MUHOS KAUTTA AIKAIN

1900 - 1949

Carlsbaderin ihmepillereitä myytiin Muhoksellakin vuonna 1901. Nämä sokeroidut pillerit paransivat umpitaudin ja siitä syntyneet taudit, pyörrytyksen, hengenahdistuksen, ruoansulatuksen hitaisuuden, limanmuodostuksen, ruokahaluttomuuden, matkataudit, hemoroidit (peräpukamat) y.m., y.m. Niiden vaikutus oli hyvin miellyttävää ja helppoa ja sen tähden naiset mielellään nauttivat niitä. Lapsillekin ne olivat miellyttävämpiä, kuin kovasti vaikuttavat suolat, karvasvesi ja muut semmoiset. Hinta oli yksi markka laatikolta. Saatavana pillerit olivat maan kaikista apteekeista.

1902 - Kuntakokous päätti Muhosperän kansakoulun perustamisesta.

1903 - Edellisen epäonnistumisen jälkeen yritettiin kuntaan taas perustaa kunnanlääkärin virka. Eräälle lääketieteen kandidaatille luvattiin palkkiota ehdolla, että hän muuttaisi kuntaan, mutta valituksen vuoksi tämäkin hanke raukesi. - Oulun Kauppa-apulaisyhdistys teki 80 hengen voimin huviretken Muhokselle. Tulivat höyryalus Lempillä, liikkuivat kylillä Valkolasta lähtien hevospeleillä, laskivat Pyhäkosken kuudella tervaveneellä ja palasivat taas Ouluun Lempillä.

1904 - Nuorisoseuralle valmistui oma talo, Ahjola.

1905 - Muhosperän kansakoulu valmistui. - Perustettiin Muhoksen työväenyhdistys, ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Fredrik Moisala. - Oulun Puhelinosakeyhtiö rakennutti ensimmäisen kaukojohdon Muhokselle vuosina 1905 - 1906. - August Rajaniemi sai jaetun toisen palkinnon, 5 markkaa, Muhoksen maanviljelysnäyttelyssä miesten käsitöiden ryhmässä, tekemästään saavista. Käsitöissä paremmuudesta kisailivat mm. puukko, länget, viikate, sukset, saappaat, kirjoituspöytä, kengät, kantele, korityöt, puku ja karhi.



Ämmän mylly Muhosjoen Ämmäkoskessa oli toiminnassa 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle saakka.

1906 - Maalaisliitto perustettiin Oulussa. Muhoksellakin nousi ainakin kaksi paikallisosastoa, ja kunnallisjärjestökin tänne perustettiin (1917) mutta niiden toiminnasta ei ole tietoa. - Lääninkuvernööri tiedusteli 2.8. kunnalta, mihin toimiin se ryhtyy turvallisuuden (paloturvallisuus) voimassa pitämiseksi, jolloin kuntakokous 20.8. vastasi, että se ei katso aihetta mihinkään toimenpiteisiin.

1907 - Ajatus paloturvallisuuden parantamisesta oli kai kuitenkin jäänyt kunnassa edellisen vuoden jälkeen itämään. Sillä 9.1. kuntakokous oikein kuulutuksen mukaan keskusteli, "mihin toimiin olisi ryhdyttävä, että kunnan ja kirkon paloruiskut olisivat tarpeen tullen nopeammin saatavissa, josta keskusteltua tehtiin ehdotus palokunnan perustamisesta kuntaan".

1908 - Perustettiin Kylmälänkylän torppariyhdistys (työväenyhdistys). - Kunnan historiassa tämä vuosi oli toimeliasta ja esityksellistä aikaa. - Kunnan tililaitosta järjestettiin. - Kansakoulujen oppilaille päätettiin jakaa oppikirjat ja opetusvälineet ilmaiseksi kunnan varoista. - Kullekin kansakoululle asetettiin oma johtokunta. - Etelä-Pohjanmaalle lähetettiin lähetystö tutkimaan vaivaishoitoa.



Höyryalus Laine on juuri saapunut Muhoksen laivalaituriin v. 1909. Kaksikerroksiseen Laineeseen mahtui 98 matkustajaa. Yli 20 tonnin painoisen Laineen pituus oli noin 20 metriä ja se tarvitsi vettä alleen vain 3 jalkaa eli noin 90 cm. Joskus Laine silti jäi kiinni matalassa vedessä ja sen jälkeen olikin tuumattava tovi, miten alus irroitettiin - kun ei ollut voimakalustoa. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.

1909 - Höyryalus Uusi Laine aloitti Oulujoen liikenteen Oulusta Muhokselle. - Muhos-laiva aloitti liikenteen välillä Muhos-Oulu.

1910 - Muhoksen ensimmäinen auto tuli Hannes Polven kotitaloon Syväykseen, jolla oli kievarin oikeudet. Se tuli arpajaisvoittona kymmenvuotiaan Valtu Syväyksen nimiin. - Huovilan kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä. - Perustettiin Oulujoen uittoyhdistys ja alkoi säännöllinen yhteisuitto. Huomattavasti aiemminkin oli puita joessa jo uitettu.

Poliisikonstaapeli Jaakko Rahko otti elokuussa kiinni Leppiniemestä, Sattulan pirtistä, Utajärveltä kotoisin olevan huligaanin Otto Piiralan, joka on tunnettu pahaksi varkaaksi ja pahantekijäksi ja jonka tiedetään murhan edellisenä päivänä oleskelleen murhatun Reimanin kanssa, vieläpä lainanneen tältä rahaakin, joten hän tiesi murhatulla olleen rahoja. Vangittaissa oli Piirala varustettu revolverilla ja puukolla ja teki hän kovaa vastarintaa. - Edellisen johdosta ehdotti Oulun poliisimestari parin päivän kuluttua, läänin kuvernöörille lähettämässään kirjeessä, Jaakko Rahkolle pienempää rahallista palkkiota, hänen osoittamansa rohkeuden, älyn ja toimeliaisuuden vuoksi. - Ennen tämän murhamies Piiralan kiinniottoa oli häntä monin toimin jäljitetty ja yritetty saada kiinni Oulusta avuksi tulleiden poliisien kanssa.

1911 - Sanginjoen kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä.

1912 - Perustettiin paikkakunnan ensimmäinen työväen urheiluseura, Yritys. - Syntyi Ulkotyöläisten ammattiosasto.

1913 - Sanginjoen kansakoululle valmistui oma rakennus. - Perustettiin Kosulankylän eli Laitasaaren nuorisoseura ry.

1914 - Muhoksen työväenyhdistyksen puitteissa perustettiin Näyttämöseura, jonka vetäjänä alkuvuosien aikana oli Eila Kieksi.



1915 - Yli kymmeneen vuoteen susista ei ollut kuulunut mitään, ja sitten yllättäen ihan lähellä kirkonkylää, 2 km kirkonkylästä Tyrnävälle päin, susi iski lammaskatraaseen: kolme revittyä lammasta ja yksi syöty. Ihan kuten nyttenkin, niin jo yli sata vuotta sitten ihmeteltiin, että "miten sudet tulivat niin lähelle asutusta". - Pohjolan Poikakodin toiminta sai alkunsa. Se osti Pohjolan maatilan Muhokselta. - Höyryvene Lempi oli lähdössä Muhokselta kohti Oulua ja sen matkustajina oli kaksi lehmää. Suvelan kohdalla toinen lehmä hyppäsi yli veneen laidan, ui rantaan ja kapusi rantatörmälle heinää syömään. Siitä se sitten haettiin takaisin veneeseen, ja matka kohti Oulua jatkui.

1916 - Lainakirjastosta alettiin käyttää nimitystä kantakirjasto.

1917 - Perustettiin syyskuun lopulla tai marraskuussa Muhoksen punakaarti, johon liittyi noin sata jäsentä. Sen perustajia olivat Valkola ja Kauniskankaan veljekset. - Punakaarti valtasi puhelinkeskuksen ja vaati nimismiehen eroamista virastaan. - Tukkilaiset esittivät kirjallisen uhkauksen aikomuksestaan hajottaa lohipato. - Muhoksella toimi kuusi kauppaa, pienkauppoja ja osuuskauppoja. - Muhoksen elintarvikelautakunta piti ensimmäisen kokouksensa.



Valkokaarti harjoittelee Muhoksella vuonna 1918, etualalla Einari Määttä. Kuva Museovirasto.

1918 - Perustettiin 27.1. Muhoksen suojeluskunta - se saatettiin perustaa jo syksyllä 1917. Sen ensimmäisenä paikallispäällikkönä toimi Hannes Vuoritsalo. - 2.2. tapahtui ainut kansalaissodan aikainen kahakka Muhoksella. Lyhyt laukaustenvaihto, ei tappioita. - Kansalaissodan jo päätyttyä tapahtui ainut tähän sotaan jotenkin liittynyt kuolemantapaus Muhoksen alueella, kun kulkuvahtina toiminut, "huppana ja vähäjärkinen" Aapo Pähti 16.6. murhasi Tikkalanmäessä Rafael Ahon. - Marsalkka ja Suomen tasavallan kuudes presidentti, Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867 - 1951), kävi laskemassa Pyhäkosken. - Oulun ja Utajärven välistä ratayhteyttä ryhdyttiin suunnittelemaan. - Perustettiin Muhoksen kirkkokuoro. - Perustettiin Muhoksen Martta-yhdistys. Se ei omien sanojensa mukaan saanut alkuvuosinaan suuria toimeen, mutta uurasti uskollisesti pienessä.

"Martta-yhdistyksen tarkoituksena on levittää naisten keskuuteen henkistä, siveellistä ja taloudellista valistusta, herättää toimintahalua, sekä edistää tietoa ja taitoa sellaisissa käytännöllisissä työn haaroissa, joita etupäässä voidaan suorittaa kodeissa ja kotien kautta." - Liitto 1924

Kirkkotapulin porstuasta varastettiin kellonsoittajan polkupyörän pumppu. Lehdessä kuulutettiin, että "tämän tunnetun henkilön pitäisi pumppu heti palauttaa, pahempia seurauksia välttääkseen".

1919 - Kansalaissodan jälkeen siirtyminen kunnanvaltuustojärjestelmään. - Perustettiin Muhoksen ensimmäinen puhallinsoittokunta Suojeluskunnan alaisuuteen, toimi vuoteen 1945 asti. - Perustettiin Kylmälänkylän nuorisoseura. - Urheiluseura Yrityksestä tuli nimenvaihdon jälkeen Pohjankoitto. Se jatkoi kesään 1930 saakka ja tuli lakkautetuksi poliittisin syin.

1920 - Koivikon koulutilan kokonaispinta-ala 2 334,43 hehtaaria, josta peltoa 221,29 hehtaaria ja metsää 2 104,94 hehtaaria. - Muhoksella syntynyt Kalle Anttila voitti Antwepenin Olympialaisissa kultaa vapaapainissa, sarjassa 67,5 kg. - Perustettiin Muhoksen sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö.

1921 - Koivikkoon valmistui karjanhoitokoulun tarpeisiin koulurakennus. - Muhoksella syntynyt Kalle Anttila paini maailmanmestariksi kreikkalais-roomalaisen painin höyhensarjassa Helsingissä.



Vapaussodan muistomerkki.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Hotarju

1922 - Sankarihautausmaalla paljastettiin Vapaussodan muistomerkki. Kuvanveistäjä Martti Tarvainen. - Muhoksella syntynyt Kalle Anttila paini maailmanmestariksi kreikkalais-roomalaisen painin höyhensarjassa Tukholmassa.

1923 - Muhoksen sosialidemokraattinen työväenyhdistys sai virallisen aseman. - Perustettiin Ylikylän nuorisoseura. - Perustettiin Suomen Maatyöväenliiton Muhoksen osasto.



Mainos vuodelta 1924.

1924 - Muhoksella syntynyt Kalle Anttila voitti Pariisin Olympialaisissa kultaa kreikkalais-roomalaisessa painissa, sarjassa 62 kg. - Kunnanvaltuusto päätti 15.9. varata 5 000 markkaa tulevan vuoden menoarvioon palosammutusvälineiden ostamista varten. - Liitossa kunnioitettiin kolmea muhoslaista raivaajavanhusta. Heistä "Iso Antti", Antti Karppinen oli elämänsä aikana kaivanut lapiolla ojaa noin 51 km. Heikki Ontero puolestaan oli kaivanut ojaa hieman alle 60 km.

1925 - Hyrkin koulurakennus valmistui. - Koivikon koulutilalle valmistui kolmikerroksinen koulurakennus. - Nuorten Ystävät perusti Pohjolakodin läheisyyteen Toivola-kodin.

Heinäkuussa Muhoksella käyskennellyt matkailija ylisti kirjoituksessaan Muhoksen kauneutta, joka kuin helmi kohosi ylimmäs Oulun seudulla. Myös ihmisten ystävällisyyttä hän mainosti. Pakinassaan tämä matkailija ei pitänyt paljon kauneudestaan mainostettua Leppiniemeä Muhoksen kauneimpana paikkana, vaan sen edelle ajoi Perukka. Hän oli kävellyt Ponkilasta rantapolkua kohti Pohjlan Poikakotia, ja silloin hänen eteensä oli avautunut "valtavan kaunis näköala - perukassa oli näköala laajempi ja lumoavampi, eikä sieltä puuttunut virranjuoksuakaan". Pakinansa lopuksi hän toivoi, että luteet tuhottaisiin kaikki tyynni, joten arvostelun varaakin oli.

1926 - Muhoksen, Tyrnävän ja Utajärven kuntain yhteiseksi kunnanlääkäriksi valittiin lääketieteen lisensiaatti Vilho Sulo Roine. Ennen tätä valintaa Roine oli ottanut potilaita Muhoksella vastaan yksityislääkärinä. Kunnanlääkärinä hänen ohjesäännön mukaan piti asua Muhoksen kirkonkylässä ja käydä kiertomatkoilla kussakin kunnassa kaksi kertaa kuukaudessa. - Oululaisen V- ja U-seura Jyryn nyrkkeilijät kävivät Muhoksen työväentalolla kilpailemassa keskinäisistä paremmuuksistaan nyrkkeilyssä 10 miehen voimin. Alle 66,5 kg sarja oli erittäin luja mutta sen voitti Mellenius, joka joutui nyrkkeilemään 5 kg alipainoisena.



Apteekin tavaravalikoima on ollut laaja, kun se on myynyt vuonna 1926 myös kampoja ja saapasrasvaa yms. Aksel Henrik Henno Fonselius perusti Muhoksen Apteekin vuonna 1916 ja liikkeen toiminta päättyi vuonna 1931.

Rautatie Rovan tienoilla lokakuussa 2017.

Po -postivaunu nro 9802 vuonna 1958. Kuva Suomen Rautatiemuseo.

Posti- eli postiljoonivaunut ovat nostalginen osa Suomen rautateiden historiaa. Nämä vaunuthan olivat liikkuvia postitoimistoja. Suomen ensimmäinen postivaunu rakennettiin Helsingin ja Pietarin väliselle rataosuudelle vuonna 1871. Posti- ja postiljoonivaunujen huippukausi oli 1950-luvulla, jonka jälkeen ne alkoivat vähentyä. Viimeiset kaksi linjaa, Helsinki – Rovaniemi ja Rovaniemi – Helsinki kulkivat viimeisen kerran 31.12.1995.

1927 - Rautatie Oulun ja Muhoksen välille valmistui, ja asemarakennus otettiin käyttöön radan valmistuttua. Väliä Oulu–Muhos ryhdyttiin liikennöimään 1.11. - Postinkuljetus autolla linjalla Oulu-Muhos-Utajärvi päättyi 1.11. ja postia alkoi kuljettaa rautateitse postiljoonivaunu. Silti edelleen Muhoksen ja Utajärven välillä postia kuljetettiin myös autoilla ja hevosillakin. Muhoksen postitoimisto siirtyi samalla rautatieasemalle. Seuraavan vuoden alusta postinhoitajan ja asemapäällikön työt yhdistettiin. - Oululainen insinööri Elis Hägglund perusti Muhokselle tiilitehtaan. - Rekisteröitiin yhdistys Muhoksen Työväen Näyttämö. Yhdistyksen tavoitteena oli musiikin ja teatterin avulla "valistaa vähäväkisiä". - Edellisenä vuonna kunnanlääkäriksi nimetty Vilho Sulo Roine oli tositoimissa, kun eräässä muhoslaisessa talossa välikatto romahti alas ja hautasi alleen kolme miestä. Roine saapui paikalle antamaan alkuhoidon.

1928 - Palokunnalla ei ollut vielä omaa autoa, mutta sillä oli mahdollisuus käyttää Muhoksen Osuuskaupan ja Pohjolan Poikakodin kuorma-autoja, jotka nämä hankkivat käyttöönsä juuri tänä vuonna. Nämä kuorma-autot palvelivatkin kunnan palotointa aina vuoteen 1952 saakka, jolloin palokunta vasta sai ensimmäisen oman paloautonsa. - Työväen Näyttämön johtoon tuli vahtimestari Matti Horneman, joka oli myös työväenyhdistyksen jäsenkahvilan hoitaja.



Suojeluskunnan tunnus värein valkoinen ja sininen. - Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti. Muhoksen suojeluskunnassa harrastettiin innolla urheilua ja osallistuttiin sen myötä erilaisiin piirikunnallisiin urheilukisoihin. Menestys oli suurta, sillä olihan täällä Hartikan veljesten kaltaisia juoksijoita, joista Niilo kohosi koko maankin eliittiin.

1929 - Oulussa suojeluskuntien piirinmestaruuskisoissa Niilo Hartikan veli Yrjö oli ensimmäinen 3 000 metrin juoksussa ajalla 9.38. - Kirkonkylän nuorisotalolla pidettiin 4. - 6. päivinä huhtikuuta suojeluskunnan talviharjoituspäivät. Osallistujilla piti olla mukanaan suojeluskuntapuku vöineen ja patruunalaukkuineen, ruokailu- ja peseytymisvälineet, vuodevaatteet sekä sukset. Muonituksesta huolehtivat lotat.

Kansallissäveltäjämme Jean Sibelius vierailulla Muhoksella. - Laitasaaren ensimmäinen lossi aloitti liikennöinnin Osuusmeijerin kohdalla. - Kantakirjasto muutti Muhoksen säästöpankin tiloihin. - Konstaapelit Antti Uitto ja Kalle Haapalainen löysivät Sanginkylästä erään palstatilallisen navetasta juuri käyntiin saadun korpirojutehtaan. Tehtailijat pääsivät pakenemaan, mutta heidät tunnettiin ja luvattiin ottaa kiinni. - Oulun Mieslaulajat konsertoi Muhoksen Nuorisoseuran talolla. - Pääsiäisyönä vieraili eräässä Laitasaaren talossa trulli, joka leikkasi viiden lampaan päästä villat ja lypsi yhden lehmän.

Lotta Svärd -merkki. Lotta Svärd oli vuosina 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jniemenmaa

Muhoksen suojeluskunnan vuosikokous oli Kirkonkylän nuorisoseuratalolla 3.2.1929. Kokous päätti lausua Muhoksen Lotta Svärd-yhdistykselle lämpimät kiitoksensa ja tunnustuksen siitä avusta, minkä suojeluskunta oli vuoden kuluessa lotilta osakseen saanut.



Muhoksen rautatieasema, ei enää alkuperäiskäytössä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva rautatieasemasta - Copyright © Arto Häkkilä

1930 - Kunta sai oman toimitalon, joka rakennettiin yhteisvoimin Säästöpankin kanssa, joka myös sijoittui taloon. - Taloustirehtööri J.T. Karhu ilmoitti järjestyssanoissaan, että "Pyhän pauhut odottavat rakentajiaan". Tätä pidettiin yleisesti viestinä siitä, että Oulujoen rakentaminen tulisi alkamaan. - Kunnanvaltuuston puhdistus, kommunistit poistettiin lautakunnista. - Lapuan liikkeen vaatimuksesta työväentalo suljettiin. - Työväentalo paloi 27.2. Palo ei ollut tuhopoltto, vaan se sai alkunsa kaminasta sammaleiselle pärekatolle lennähtäneestä kipinästä. - Uutta työväentaloa rakennettiin samana vuonna. - Perustettiin Yläsanginjoen nuorisoseura. - Muhoksen marttayhdistys hyväksyttiin muutamien hiljaisten vuosien jälkeen uudelleen rekisteriin. - Lääketieteen lisensiaatti Eino Edvard Sipilä Oulusta, Muhoksen, Tyrnävän ja Utajärven kuntain yhteiseksi kunnanlääkäriksi 1.1. alkaen.



Ponkilan silta.

Kuva
*Kaikki kuvan oikeudet, Copyright © Ari Mustanoja
*Kuva käytetty luvalla.

1931 - Muhosjoen ylittävä kaunis teräsrakenteinen, puukantinen Ponkilan riippusilta valmistui. - Puutavaran irtouitto Oulujoessa tuli käytäntöön, kaikkien yhtiöiden tukit sekaisin. Kesti vuoteen 1960 saakka. - Muhoksen pulaliike eli kansanpulaliike 1931 - 1936.

Päivärinne kesäkuussa 2018.

1932 - Päivärinteen keuhkotautiparantola valmistui. - Onni Tillman perusti moottorikäyttöisen myllyn - Laitasaareen valmistui rukoushuone.

1934 - Leppiniemeen rakennettiin riippusilta. - Vaivaisukko-veistos paljastettiin tapulin seinustalla. - Kirkkotarhaan haudattujen muistokivi paljastettiin. - Aloitti Tanssiyhtye Bella eli Rannan Orkesteri. Yhtye soitti kokoonpanolla: Eero Ranta viulu ja harmonikka, Olavi Karppinen viulu, Niilo Ranta harmonikka ja viulu, Hilmar Himmu Ranta laulu ja rummut, Väinö Karppinen banjo. Yhtye lopetti vuonna 1939.

Muhoksen kunta sai ensimmäisen oman paloautonsa vuonna 1952, mutta Leppiniemessä oli oma paloauto jo 1940-luvulla. Se on kuvassa yllä - Ford Wot 1. Sussex, vm. 1938, rekisterinumero OC-129. Auto käytiin ostamassa kuorma-autona Belgiasta ja Oulujoki Osakeyhtiön Pyhäkosken voimalaitosvarikolla Leppiniemessä, auto muokattiin paloautoksi. Tämä paloauto oli työtehtävissään useita vuosikymmeniä. Auto lahjoitettiin Muhoksen kunnan palolaitokselle 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kunta luovutti auton kotiseutumuseolle.

1935 - Perustettiin Muhoksen Voitto (MuVo) 25.1. Oulun Osuuskaupan Muhoksen myymälän pirtissä. - Presidentti P. E. Svinhufvud "Ukko-Pekka" (1861 - 1944) kävi 5.7. Muhoksella laskemassa Pyhäkosken. - Oulun läänin maaherra teki ministeriölle esityksen Pyhäkosken rakentamisesta. - Perustettiin Oulujoen-Muhoksen metsänhoitoyhdistys, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Matti Tervaoja.

1936 - Ensimmäiseksi palopäälliköksi valittiin M. Knuutila. - 8.6. palolautakunta teki päätöksen Muhoksen kirkonkylän puolivakinaisen palokunnan perustamiseksi. Siihen piti kuuluman vähintään 20 miestä. Tuosta päivästä alkaen Muhoksen palokunta on toiminut menestyksellisesti tähän päivään asti. - Perustettiin Laitasaaren kylän evankelis-luterilainen Rukoushuoneyhdistys.

1937 - Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosaston äitiys- ja lastenneuvola aloitti Onnelassa. - Tasavallan presidentiksi valittu Kyösti Kallio vieraili virkakautensa alussa Pohjois-Suomessa ja käväisi myös Muhoksella.

1938 - Palokunta sai ensimmäisen moottoriruiskun. - Presidentti Kyösti Kallio laski Pyhäkosken.



Pohjolan poikakodin ompelimossa on vuosina 1939 - 1940 ollut Suomussalmelta evakuoituja naisia, ompelemassa Oulun sotilaspiirin sotilaille päällyshousuja ja lumipukuja. Kuva Museovirasto.

1939 - Perustettiin Matkustajakoti Korpikallio, Ruokala-Kahvila. - Niilo Hartikka teki 1 500 metrillä Suomen ennätyksen 3.50,0. - Talvisodan alkaessa monet muhoslaiset olivat mukana ankarissa Pohjois-Suomen puolustustaisteluissa. Muhos kuului sotien aikana ns. pioneeripitäjiin.

1940 - Perustettiin Pohjolan Poikakodin Urheilijat (PPU). - Kirjasto muutti Suojeluskunnan taloon. - Talvisodan päättyessä Muhoksella peiteltiin sankarihautaan 22 vainajaa, joista 14 oli Muhoksella syntynyttä.

1941 - Pyhäkosken rakentamista valmistelevat työt Leppiniemessä. Ensimmäiset työryhmät paikalla helmikuussa. - Suojeluskunnan toimitalo, Pyhänlinna, valmistui. - Perustettiin Muhoksen Aseveljet-yhdistys. Sen puheenjohtajana oli Olavi Suhonen. Välirauhansopimuksen nojalla yhdistys lakkautettiin vuonna 1944. - Jatkosotaan Muhokselta lähdettiin Pohjolan poikakodista ja Pyhänlinnasta, joissa lähtevät miehet kokoontuivat. Muhoslaiset osallistuivat sotaan kaikilla rintamilla.

1942 - Perustettiin uudelleen ammattiosasto, Muhoksen Rakennusosasto nro 167, joka 400 jäsenellään oli Pyhäkosken rakennustyön myötä paikkakunnan suurin ammattiosasto.

1943 - Muhoksen kantakirjasto liittyi Suomen Kirjastoseuran jäseneksi.

1944 - Mannerheimin Lastensuojeluliiton puitteissa 1937 alkanut äitiys- ja lastenneuvola kunnallistettiin vuoden lopulla. - Suomi-Neuvostoliitto-Seuran (SNS) Muhoksen osasto perustettiin kansalaiskokouksessa työväentalolla 26.11. - Paloasema valmistui. - Nimismieheksi Eino Ahokas, vuoteen 1945 saakka. - Muhoksella saatettiin jatkosodan vuoksi sankarihautaan 63 Muhoksella syntynyttä ja 11 muualla syntynyttä. Kaiken kaikkiaan Muhoksen sankarihautausmaalle on haudattu 116 sotiemme sankaria.

1945 - Kunnan omistama yksityinen keskikoulu aloitti lokakuun alussa Ponkilan kansakoulun tiloissa iltavuorona. - Keskikoulun ensimmäinen rehtori FK Anna Liuha 1945 - 1946. - Perustettiin Kansallisosakepankki (KOP) Muhos. - Perustettiin Parturi-Kampaamo Wella, Eine Laurila. - Perustettiin 7.1.1945 Muhoksen Urheilijat (MuhU). - Perustettiin Muhoksen opettajain ammattiyhdistys. - Pyhäkosken rakentaminen alkoi todenteolla. - Leppiniemeen valmistui Antti Jurvakaisen kaupparakennus ja kaupankäynti alkoi saman tien. Paikka tunnettiin sittemmin Jurvakaisenmutkana. - Maanlunastuslautakunta otti Koivikon koulutilan maista 662 hehtaaria asutustoimintaan. - Perustettiin Muhoksen SKDL:n osasto.

Muhoksella oli toiminnassa viisi postitoimipaikkaa: kirkonkylässä, Jokirinteellä, Rovalla, Sosolla ja Hyrkkäälllä. - Ponkilan urheilukentän peruskorjausta ja laajennusta talkoovoimin. - Maalaisliiton Muhoksen paikallisyhdistyksen alaisuuteen päätettiin perustaa naisosasto. - Perustettiin puhallinorkesteri Pyhäkosken soittokunta, joka toimi vuoteen 1959 asti. - Perustettiin partiolaisten lippukunta Muhoksen Kotkanpojat.

1946 - Perustettiin Sekatavarakauppa Mikko Maaninen. - Keskikoulun toinen rehtori FM Irja Taskinen 1946 - 1956. - Kuntaan perustettiin huoltosihteerin, myöhemmän nimityksen mukaan sosiaalisihteerin virka ja virkaa hoiti ensimmäisenä Eeva Seppänen. - Kylmälänkylään perustettiin II luokan postiasema. - Maalaisliiton naisosaston johtokunta kokoontui ensimmäisen kerran 10. syyskuuta J.P. Karhun talossa. - Nimismieheksi Yrjö Liisto, vuoteen 1959 saakka. - Muhoksen Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys erosi SDP:stä ja liittyi SKDL:ään.

1947 - Perustettiin urheiluseura Laitasaaren Veto. - Oulun läänin kunnista Muhoksella eniten maksuunpantuja veroäyrejä. Tämän vuoden jälkeen Muhos menetti vasta vuonna 1972 asemansa Oulun läänin runsasveroisimpana kuntana Saloisille. Tämän rikkaan aikakauden synnytti Oulujoki Osakeyhtiö. - Leppiniemeen perustettiin I luokan postiasema. - Koko Muhoksen Postin johtoon asettui, ensimmäisenä postinhoitajan viran haltijana, Aili Rauhio. - Leppiniemeen perustettiin urheiluseura Pyhäkosken Pyörre. - Perustettiin Muhoksen Naisvoimistelijat 25.5. - Perustettiin Muhoksen Sosialidemokraattien yhdistys. - Perustettiin Muhoksen SKDL:n kunnallisjärjestö.

1948 - Ponkilan urheilukenttä tuli kunnan hallintaan. - Toivolakodin uusi potilas- ja hoitorakennus valmistui. - Pyhäkoskella padon sulkuaukot suljettiin 28.4. ja padotusaltaan vesi alkoi kohota täyteen padotuskorkeuteensa. - Veikko Kuusamo liittyi Muhoksen Voittoon. Hän oli suuri taustavaikuttaja koko Muhoksen urheiluelämässä ja erityisesti yksi Muhoksen Voiton painimenestyksen rakentajista.



Sankarihaudat, sankarimuistomerkki näkyy takana keskeltä hieman vasemmalle.

1949 - Sankarimuistomerkki paljastettiin sankarihautausmaalla. Kuvanveistäjä Martti Tarvainen. - Leppiniemen ja Pällin välistä maantieosuutta rakennettiin. - Pyhäkosken vihkiäisjuhla 11.4. Juhlassa mukana pääministeri K.A. Fagerholm.

Pohjolan Poikakoti, jonka nimi vaihtui vuonna 1984 Pohjolakodiksi. Kuva elokuussa 2006.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Estormiz