Miss Universum 1952 Armi Kuusela, Kulosaaressa, Helsingissä elokuussa 1952, kuvaaja UA Saarinen. - Kuva Copyright © - Museovirasto. Armi Kuusela "liittyy Muhoksen musiikkiin" niin, että hänet muistetaan kappaleesta "Armi" eli "Neitosista ken on kaunein". Yleisesti on uskottu, että kappale viittaa Armi Kuuselaan. Todellisuudessa säveltäjä Erik Lindström teki kappaleen omalle vaimolleen Vuokolle. Levy-yhtiön kanssa kuitenkin päätettiin, että kappaleen nimeksi tulisi Armi. Sanat biisiin teki Saukki. Kyseinen päätös tehtiin elokuvan markkinointi mielessä. Kappale sai toivottua lisänäkyvyyttä, kun sen nimi viittasi juuri valittuun Miss Universumiin Armi Kuuselaan. (Radio Nova)

Musiikkia Muhokselta - orkesterit, muusikot, orkesterinjohtajat, laulajat, soittajat ja soittokunnat

Aho, Petri (synt. Vähäkyrö) - Monipuolinen musiikkimies, joka on soittanut Pohjan sotilassoittokunnassa/Oulun varuskuntasoittokunnassa ja Lapin sotilassoittokunnassa yhteensä 32 vuotta ja 8 kuukautta. Klarinetisti, saksofonisti ja orkesterinjohtaja, jolla monipuolista musiikin ja orkesterinjohdon koulutusta sekä Puolustusvoimien että konservatorion kursseilla Lahdessa ja Oulussa.

Petri Aho opettaa edelleen klarinetin ja saksofonin soittoa mm. Muhoksen Musiikkikoulussa, Oulujoki-Opistossa, Oulu-Opistossa, Vaala-Opistossa ja Pudasjärven kansalaisopistossa. Hän on opettanut aikoinaan myös Limingassa, Raahessa ja Oulunsalon taidekoulussa. Hän on ollut Muhoksen Torvipojissa avustajana n. 20 vuotta. Lisäksi hän johtaa Utajärven Puhallinorkesteria ja on ollut perustamassa MELU ry:tä Muhokselle. Heavytiernapojat on myös hänen ideoimansa ja alulle laittamansa.

Petri Aho on eläkkeellä Puolustusvoimien virasta (1.3.2015 alkaen) ja hän on asunut vuodesta 1993 alkaen Päivärinteellä. Hän soittaa edelleen Oulu Big Bandissa baritonisaksofonia eli barskafonia ja avustaa tarvittaessa TT Big Bandissa (Teekkaritorvet).

Alikoski, Antero - Opettaja, kuoronjohtaja, musiikkimaestro.

Hannus, Petri - Wikipedia: Jolly Jumpers. Jolly Jumpersin tyrnäväläinen kitaristilaulaja Petri Hannus on käynyt lukion Muhoksella.

Haverinen, Esa-Arvi "Espe" (1964 -) - Wikipedia: Rockmuusikko, rumpali ja 22-Pistepirkko-yhtyeen perustajajäsen.

Heavytiernapojat - Petri Ahon ideoima ja alulle laittama orkesteri. Muhoksen elävän musiikin yhdistyksen (MELU ry) Heavy-Tiernapojat laittavat perinteisen lauluesityksen uuteen uskoon. Kahdelle kitaralle, rummuille ja bassolle sovitettu kokonaisuus on hyvin kaukana siitä jäykähköstä ohjelmanumerosta, joka nähdään niin monissa joulujuhlissa. Rock-keikan mittaan kasvatetussa spektaakkelissa voi kuulla myös tuttuja kaikuja legendaarisista heavy-biiseistä. (Facebook)

Heikkinen, Olavi Pietari - Muhoksen seurakunta, Seppo J. Karppinen: Muhoksen Torvipoikain 50-vuotishistoriikki: Muhoksen Torvipojat-puhallinorkesterin pitkäaikainen johtaja, päätoimeltaan poliisi mutta myös muusikko, paikallisen musiikki- ja kulttuurielämän suuri virittäjä ja vaikuttaja.

Henttunen, Eero (15.12.1909 Muhos - 6.8.1971 Muhos) - Erittäin lahjakkaan kuvataiteilijan rakkain harrastus oli öljyvärimaalaus. Taulujen aiheina suurelta osin oli luonto eri vuodenaikoina, maisemat kotiseudulla ja merkittävät paikat. Leppiniemen riippusiltaa on kuvattu useammassa taulussa. Hänen öljyväritöistään on koottu kaksi näyttelyä Muhokselle 1960-luvulla. Maalausten lukumäärä ei ole tiedossa. Suurin osa tauluista on tehty lahjaksi eikä niinkään myytäväksi. Niistä maalauksista, jotka onnistuttiin löytämään eri puolilta suomea, on kerätty kuvakokoelma, cd-rom. Työn suoritti 2000-luvun alussa Eero Henttusen tytär, artenomi Anna Heikkinen.

Eero oli itseoppinut kansanmuusikko, jota soittimet kiinnostivat. Niitä rakenneltiin itse ja hän soitti mm. viulua työväen tapahtumissa, juhannustansseissa ja hääjuhlissa. (Lähde: Raimo Ranta)

Henttunen, Heikki - eli Kärnä (30.6.1803 Muhos - 1.3.1869 Muhos) - Pelimanni ja suutari. Helluntaina 1835 Mikko Greus järjesti luvattomat tanssit riihessään. Pelimaneina oli suutari Heikki Henttunen ja torppari Kylmänen. Soittajat haastettiin käräjille ja koko sakki tanssijat mukaan lukien tuomittiin sakkoihin - ja pelimannien soitimet rikottiin. Muhoksen nimismies Pettersson valitti tuomiosta hovioikeuteen ja senaattiin ja niin kävi, että Muhoksen pitäjänkokouksen päätökset menivät nurin. Sakot peruttiin ja rikotut soittimet korvattiin. (Lähde: Raimo Ranta)

Henttunen, Jaakko Heikinpoika - eli Kärnä (27.10.1846 Muhos, Laitasaari - 11.5.1909 Lahti) - Edellisen, Heikki Henttusen poika. Jaakko tuli merimiehenä Viipuriin vuonna 1875. Viipurissa hän pääsi kellosepän oppiin. Sieltä hän on muuttanut pois kellosepän kisällinä 8.4.1880. Hänen erikoisalaansa oli tornikellojen koneistojen rakentaminen. Jo vuonna 1881 häneltä valmistui Jyväskylän kaupunginkirkon tornikello. Kelloseppä Kalevi Korhonen kertoo, että kello valittiin tarjouskilpailun perusteella. Siihen tuli kolme tarjousta ja viipurilainen J. Kärnä voitti kisan edullisimmalla tarjouksella. Hänellä oli myös kokemusta isoista kelloista, sillä hän oli toimittanut kellon Kajaanin raatihuoneelle. Kyseinen kello on edelleen raatihuoneen tornissa.

Viipurin maatalousnäyttelyssä 1887 oli näytteillä Jaakko Kärnän rakentama torninikello. Viipurin uutisten maininnan mukaan samanlaisia kelloja oli rakennettu Jyväskylään ja Heinolaan. Tästä näyttelykellosta hän sai pronssimitalin kotiteollisuustuotteiden sarjassa. Kello sijoitettiin Joensuun lyseoon. Jaakko Kärnä rakensi eri lehtitietojen mukaan tornikellot myös Heinolaan, Tornioon ja Joensuun lyseoon.

Hänet tunnettiin myös pianojen virittäjänä ja soitinrakentajana. Hän harrasti myös aktiivisesti musiikkia ja soitti jossain vaiheessa trumpettia Sysmän soittokunnassa.

Kaikki tuo monipuolinen tekninen osaaminen sekä musikaalisuus tulee Jaakolle kuten muillekin Henttusille suvun perintönä.

Syksyisin hänellä oli tapana käydä sukuloimassa Muhoksella ja Oulujoen Pikkaralan kylässä, jossa veli Henrik oli Maijalan talokkaana. Lohestamista hän ei jättänyt väliin, sillä kalastaminen oli jäänyt veriin jo lapsuudesta. (Lähde: Raimo Ranta)

Humppayhtye Alanko 1975 - 1980. - Humppa nousi suureen suosioon 1970-luvun puolivälissä, jolloin siitä tuli koko maassa vanhempien ihmisten, sekä Itä- ja Kaakkois-Suomessa myös maalaisnuorison suosima musiikki- ja tanssityyli. Huippusuosittuja olivat kappaleet Pieni hetki, Jätkän humppa, ja Lappeenrantaan.

Yhtye soitti kokoonpanolla: Heikki Meklin haitari, Raimo Ranta laulu ja kitara, Rauno Ranta banjo ja Rauno Aro rummut. Yhtye keikkaili Muhoksen lähipitäjissä sekä Kainuun alueella. (Lähde: Raimo Ranta)

Kauppila, Antti - Viulunsoiton opettaja. (Lähde: Ritva Ranta)

Kelhä, Kaarlo - Muusikko.



Vasemmalla pianon takana Niilo Kiviniemi, laulamassa Mikko Ranta ja oikealla Anne Ranta. Kuva Raimo Ranta.

Kiviniemi, Niilo - Muhoksen Laitasaaressa syntynyt muusikko, kapellimestari ja ammattimuusikko jo usean vuosikymmenen ajan. Hän on soittanut mm. oululaisessa Pertti Haipolan yhtyeessä. Hän hallitsee useita eri instrumentteja ja opettaa soittamista. Nykyisin hän on usein pianistina eri taiteilijoita säestäen. Hän johtaa myös useita kuoroja ja esiintyy ahkerasti monenlaisissa tilaisuuksissa eri puolilla Pohjois-Suomea. (Lähde: Raimo Ranta)

Koivisto, Konsta - Scenes-yhtyeen laulaja, joka on viettänyt lapsuutensa ja käynyt koulunsa Muhoksella.

Kulukurit - (odotamme lisätietoa).
Kaarlo Kelhä (s. Muhos), laulu ja harmonikka. Kaarlo Kelhä käytti taiteilijanimeä Kasper, tehdessään levyn Kärkihumpan kanssa.
Pekka Jaukka (s. Muhos), harmonikka.
Rainer Kelhä (s. Muhos), rummut. (Lähde: Raimo Rannan arkisto)
Vuonna 2014 Kulukurit soitti kokoonpanolla Kaarlo Kelhä, Pentti Pelkonen, Reino Tapio ja Alpo Kohtalo.

Lopakka, Sami (1975 -) - Wikipedia: Muusikko, kirjailija, vuosina 1989 - 2005 toimineen Sentenced-yhtyeen rytmikitaristi. - Ylen video: Sami Lopakka Sentenced-vuosistaan: Tuntui omituiselta opettaa italialaisille mitä ahdistus on.

Lukka, Martti (1907 - 1994) - KirjastoVirma: Kotiseutuneuvos, itseoppinut muusikko, säveltäjä, sanoittaja ja runoilija - paikallisen musiikki- ja kulttuurielämän suuri virittäjä ja vaikuttaja. Hän viehättyi musiikista jo lapsena soitellessaan paimenessa ollessaan pajupilliä ja leppätorvea. Muhoksen kotiseutulaulun säveltäjä. Hän perusti vuonna 1959 Muhoksen Torvipojat-puhallinorkesterin ja johti sitä kymmenen vuoden ajan.

Matti Mätä & SS utajärveläis-muhoslainen Punkyhtye 1978 - 1980. - Yhtye oli utajärveläis-muhoslainen, mutta se vaikutti Oulun rokkikuvioissa sen verran aktiivisesti, että sitä pidettiin oululaisena.

Matti Mätä & SS sovelsi punkia omaan shokeeraavaan tyyliinsä: "tärkeintä on säpinöinti eikä turha tärkeily". Aluksi ei ollut väliä, onko duuri vai molli, kunhan vauhtia riittää. Yhtyeen lavakohkaus oli parhaimmillaan niin hillitöntä, että Rattori-klubin portsari laittoi heidät pihalle kesken keikan, eikä yleisökään ottanut ulosheittoa pahakseen. Yhtye osallistui vuoden 1980 pop-SM-kisoihin, mutta menestystä ei vielä tullut. Martti Henttunen lähti yhtyeestä ja muut jatkoivat triona.

Yhtyeen tyyli koki melkoisen muodonmuutoksen, ja lopulta avantgardebändiksi muuntunut ja nimensä 22-pistepirkoksi vaihtanut yhtye voitti Pop-suomenmestaruuden vuonna 1982. (Lähde: Raimo Ranta)

Mehiko - Oulu - Reino Ukkola (s. Muhos), perusti syksyllä 1970 Mehiko-nimisen bändin.
Reino "Ringo"Ukkola, laulu, kitara ja saksofoni, Muhos.
Veikko Miettunen, laulu, rummut ja kitara, Muhos.
Juhani Mustakangas (s. Muhos), saksofoni, klarinetti ja basso.
Oula Calonius, piano/urut, Oulu.
Reino Ukkolalla oli oma ohjelmatoimisto Oulussa. (Lähde: Raimo Rannan arkisto)

MELU - Muhoksen elävän musiikin yhdistys - Muhoksen elävän musiikin yhdistys MELU on tiivis joukko paikallisia aktiiveja, jotka paiskovat töitä muhoslaisen musiikkikulttuurin eteen. Pyrimme piristämään paikallista kulttuuriskeneä järjestämällä erilaisia tapahtumia ja koulutuksia jäsenille sekä muille kiinnostuneille. Tunnetuimpina jokajouluinen Raskaampaa Joulua -tapahtuma sekä MELU-festarit. Vuosittainen jäsenmaksu 20e. (Facebook)

Melody Brothers kvintetti 1959 - 1963. - Soitti kokoonpanolla: Teuvo Kaikkonen haitari, Olavi Karppinen klarinetti, Pekka Leskelä laulu ja soolokitara, Raimo Ranta laulu ja komppikitara ja Taisto Porola rummut.

Yhtyeen ensimmäiset keikat olivat Laitasaaren työväentalon vihkiäistanssit toukokuussa 1959 - ja samana vuonna Vapunlanton viimeiset juhannustanssit. Muita tanssipaikkoja, joissa yhtye vieraili usein olivat mm. Muhoksen Työväentalo, Pyhänlinna, Pelson Suomaja ja lähipitäjien lavat.

Vuonna 1962 yhtyeen solistit Raimo Ranta ja Pekka Leskelä osallistuivat Muhoksen työväentalolla Erkki Ertaman järjestämään kykyjen etsintä laulukilpailuun. Raimo Ranta voitti miesten sarjan ja Pekka Leskelä tuli toiseksi. Ranta kutsuttiin levy-yhtiön koelaulutilaisuuteen, mutta hän ei katsonut olevansa riittävän hyvä levylaulajaksi. (Lähde: Raimo Ranta)



Muhoksen kirkkokuoro, johtajanaan kanttori Jouko Hytönen, joka oli Muhoksella kanttorina vuosina 1964 - 1968. Kuva 1960-luvulta, Ritva Ranta.

Muhoksen kirkkokuoro - Esiintymisiä jumalanpalvelusten yhteydessä ja vierailuja mm. Pelson varavankilaan. Kirkkokuoron kuoronjohtajana toimii kanttori. (Lähde: Ritva Ranta)

Muhoksen seurakunnan lukkarit, urkurit, kanttorit ja urkujenpolkijat

Muhoksen seurakunnan lukkarit ja silloiset kiertokoulun- ja kristinopin opettajat asuivat pappien ja kappalaisten tavoin kruunun järjestämissä virkataloissa, joita itse viljelivät. Lukkarien tehtävät olivat moninaiset, mutta ihan alunperin he olivat kirkon kellonsoittajia. Siinäkinhän vaaditaan musikaalisuutta ja rytmikorvaa. Lukkari-sanan merkitys muuttui vähitellen ja se tarkoitti pitkän aikaa kanttoria. Viimeistään siinä vaiheessa lukkarit huolehtivat kirkkomusiikista, niin soittamisesta kuin laulustakin.

Kanttori johtaa seurakunnan musiikkityötä erityisesti jumalanpalveluksissa, häissä ja hautajaisissa. Kanttori säestää ja esilaulaa virret, johtaa kuoroa sekä soittaa alku-, väli- ja loppusoitot. Tehtäviin kuuluu lisäksi seurakunnan musiikkikasvatus esimerkiksi rippikouluissa sekä seurakunnan soitinhuolto. Isoissa seurakunnissa voi olla erikseen laulava kanttori ja säestävä urkuri. Alla on listattuna Muhoksen seurakunnan lukkareita, urkureita, kanttoreita. Urut tarvitsevat soidakseen paineistettua ilmaa ja niinpä ennen sähköaikakautta tarvittiin myös urkujen polkijoita eli painajia.

Simo-lukkari- Hän asui 1600-luvun lopulla 1/3 manttaalin Honkasen kruununtilalla 24.
Mikko-lukkari - Tullessaan lukkariksi Mikko-lukkarilla oli hallussaan pieni 1/2 manttaalin kruununtila Muhoksella 1700-luvun alussa.
Lukkari Perh Bohm - Hän asui 1720-luvulla Lipposen talossa Laitasaaressa huonemiehenä.
Lukkari Henrik Bohm - Hän asusti huonemiehenä Ponkilassa.
Lukkari Johan Aspegren - Lukkarina toimi vuodesta 1748, läpi seurakunnan itsenäistymisvaiheeseen Johan Aspegren, jonka apulaisena kuitenkin jo vuodesta 1768 lähtien toimi tuomiokapitulin päätöksen mukaan poikansa Samuel.
Lukkari Samuel Aspegren - 22.9.1747 virka siirtyi isältä pojalle ilman lukkarinvaalia. Samuel Aspegren kuoli 12.8. 1791. Hän piti lukkarinkoulua, sekä huolehti kironkellojen aamu- ja iltasoitot. Sen jälkeen kun Muhoksesta tuli oma kirkkoherrakunta kappalaistenkin palkat tasattiin Muhoksen ja Utajärven kappalaisen kesken 29.6.1768 tehdyllä sopimuksella.
Lukkari Johan Haxel - (1.12.1782 Liminka - 5.4.1849 Muhos).
Johan Haxelin jälkeen virkaa hakivät vuonna 1850 Tyrnävän varalukkari ja kirkkoväärti Johan Ojander, toisella sijalla Johan Haxelin poika kirkkoväärti Abraham Haxel eli Kähkönen, sekä lukkarinoppilas Karl Jurvelin Utajärveltä.
Lukkari Karl Kaarle Jurvelin (17.6.1827 Utajärvi - k. 1907 Muhos) - Hän tuli valituksi ja hän palveli lukkarina 57 vuotta, kuolemaansa saakka vuoteen 1907, jolloin hänellä oli ikää 80 vuotta. Jussilan puustellissa asunut lukkari Kaarlo Jurvelin hoiti virkaana tunnollisesti, mutta lopulta tehtävä kävi ikääntymisen vuoksi hänelle raskaaksi. Niinpä hänen poikansa Heikki oli isänsä apuna viiden vuoden ajan.
Urkuri-oppilas, lukkari Henrik (Heikki) Jurvelin - Kaarlen pojan Heikin ollessa vielä urkuri-oppilas, hän soitti Muhoksen kirkon urkuja, aloittaen vuonna 1887 silloisen apulukkarin, Jaakko Puupposen työparina. Sen jälkeen hän soittikin Muhoksen kirkon urkuja aina isänsä kuolemaan, vuoteen 1907 saakka.
Urkujenpolkija Antti Leskelä - Hän teki tätä työtä aina kuolemaansa vuoteen 1890 saakka. Vuonna 1875 hankitun urkuharmoonin takana oli koppi, jossa Antti polki mitä ilmeisimmin "hiki hatussa" niin, että kaunis urkumusiikki täytti kirkkosalin.
Urkujenpolkija Matti Tihinen - Hän teki tätä työtään 1900-luvulla.
Urkujenpolkija Antti Kropsu - Hän teki tätä työtään 1900-luvulla.
Varalukkari, kiertokoulunopettaja Heikki Laukkala - Sekä Kaarle, että Heikki Jurvelinin apulaisena ja varalukkarina vuosisadan vaihteessa toimi kiertokoulunopettaja Heikki Laukkala.
Vt. lukkari, opettaja Jaakko Puupponen - Hän toimitteli lukkarin virkaa 1800-luvun lopulla, alkaen vuodesta 1875, ehkäpä siksi, että lukkari Kaarle Jurvelinin terveys korkean iän vuoksi reistaili. Hänellä oli apunaan uruissa Kaarlen poika Heikki. - Vuonna 1875 hankittiin kirkkoon urkuharmooni, "ilmapaljeurut". Sillä kansakoulunopettajat säestivät, ja näin teki esim. Jaakko Puupponen opettajatyönsä ohella. Kahden työn tekeminen oli ilmeisen rankkaa, sillä "Opettaja Jaakko Puupponen valitti 1887 kansakoulun johtokunnalle tukea saaden, että tämä sunnuntaityö käy raskaaksi, koska kaikki muut päivät olivat jo sidottu työhön. Kirkkoherra Snellmankin oli erityisen urkurin palkkaamisen kannalla, mutta kirkonkokous ei siihen suostunut, vaan kehotti opettaja Puupposta palkkaaman urkuja soittamaan lukkariapulaisen Henrik (Heikki) Jurvelinin. Näin myös tapahtui, ja lukkari-urkuri Jurvelin soitti urkuja koko isänsä virkakauden vuoteen 1907 saakka."- Heikki Jurvelinilla puolestaan olivat apulaisina vuosisadan lopulla kiertokoulunopettaja Heikki Laukkala ja tuleva uusi lukkari Mikko Pyy.
Virrenveisuunjohtaja, kirkonvartija Mikko Hartikka - Heikki Jurvelinin apulaisena 1900-luvun alkupuolella. Heikillä oli sellainen ongelma, että hän ei voinut veisata äänen "särkymisen" vuoksi. Niinpä yhteistä virrenveisuuta johti Mikko Hartikka, Heikin soittaessa urkuja.
Lukkari Mikko Pyy - Kaustisilta kotoisin ollut Mikko Pyy toimitti lukkarikanttorin virkaa vuosina 1907 - 1914. Hän tuli virkaan 57 vuotta jatkuneen Jurvelinien ja heidän apulaistensa aikakauden jälkeen.
Kanttori Juha Nurmi - Hän hoiti kanttorin virkaa Muhoksella 1.5.1915 - 10.12.1938. Oulujoen pohjoispuolella, Kähkösellä asunut Nurmi hoiti virkaansa erittäin tunnollisesti. Hän oli ihmisenä hyvin pidetty. Kirkkokuoro toimi hänen johdollaan aktiivisesti.
Kanttori Mikko Miikkulainen - Alkaen 27.7.1939, hän toimi aluksi virkaa toimittavana 6.6.1940 - 30.4.1941 leski Maria Nurmen saamien armovuosien sekä talvisodan vuoksi. Varsinaisessa kanttorin virassa 1.5.1941 - 1955.
Vt. kanttori, opettaja Väinö Toiviala - 1955 - 1956.
Kanttori Alpo Valkama - Kälviältä kotoisin ollut Alpo Valkama toimi kanttorina 1955 - 1.6.1964.
Kanttori Jouko Hytönen - 1.6.1964 - 1968.
Vt. kanttori-urkurit Seppo Heiskanen ja Topi Lehto - 1968 - 1970.
Kanttori Teuvo Leutonen - 1.2.1970 - 1.8.1972.
Vt. kanttori, opettaja Marja-Liisa Vimpari - Vt. kanttorina vuonna 1972.
Kanttori Maija-Liisa Kirkkomäki - 1972 - 1976.
Kanttori Pekka Jämsä - 1977.
Kanttori Riitta Liisa Rahkonen - 1977 - 1978.
Kanttori Ilkka Järvi - 1978 - 1979.
Kanttori Risto Vähäsarja - (1955 Vaala -) - Muhoksen seurakunnan kanttori-urkuri 1980-luvulla. Hän on tuottelias musiikin tekijä. Hän on säveltänyt kyläoopperoita, laulunäytelmiä, kantaatteja, yksin- ja kuorolauluja ja laulelmia useiden runoilijoiden mm. Ida Aspin, Johan Ludvig Runebergín, Eino Leinon, Ilmari Kiannon, Yrjö Jylhän, Timo. K. Mukan ja Vexi Salmen teksteihin. (Wikipedia)
Kanttori Ossi Kajava - Varakanttoreina Timo Ustjugov ja Tuomo Rahko. Ossi Kajava on vuonna 2017 Muhoksen nykyinen kanttori.
(Lähteet: Vahtola: Muhoksen Seurakunnan historia, Wikipedia: kanttori)

Lukkari Jurvelin asui Jussilantien talossa, joka sittemmin toimi kulkutautisairaalaana, sekä vuokratalona. Talo tunnettiin Jussilana, jossa asui pidetty hiljainen puurtaja, hautusmaanhoitaja Veikko Leskelä perheineen. Vuosien saatossa ei entisestä lukkarinpuustellista ja Leskelän talosta ole mitään alkuperäistä jäljellä, talon vaihdettua omistajaa. (Muhoksen lukkarit ja kanttorit selvitteli Ritva Ranta)



Muhoksen Torvipojat - Muhoksen seurakunta, Seppo J. Karppinen: Muhoksen Torvipoikain 50-vuotishistoriikki: Muhoksen Torvipojat musiikkikulttuurin ylläpitäjänä ja pitäjän musiikkikasvattajana. Mukana vuosien mittaan olleita: Aitamurto Veikko, Asikainen Rauno, Erholtz Esa, Heikkinen Lauri, Heikkinen Matti, Heikkinen Olavi, Hietakangas Kosti, Hietava Mikko, Honkakoski Martti, Hujanen Erkki, Hänninen Pekka, Häyry Timo, Immonen Ari, Jakonen Jorma, Järvilehto Ilmari, Kamila Esko, Kangas-Puoskari Sirkka, Kankaanpää Jussi, Karhu Sampo, Karppinen Olavi, Karppinen Pentti, Kiviharju Johanna, Kokko Pentti, Korpikallio Esa, Kuosmanen Viljo, Kylmänen Tuomo, Leiviskä Pekka, Leskelä Anna-Maija, Leskelä Esa, Leskelä Pekka, Lotvonen Matti, Loukonen Jaakko, Lukka Martti, Lukka Samuli, Lukka Veikko, Luoto Topi, Mannonen Pekka, Marttila Sisko, Meriläinen Irmeli, Meriläinen Jouko, Mustakangas Juhani, Mustakangas Marita, Niskanen Erkki, Niskanen Mirja, Niskanen Vilhelm, Nygren Tuomo, Ojajärvi Tapio, Pellikainen Seppo, Pitkänen Esko, Plaketti Markku, Porola Taisto, Pöyry Markus, Rantakangas Pentti, Regi Aadu, Repola Juhani, Repola Raimo, Ritamäki Antti, Suikkanen Seppo, Tervola Jussi, Tervonen Reijo, Tikkanen Ilkka, Tolonen Jorma, Ukkola Matti, Ukkola Reino, Valkama Jaakko, Viittanen Iikka, Virtaluoto Lauri ja Wallin Heikki.

Mustikka, Riitta - Musiikinopettaja, joka muistetaan hyvin suositusta tyttötriostaan. (Lähde: Ritva Ranta)

Myllys, Jukka (25.9.1963 Lappeenranta -) - Muusikkojen Liitto: Muhoksella, Laitasaaressa asuva Kemin kaupunginorkesterin taiteellinen johtaja ja kapellimestari Jukka Myllys valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 1996. Myllys on Oulu Sinfonian pasunisti ja kansainvälisesti tunnetuimpia vaskisoittajiamme. Hän on soolosoittimellaan baritonitorvella esiintynyt solistina useissa suomalaisissa kaupunginorkestereissa ja muissa kokoonpanoissa Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Myllys pitää aktiivisesti soolokonsertteja ja mestarikursseja eri konserttisaleissa ja yliopistoissa ympäri maailmaa. Jukka Myllys on valittu Vuoden sotilassoittajaksi, Vuoden vaskisoittajaksi sekä Oulun läänin vuoden nuoreksi taiteilijaksi. Vuonna 2008 Myllys sai Vuoden pinna -palkinnon.



Oikarinen, Rami Antero "Raff" (1.3.1991 Oulu -) - Hän on asunut lapsuudessaan Muhoksella. Juuret Rannan suvussa, josta on tullut lukuisia taiteilijoita ja muusikoita. Rami Oikarinen sai kipinän räp-musiikkiin jo lapsuudessaan, rimmaili ja teki sanoituksia. Ensimmäiset keikat alkoivat Espoossa Martinkallion ylä-asteella, jossa Raff itse opiskeli viimeiset vuotensa. Esiintymisiä ja osallistuminen mm. Idols -laulukilpailuun, sekä ensialbumin KKR ilmestyminen. Mikseri: Raff

Oulujokilaakson laulajat - Mieskuoro esiintyi omissa, Oulujoki Oy:n ja kunnan juhlatilaisuuksissa. Kuorolaiset olivat enimmäkseen voimalaitoksella työssä olevia. Kuoronjohtajana toimi opettaja Jussi Mankin. Kuoron toiminta hiipui, kun yhtiön väki väheni. (Lähde: Ritva Ranta)

Pertti Mustakarin yhtye - Muhos - Yhtyeen nimi yhdistettiin soittajien nimistä Mustakangas ja Kari. Yhtye keikkaili vuosina 1965 - 1966 ja siinä soittivat Eero Aitamurto laulu, Kari Peippo harmonikka, Viljo Kuosmanen trumpetti, Veikko Aitamurto tenorisaksofoni, Juhani Mustakangas kitara, Matti Lotvonen bassokitara ja Lauri Viitaluoto rummut. (Lähde: Raimo Rannan arkisto).

Pertti Niemen yhtye - Yhtye keikkaili vuosina 1966 -1970. Yhtyeen nimi temmattiin Ension ja Juhanin hengen tuotteena.
Ensio Hannukari (s. 1947 Muhos), laulusolisti, käytti taiteilijaniemeä "Hannu Kari".
Juhani Mustakangas (s.1949. Muhos), altto- ja tenorisaksofoni sekä klarinetti.
Jouko Meriläinen (s.1949), sähköurut.
Pekka Pollari, basso.
Juhani Siika-aho, rummut 1966 - 1968.
Veikko Miettunen (s.1949), kitara ja rummut 1969 - 1970.

Yhtye osallistui helmikuussa 1968 Oulun läänin harrastaja-jazz-yhtyeiden kilpailuun, jonka se voitti ja sai kutsun Tampereelle huhtikuussa pidettäviin SM kilpailuihin. Yhtye sijoittui neljänneksi kappaleilla Caravan ja Twiligth Time. Paikallislehti Tervareitti julkaisi näyttävän jutun kuvan kera 10.05.1968.

Yhtyeen kokoonpano alkoi hajoamaan armeijan ja opiskelupaikkojen takia. Pollari lopetti vuonna 1969 avioiduttuaan ja basistiksi siirtyi Mustakangas. Reino Ukkola s. Muhos, tuli uutena jäsenenä saksofnistiksi. Pertti Niemen yhtyeen tarina päättyy Muhoksen Jumijuhlien tanssiaisiin vuonna 1970. (Tietoja konnut Raimo Ranta kirjasta "Soittaa saxsofinia kuin matemaatikko" Juhani Mustakangas).

*Simolainen Veikko Miettunen muutti avioiduttuaan Kemistä Muhokselle vuonna 1968 ja soitti kitaraa ja rumpuja Pertti Niemen yhtyeessä. Reino Ukkola ja Veikko Miettunen perustivat Mehikon ja muuttivat Ouluun vuonna 1970. Mehikon jälkeen Miettunen soitti rumpuja mm. Jamppa Tuomisen yhtyeessä. (Lähde: Raimo Rannan arkisto)

Kuvassa Pohjan-Pojat ja Jorma Suo. Vasemmalta Jorma Suo, Hannu Huoviala, Rauno Ranta, Jari Väliaho ja Pertti Ranta. Kuva Rauno Ranta.

Pohjan-Pojat ja Jorma Suo 1992 - 2002. - Yhtyeen kokoonpano: Jorma Suovaniemi laulu, Jari Väliaho haitari, Pertti Ranta kitara, Hannu Huoviala basso ja Rauno Ranta rummut. Yhtye oli erittäin suosittu koko Oulun läänin alueella. (Lähde: Raimo Ranta)

Pihj, Juho Tanelinpoika (1600-luvun jälkipuolisko -) Sibelius-Akatemia: Entinen sotilas. Noihin aikoihin kuka hyvänsä ei saanut esittää musiikkia. Pahimpia kiellonrikkojia oli Juho Tanelinpoika Pihj, joka esimerkiksi Muhoksella soitti palkkiota vastaan pappilassa, jossa kappalainen Brax naitti kolme tytärtään. Juho ei ollut kai muhoslainen, mutta tulkoon mainituksi, koska hän kävi Muhoksellakin soittamassa. Hän kävi soittamassa myös Iin nimismiehen hääjuhlilla, joten hän toimi melko laajalla alueella. Soitto-oikeus tuolloin Oulun lähikunnissa kuului Oulun kanttorille, Jakob Langhille, joka valitti näistä Pihjin laittomista hääsoitoista, joissa harjoitettiin luvatonta muusikontointa. Pihjin rangaistus oli sakkoa sata hopeataaleria, mikä oli muhkea summa maksettavaksi köyhän soittajapojan varoista.

Raimo Halosen yhtye - (odotamme lisätietoa, Raimo Rannan arkisto).



Raimo Rannan yhtye keikalla Raahessa. Vasemmalta Raimo Ranta, Esa Leskelä, Teuvo Kaikkonen, Pekka Leskelä - kameran takana Mauri Huovinen. Kuva Raimo Ranta.

Raimo Rannan yhtye 1964 - 1966. - Melody Brothers kvintetti jatkoi Raimo Rannan yhtyeenä. Olavi Karppisen tilalle tuli Esa Leskelä saksofoni ja Taisto Porolan tilalle rumpuihin Mauri Huovinen. Ohjelmisto myös muuttui enemmän slovari, dixieland ja tango -pitoiseksi.

Yhtye keikkaili Oulunläänin alueella. Opiskelu- ja työpaikat veivät yhtyeen soittajia pois Muhokselta ja yhtyeen toiminta kävi mahdottomaksi. (Lähde: Raimo Ranta)



Raimo Rannan yhtye lähdössä keikalta Raahesta. Vasemmalta Raimo Ranta, Mauri Huovinen, Pekka Leskelä, Teuvo Kaikkonen ja Esa Leskelä. Muusikoiden takana Volga. Kuva Raimo Ranta.

Ranta, Anne-Mari (1976 Muhos -) - Harrastaa klassista laulua, lukuisia esiintymisiä useina vuosina kirkollisina juhlapyhinä mm. Muhoksen kirkossa. Yle Musiikki: Tangomarkkinakilpailujen osanottaja, erittäin kaunisääninen ja taitava laulaja.



Kaisa Ranta. Kuva Kaisa Rannan luvalla.

Ranta, Kaisa (1980 -) - Biografia: Sopraano, Muhoksen Musiikkipäivät -tapahtuman taiteellinen johtaja, oopperalavojen tähti, joka on ansioitunut myös kevyen musiikin säveltäjänä ja sanoittajana.



Ranta, Mikko (s. 1941 Muhos) - Hänet tunnetaan mittavasta urastaan urheilun parissa, mutta Mikon musiikkiharrastus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Elämäntyönsa hän on tehnyt Muhoksella Oulujoki Oy:n / Fortum Oyj:n palveluksessa.

TUL:n Mestaruuskilpailut: Kreikkalais-roomalainen paini, nuortensarja 73 kg 2. sija, vuonna 1961. Tuolloin mestaruuden voitti Eero Tapio. Edelleen, sarjassa 78 kg 2. sija vuonna 1966.

Muhoksen Voiton nuorten painijoiden valmentaja. MM-mestari Tapio Sipilän valmentaja.

Rantalakeuslehti 6.10.2011, Rita Kumpulainen: Kempeleläinen Mikko Ranta on uunituore levylaulaja.

"Joku on ehtinyt jo tituleerata minua teinitähdeksi", pikkupojasta asti Tapio Rautavaaraa intohimoisesti ihaillut entinen painivalmentaja sanoo ja hymyilee leveästi. Joku toinen puolestaan on todennut Rannan uutta äänitettä kuunneltuaan, että Talenttiin vain! Vaikka myönteiset palautteet tietysti innostavat miestä, hän ei ole ainakaan alkuvaiheessa osannut vielä itse nauttia valmiista levystä. Nyt hän keskittyy enemmän kuuntelemaan, menikö jokin vikaan.

Laulaminen on Mikko Rannalle sen verran verissä, että lähipiiri ei ole ihmetellyt miehen levyntekopuuhia. Ranta kuuluu tällä hetkellä useampaan musiikkiryhmään. Tässä perheessä laulamista harrastaa myös Marjatta-puoliso, joten ei ihme, että vaimo tunnustautuu miehensä kannustavaksi muusaksi. "Tietysti haluan kannustaan Mikkoa laulamisessa. Tiedän tosi hyvin, miten tärkeä harrastus hänelle on", vaimo sanoo.

Musiikkiryhmät, joihin Mikko kuuluu aktiivijäsenenä: Lauluryhmä Äkkinäiset, Hanuripartio, jossa Mikko on yksi solisteista sekä Lauluryhmä Rantaveikot, joka on saanut rinnalleen naiskauneutta edustavan Rantavuokot. Mikko Ranta ei olisi Rautavaaran ihailija, ellei myös hänen äänitteellään olisi Tapsan lauluja. Ranta tunnustautuu myös Mauno Kuusiston ihailijaksi. Hän kuvaileekin suurta taiteilijaa karmean hyväksi laulajaksi. Ja tietysti tunnelmallisista lauluista pitävä mies on valinnut levylle myös iki-ihanan Dnjeprin, sekä samalla sävelmällä laulettavan hengellisen laulun Kristallivirta.

Ranta, Vesa (1973 -) - Wikipedia: Muusikko, valokuvaaja, vuosina 1989 - 2005 toimineen Sentenced-yhtyeen rumpali.



Rantakangas, Pentti - Muusikko, jonka virtuoosimaisista kyvyistä kuultavissa näyte yllä videolla. Instrumentteina saksofoni ja klarinetti. Soittajana Muhoksen Torvipojissa - ja muissa yhtyekokoonpanoissa, kuten Pekka Lämsän yhtyeessä.

RR-Trio 1981 - 1985. - Trio soitti kokoonpanolla Olavi Luostari sähköurut, Raimo Ranta laulu, kitara ja huuliharppu, sekä Rauno Ranta banjo ja rummut. Yhtye keikkaili Oulun läänin alueen tassisaleilla ja ravintoloissa. Yhtye lopetti keväällä 1985 soitettuaan talven legendaarisessa ravintola Muhoskellarissa. (Lähde: Raimo Ranta)

Sanomaton puolukanvarpu - Musiikin ja säveltäjien Oulu: Sanomaton puolukanvarpu perustettiin "kaveripohjalta" loppuvuodesta 1974 ja lopetus tapahtui vuonna 1984. Yhtyeen nimi on kieltämättä suomalaisen rockhistorian omaperäisimpiä. Yhtyeen tyyli oli aluksi raskasta perusrokkia, mutta kehittyi pian progen ja jazzrockin suuntaan. Bändi teki sävellyksiä mm. Aulikki Oksasen, Timo K. Mukan, Eino Leinon ja Edgar Allan Poen runoihin. Yhtye harjoitteli tiiviisti, mutta teki keikkoja harvakseltaan. Risto Konola; basso. Make Härmä; urut. Rape Halonen; rummut. Jussi Oksala; kitara. Juha Salo; laulu. Junnu Kiema; kitara.

Sentenced (1989 - 2005) - Wikipedia: Muhoksella perustettu metalliyhtye. Alkujaan muhoslainen metalliyhtye Sentenced loi kuudentoista vuoden aikana mainetta niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin.

Siika-aho, Seppo (1969 Muhos -) - Wikipedia: Lentopalloilija, joka kuului urheilu-uransa jälkeen Seminaarinmäen Mieslaulajiin vuosina 1995 - 2007.

Submerged - Musiikin ja säveltäjien Oulu: Submerged perustettiin Muhoksella vuonna 1993. Mikko Juntunen: laulu ja kitara. Juuso Rahkola: kitara. Jussi Pekkanen: basso. Timo Kemppainen: rummut. Yhtye aloitti armottomana thrash-metalli-ryhmänä, jolle kunnon groove oli tärkeää. Vuosien mittaan yhtye kehittyi stonerin sekä lopulta hypnoottisen ja kokeilevan rockin suuntaan. Submerged lopetti toimintansa v. 2001.

Sävelpojat - Yhtye keikkaili vuonna 1966. Jouko Meriläinen, Ensio Hannukari laulu, Juhani Mustakangas saksofoni, Pekka Pollari basso ja Tero Ojala rummut. (Lähde: Raimo Rannan arkisto)

Talonpoika, Osmo. (30.5.1940 Jyväskylä - 1.6.2014 Muhos) - Lyömäsoitintaiteilija. Oulun kaupunginorkesterin marimbamuusikko. Marimba kuuluu puukielilyömäsoitinten perheeseen. Sen kielten ja osittain myös rungon valmistamisessa käytetään kovia ja kestäviä puulajeja kuten padouk ja ruusupuu. (Lähteet Ritva Ranta, Wikipedia)



Tanssiyhtye Bella eli Rannan Orkesteri vuonna 1938. Vasemmalta Olavi Karppinen, Niilo Ranta, Hilmar Ranta ja Eero Ranta - Väinö Karppinen puuttuu. Kuva Raimo Ranta.

Tanssiyhtye Bella eli Rannan Orkesteri 1934 - 1939. - Yhtye soitti kokoonpanolla: Eero Ranta viulu ja harmonikka, Olavi Karppinen viulu, Niilo Ranta harmonikka ja viulu, Hilmar Himmu Ranta laulu ja rummut, Väinö Karppinen banjo.

Keikkapaikkoja olivat Muhoksen Työväentalo, Ahjola ja Laitasaaren Tupa, joissa yhtye oli hyvin suosittu. Yhtye vieraili usein myös lähipitäjien tanssipaikkoilla, kuten Tyrnävän työväentalolla, Oulujoen Väinölässä ja Oulunsuun pirtillä. Autojen vähäisyydestä ja talvisin auraamattomista teistä johtuen keikkamatkoja tehtiin myö hevosella.

Silloin tällöin hanuristia kävi tuurailemassa tyrnäväläinen Iikka Kelhä. Himmun varusmiespalvelus alkoi toukokuussa 1939 ja rumpaliksi tuli Heino Lotvonen. Yhtye esiintyi vielä kesän 1939, kunnes muillekin soittajille kävi kutsu lokakuun 6. päivä ylimääräisiin sotaharjoituksiin. (Lähde: Raimo Ranta)



Tenkula, Miika (1974 - 2009) - Wikipedia: Muusikko, vuosina 1989 - 2005 toimineen Sentenced-yhtyeen soolokitaristi. Kitaristina hän oli itseoppinut, ja kiinnostunut melodioista ja säveltämisestä alusta alkaen.

Tyttöyhtye The Girls - Perustettu 1970. Yhtye keikkaili vuosina 1970 - 1972.
Maritta Mustakangas, tenorisaksofoni, sähköurut ja laulu.
Anna-Maija Leskelä, huilu, kitara, sähköurut ja laulu.
Mirja Niskanen, bassokitara.
Irmeli Meriläinen, rummut. (Lähde: Raimo Rannan arkisto)

Utajärven Puhallinorkesteri UPO - Utajärven upea puhallinorkesteri on mukana Muhoksen sivulla mm. siksi, että orkesteri harjoittelee keskiviikkoisin Oulujoki-Opiston alaisuudessa Muhoksella, Koivussa ja Tähdessä. Orkesteria johtaa kapellimestarina muhoslainen Petri Aho. Utajärven Puhallinorkesterin ohjelmistosta löytyy musiikkia punkista perinteiseen puhallinmusiikkiin. Esiinnymme kaikenlaisissa tilaisuuksissa muutamia kertoja vuodessa.

Valtit Musiikki Valto Savolainen - Soittaa tanssi-, synttäri-, hää- ja pikkujoulutilaisuudet, sekä vetää yhteislaulu- ja karaoke-tilaisuudet. (Lähde: Raimo Rannan arkisto)



Vihattula, Taisto "Tase" - Youtube: Taitava musiikintekijä ja laulaja. Kellariin, kellariin - Muhoskellariin!

Juuret Muhoksella

Tapio, Juha (5.2.1974 Vaasa -) - Säveltäjä-sanoittaja, esiintyvä taiteilija Juha Tapion sukujuuret ovat Muhoksen Honkalankylässä. Hänen isänsä ja vaarinsa ja isovaarinsa jne., ovat syntyneet Muhoksella. joten hänen juurensa ovat syvällä muhoslaisessa maisemassa.



Juha Tapio Kuopiossa marraskuussa 2013. Kuva Public domain.

Vuonna 2007 Tapio valittiin yhdessä laulaja-näyttelijä Maria Ylipään kanssa Kirkon Ulkomaanavun ensimmäisiksi "Toivon lähettiläiksi". Lähettiläinä heidän tehtäviinsä lukeutuu Kirkon Ulkomaanavun työstä kertominen erilaisissa tapahtumissa. Vuonna 2009 Tapio palkittiin Emma-gaalassa vuoden parhaana miessolistina. Vuoden 2014 Iskelmä Gaalassa Tapio valittiin Vuoden Miesartistiksi. Lapislatsulia-albumi sai vuoden iskelmäalbumin palkinnon Emma-gaalassa 2014. Lokakuussa 2012 julkaistu tietokirjailijana ja pappina toimivan Jaakko Heinimäen kirjoittama teos Ohikiitävää - Juha Tapion tie, kertoo miehen urasta ja siihenastisesta elämästä. Kirja sisältää myös Tapion omia kirjoitelmia. Kirjasta ilmestyi uudistettu laitos syyskuussa 2016. Tapio sai Juha Vainio -sanoituspalkinnon 2017.

Laulaja, säveltäjä Juha Tapio muistelee lämmöllä myös sodassa haavoittunutta Leevi-vaariaan, joka soitti mandoliinillaan Vaiennutta viulua. Tuo Konsta Jylhän sävellys oli ainoa kappale, jonka hän osasi soittaa. Juha Tapion levyllä yksi biisi kertoo hänen vaaristaan. (Lähteet: Raimo Ranta, Wikipedia)

Melody Brothers kvintetti - Pyhänlinna 1961

Melody Brothers Pyhänlinnassa vuonna 1961. Vasemmalta vieraileva soittaja Matti Kumpuniemi, Raimo Ranta, Teuvo Kaikkonen, Pekka Leskelä, Olavi Karppinen ja vieraileva soittaja Olavi Heikkinen. Kuva Raimo Ranta.

Muhoksen lauluseuran jäsenet 1920-luvulla. - Kuva Copyright © - Museovirasto.



Pohjois-Pohjanmaan 8. kirkkolaulujuhlat Muhoksella 8.6.1958: maakunnan yhtyneet kuorot esiintymässä ulkona kirkon seinusta taustanaan. - Kuva Copyright © - Museovirasto.