssit siirtyivät 1700-luvulla Platten ja ylisen Arkansasjoen väliselle alueelle, joka kuuluu nykyään Wyomingiin, Coloradoon, Nebraskaan ja Kansasiin.

He olivat preeriaintiaaneiksikin erityisen taitavia ratsastajia ja heillä oli hevosia runsaasti. Sotaisen tarmonsa ja liikkuvuutensa vuoksi komanssit olivat voimakas kansa, joka oli alituiseen sota- ja ryöstöretkillään. Väkiluku 1800-luvun alussa 7 000 - 10 000 henkeä, vuonna 1868 5 000 henkeä ja vuonna 1995 11 000.


Wichita.


Lipan-apache. -> apachet.


Tonkawa. 335 elossa vuonna 1995.


Kitsai.