Muhos

MUHOKSEN SEURAKUNNAN HISTORIAA - koonnut Raimo Ranta

Muhoksen kappeliseurakunnan lukkarit

Lukkarin tehtäviin kuuluivat 1600-luvulla kaikki kirkonpalvelijan tehtävät - kirkon siivous, ehtoollisvälineistä huolehtiminen, kolehdit, kellojen soitto, hautausmaan järjestys, sekä jos lukkarilla oli laulunääntä, kirkonmenojen veisuunjohto. Lukkarin tuli ottaa osaa myös kansanopetukseen, jos hän itse osasi lukea. Kansanopetus ja suoneniskentä / rokotus tuli lukkarin toimenkuvaan kiinteästi kuuluvaksi myöhemmin 1700-luvulla. Vuonna 1870 voimaantullut kirkkolaki teki lukkarinvirasta ensisijaisesti kirkkomusiikkiviran nimikkeellä kanttori-urkuri.

Vuonna 1903 päätettiin yhdistää lukkarin ja urkurin toimet virkanimikkeellä Kanttori-Urkuri

Muhoksen seurakunta Simon Jaakopinpoika Paså s.n 1630 k. ennen 1690 Muhos, vuosina 1654 - 1683

Vuodesta 1654 lähtien Muhoksella oli oma lukkari, kirjoista löytyy maininta vuodelta 1678 lukkari Simo Jaakopinpoika Pasåsta joka sanoo tulleensa pitäjään lukkariksi 24 vuotta sitten. Simo Paså eli Paaso oli lukkarina kuolemaansa asti. Hän sai isänniltä oikeuden raivata niittyä kylän yhteismailta. Käräjillä 1678 todetaankin hänen raivanneen aikalailla niittyä, jotka sittemmin merkittiin hänelle perintömaaksi.

Muhoksen seurakunta Antti Simonpoika Paso s.n 1655 k.n 1698 edellisen poika, vuosina 1683 - 1698 - Puoliso 1 Carin, puoliso 2. Ingrid.

Muhoksen seurakunta Simon Simonpoika Paso s.n 1660 Muhos k.n 1708 Muhos edellisen veli, vuosina 1683 - 1708 - Puoliso Brita.

Muhoksen seurakunta Mikko Simonpoika Paso s.n 1682 Muhos k. 1713 Muhos edellisen poika.

On ilmeistä että Muhoksella ei ollut lukkaria isonvihan aikaan, koska mitään merkintöjä ei tuolta ajalta ole säilynyt, tai niitä ei ole tehtykään. Muhoksella ei ollut pappiakaan ko. aikana. Mikko Lukkarilla oli hallussaan 1700 luvun alussa 1/2 manttaalin kruununtila Muhos-kylällä

Muhoksen seurakunta Pekka Pekanpoika Bohm s. 1662 k. 17.3.1734 Muhos, vuosina 1725 - 1734 - Puoliso Margareta.

Hän oli Oulun Bohmin pappis- ja porvarissukua. Lukkarina Pekka eli Petter Bohm oli vuoteen 1734. Hänet on haudattu Muhoksen kirkkoon 17.3.1734 72-vuotiaana. Hän asui Laitasaaressa Lipposen talossa huonemiehenä. Muhoksen seurakunnan historian kirja kertoo Oulun lukkarin Anders Bohmin lahjoittaneen Muhoksen kirkkoon vuonna 1734 pari kynttilä lampettia.

Muhoksen seurakunta Henrik Pekanpoika Bohm s. 1690 k. 1.5.1769 Liminka, vuosina 1734 - 1747- Vanhemmat edellinen lukkari Pekka Bohm ja Margareta. Puoliso. Lisa Antintytär Ollila.

Muhoksen pitäjän / emäseurakunnan lukkarit

Muhoksen seurakunta Johan Aspegren ent. Luukela s. 13.10.1720 k. 6.5.1785 Muhos, vuosina 1747 - 1785 - Vanhemmat Haukiputaan lukkari Matti Luukela ja Katariina Asp? Puoliso Anna Anglenius. Vanhemmat Tullimies Samuel Anglenius ja Catharina Simontytär Frosterus.

Muhoksen kirkonkellossa olevan inskription mukaan hän oli ollut lukkarina jo vuodesta 1747. Vuoden 1786 rovastintarkastus kehuu Aspegreniä taitavaksi lukkariksi. Hänen poikansa Samuel hoiti Utajärven lukkarin tointa isänsä alaisuudessa. Utajärvi sai oman lukkarin vuonna 1778. Asuivat huonemiehenä Ponkilassa kuten edellinenkin lukkari. Osti Greus no 8 1/2 manttaalin kruununtilan Muhoksen kylästä läheltä kirkkoa.

Muhoksen seurakunta Samuel Aspegren s. 22.9.1747 k. 12.8.1791, vuosina 1786 - 1791 - Vanhemmat edellinen lukkari Johan Aspegren, puoliso 28.12.1771 Muhos Anna Henrikintytär. Puoliso Puhakka s. 2.4.1750 Muhos, vanhemmat Muhos Henrik Henrikinpoika: Puhakka ja Margeta.

Kun kirkkoherra Ervast oli todistanut Samuelin omaavan ne taidot joita lukkarilta vaaditaan, lupasi piispa että Samuel saa valtakirjan toimeen heti kun hankkii todistuksen suoneniskemistaidoistaan.

Muhoksen seurakunta Johan Aspegren s. 12.7.1772 k. 18.12.1805, vuosina 1791 - 1805 - Vanhemmat edell. lukkari Samuel Aspegren ja Anna Henrikintytär Puhakka. Puoliso 30.5.1793 Laitasaari B:dr Anna Johanintytär Jakola s. 1.10.1777 Oulunsalo. Vanhemmat 18.3.1774 Johan Jacola ja Anna Karvonen.

Lukkarin puustelli

Kuvassa oleva Jussilan puustelli lienee siinä asussa, kuin se lukkari Haxelille rakennettiin. Kuva 1920-luvulta. Vielä 1950-luvulla talo oli samannäköinen. Kuva: Raimo Rannan arkisto.

Puustelli eli virkatalo (ruots. boställe) on tarkoittanut Ruotsissa ja Suomessa joko sotilas-, siviili- tai kirkollisen viran haltijalle luovutettua palkkatilaa. (Wikipedia)

Muhoksen seurakunta Johan Haxell s. 1.12.1782 Liminka k. 5.4.1849 Muhos, vuosina 1805 - 1849 - Vanhemmat insinööri Mårten Haxel s. 17.9.1741 tai 29.9.1740 tai 17.9.1740 Luulaja Sverige, k. 4.2.1816 tai 4.2.1815 Muhos, Catharina Henrikintytär Enqvist s. 23.1.1757 Liminka k. 11.12.1829 Muhos. Puoliso Anna Matintytär Puhakka eli Tuppurainen s. 1782 k. 2.2.1856 Muhos. vanhemmat 16.1.1776 Utajärvi Sotkajärvi Matti Ollinpoika Tuppurain ja Katariina. Johanintytär Isteri entinen Wala

Johan Haxell valittiin 1800 luvun alussa Muhoksen seurakunnan vakituiseksi lukkariksi. Rovastin tarkastuksessa 1814 mainitaan hänen erinomaisia "kirurgisia taitojaan" ja sitä, miten hän li antanut isorokko-rokotuksen onnistuneesti 106 lapselle. (Tuohon aikaan lukkarit toimivat myös opettajina, terveyden hoitajina ja valistajina).

Haxell oli saanut opetusta rokotuksessa lääkäri Zacharias Topeliukselta Oulussa. (Kansallisrunoilija Zakarias Topeliuksen isä). Lukkarin välskärin taitoihin alettiin kiinnittää huomiota, sillä vuonna 1804 annetulla asetuksella juuri lukkareita velvoitettiin hankkimaan välskärin taitoja opetustarkotuksessa ja muissa sairauksien parannustaidoissa. Myös varsinaiset musikaaliset taidot todettiin Johan-lukkarin hallitsevan.

Haxell sai varoituksen vakavasta kevytmielisestä elämästä. Seurakuntalaisilta oli tullut runsaasti valituksia, ettei lukkari toiminut arvolleen sopivalla tavalla. Hänet olisi erotettu virastaan, ellei hän olisi hallinnut oppimiaan "kirurgisia" taitojaan. Niinpä hänelle annettiin vuosi koeaikaa kunnostautua elämän tavoissaan. Vuonna 1825 voitiinkin todeta, että lukkari oli ottanut nuhteet tosissaan ja ahkeroi mallikelpoisesti koulunpidossa ja rokotuksissa. Sen sijaan Muhoksen kappeliseurakunnan Utajärven lukkari Henrik Jurvelin sai ankarat nuhteet juopottelevasta elämän tavastaan.

Lukkari Johan Haxell kuoli 5.4.1849 67 vuotiaana. Hänen leskeksi jäänyt vaimo Anna anoi seurakunnalta kahta armonvuotta asuakseen lukkarin puustellissa Jussilassa, mutta siihen ei suostuttu. Uuden lukkarin vaali pidettiin 6.1.1850. Eniten sai ääniä Tyrnävän varalukkari, toiseksi eniten entisen lukkarin poika Abraham Johaninpoika Haxell (Kähkönen edell. Henttunen), kolmanneksi utajärveläinen lukkarioppilas Kalle Jurvelin. Abraham Haxelilla oli kotikenttäetu mutta hän ei tullut valituksi.

Ratkaisevaksi nousi koelaulutilaisuus Muhoksen kirkossa, jossa Jurvelin todettiin paremmaksi laulajaksi. Olihan veisuun johtaminen lukkarin tärkeimpiä tehtäviä, opetustoimien ohessa. Abraham Kähkönen Haxell valittiin Kirkkoväärtin (kirkon taloudenhoitaja) tehtäviin johon kuului kirkon taloudenhoito vuosina 1841 - 1849.

Muhoksen pitäjän ja emäseurakunnan lukkarit

Johan Haxellin tultua seurakunnan lukkariksi oli lukkarin virkatalo päässyt pahasti rappeutumaan edellisen lukkarin asuessa omaa taloaan. Tilalla oli vain mökkipahanen ja vähän peltoa, jonka Johan Haxell oli itse raivannut. Seurakunta vitkasteli uuden lukkarin asunnon rakentamisessa, kunnes maaherra - vedoten kuninkaan antamaan määräykseen vuodelta 1762 virkatalojen hankkimisesta lukkareille - velvoitti seurakunnan rakentamaan 50 hopearuplan sakolla heinäkuuhun 1824 mennessä lukkarille virka-talon.

Sakkoa ei koskaan tarvinnut maksaa, sillä lukkari sai puustellinsa määräaikaan mennessä. Tilalle rakennettiin pirtin, keittiön, tuvan, kamarin ja eteisen käsittävä asuinrakennus sekä riihi, jota lukkari Haxell piti erittäin tarpeellisena. Lukkarin puustellista muodostettiin isossajaossa 3/16 manttaalin kruununtila nimeltään Jussila no: 75. Arvatenkin lukkarin etunimen mukaan. (Muhoksen seurakunnan historia 1986).

Nykyisin Jussila no:75 tilaa ei enää ole, Jussilan maat on kaavoitettu ja rakennettu omakotialueeksi. Jussilan päärakennus on purettu 1980-luvulla ja tilalle on nousut omakotitalo, joka ei ole Haxellin suvun hallussa.

Muhoksen seurakunta Kalle Henrikinpoika Jurvelin s. 17.6.1827 Utajärvi k. 4.2.1907 Muhos, vuosina 1850 - 1907 - Vanhemmat, Henrik Erikinpoika Jurvelin ja Liisa Matintytär Roininen. Puoliso 19.7.1850 Anna Staphanintr Tuppurainen s. 7.2.1833. Vanhemmat Muhos talokas Staphan Tuppurainen ja Lisa.

Kalle oli Utajärven Jurvelinin lukkarisuvun jälkeläinen. Jurvelinin aikana lukkarin virka koki suuren muutoksen, vuonna 1903 tehtiin päätös urkurin toimen yhdistämisestä lukkarin virkaan, kun uutta lukkaria valitaan. Vuonna 1875 oli kirkkoon hankittu urkuharmooni, jolla soittotaitoiset Ponkilan kansakoulunopettajat säestivät virrenveisuuta. Tämä systeemi ei oikein toiminut, urkuriksi ja lukkarinapulaiseksi palkattiin Henrik Kallenpoika Jurvelin, joka soitti urkuja isänsä virkakauden loppuun asti.

Henrik Kallenpojasta ei ollut veisaajaksi vaikka osasikin soittaa, sillä hänen äänensä "särkyi" ja kuulosti perimätiedon mukaan "mäkättämiseltä". Jurvelinin lauluäänen särkyessä lauluosuudet hoiti kiertokoulunopettaja Heikki Laukkala ja maanviljelijä Mikko Hartikka.

Muhoksen seurakunta Mikko Pyy s. 24.11.1877 Lappajärvi, vuosina 1907 - 1914 - Jussila no 75 Muhos Lukkarin puustelli.

Juho Nurmi

Kanttori-urkuri Juho Nurmi kuoronsa kanssa noin vuonna 1920. Kuva Martti Lukka, Raimo Rannan arkistot.

Muhoksen seurakunta Juho Nurmi s. 09.03.1879 k. 10.12.1938, vuosina 1915 - 1938 - Jussila no 75 Muhos lukkarin puustelli. Lukkari-urkuri, kirjakauppias. Kähkönen no 40 Muhos Laitasaari. (1924) kanttori Muhoksen·seurakunnan·arkisto·>·Vaali-·ja·ääniluettelot.

Pielisjärven vt. lukkari Juho Nurmi astui Muhoksen kanttori-urkurin virkaan 01.5.1915. Hän perusti kirkkokuoron vuonna 1918 ja johti sitä kuolemaansa asti. Hän osti Kähkösen no 40 tilan Oulujoen pohjoispuolelta kirkkoa vastapäätä.

Kaleva 20.12.1915 no 294: Painoasiain ylihallitus on myöntänyt lukkari Juho Nurmelle oikeuden Muhoksen pitäjän kirkonkylässä harjoittaa kirjakauppaliikettä.

Muhoksen seurakunta Mikko Miikkulainen s.1910 Kurkijoki, vuosina 1940 - 1955 - Jussila no 75 Lukkarin puustelli Muhos.

Muhoksen seurakunta Vt. opettaja Väinö Toiviala, 1955 - 1956.

Muhoksen seurakunta Alpo Valkama s.1920, vuosina 1956 - 1964.

Muhoksen seurakunta Jouko Hytönen, vuosina 1964 - 1968.

Muhoksen seurakunta Vt. Seppo Heiskanen, vuosina 1968 - 1979.

Muhoksen seurakunta Vt. Topi Luoto, vuosina 1968 - 1970.

Muhoksen seurakunta Teuvo Aulis Leutonen, vuosina 1970 - 1972.

Muhoksen seurakunta Vt. opettaja Marja-Liisa Vimpari, vuonna 1973.

Muhoksen seurakunta Marja-Liisa Kirkkomäki os. Jääskeläinen s.1949, vuosina 1974 - 1976.

Muhoksen seurakunta Pekka Jämsä vuonna 1977.

Muhoksen seurakunta Riitta-Liisa Rahkonen, vuosina 1977 - 1978.

Muhoksen seurakunta Ilkka Järviö, vuosina 1978 - 1979.

Muhoksen seurakunta Risto Vähäsarja s. 1955 vuosina 1980. - Hän on tuottelias musiikin tekijä ja on säveltänyt kyläoopperoita, laulunäytelmiä, kantaatteja, yksin- ja kuorolauluja ja laulelmia, useiden runoilijoiden teksteihin. Hän on nykyisin Sotkamon seurakunnan kanttori (Wikipedia).

Oulun pitäjän Muhoksen kappelin kirkkoväärtit

Vastuunalainen ja töisevä kirkonisännän eli kirkkoväärtin tehtävä oli huolehtia seurakunnan omaisuudesta, rahavaroista ehtoollistarpeiden hankinnasta, tulojen vastaanottamisesta, laskujen maksamisesta yms. Kirkkoväärti oli omaisuudellaan takuussa seurakunnan omaisuuden hoidosta.

Muhoksen seurakunta Kirkkoväärtinä toimi 1600-luvun lopulla entinen kappalainen talollinen Anders Salander s. 1645 k. 1694, vuosina 1690 - - Puoliso Iin kirkkoherran tytär Magdalena Hoffrenius. Nykänen no 12 Muhos. Hänen sukulaisuussuhteensa Oulun porvariin Jacob Salanderiin näkyy hänen hankinnoissaan seurakunnalle, jolle hän osti tavaraa ja myi viiniviljaa.

Muhoksen seurakunta 1700-luvun alussa kirkkoväärtinä toimi talollinen Simo Tikkanen s. 1646 Muhos k. 15.10.1727 Muhos, vuosina - 1727 - Puolisot, 1. Liisa, 2. Brita Antintytär. Tikkanen no 2 Muhos Simo Tikkanen haudattiin seurakunnan kustannuksella. Uutta kirkkoväärtiä oli vaikea saada mitättömällä kuuden taalerin palkkiolla. Palkkaa nostettiin 12 taaleriin, mutta silläkään ei hommaan kukaan ryhtynyt. Vuonna 1731 palkka nostettiin 18 taaleriin jolla isännäksi ryhtyi

Muhoksen seurakunta Talollinen Henrik Roininen eli Holappa s. 1680 Muhos Utajärvi k. 28.12.1760 Muhos, vuosina 1731 - 1740 - Puolisot, 1. Anna Henrikintytär Huovinen s. 1680 Muhos, 2. Margareta Matintytär Kosunen s. 1681 Muhos, 3. Margareta Hartikka s. 1700 Muhos. Holappa no 30 Muhos.

Muhoksen seurakunta Talollinen Klaus Keinänen eli Kähkönen s. 1700 Muhos k. 17.11.1772 Muhos, vuosina 1740 - 1750 - Puoliso Sophia Tapanintytär Kähkönen. no 40 Muhos Laitasaari

Muhoksen seurakunta Kappalainen, talollinen Gabriel Ståhlberg s. 23.7.1699 Rauma k. 8.4.1767 Muhos, vuosina 1750 - 1753 - Puoliso Elsa Esajantytär Goop. Karhu no 7 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Henrik Roininen eli Holappa s. 1680 Muhos Utajärvi k. 28.12.1760 Muhos, vuosina 1753 - 1759 - Holappa no 30.

Muhoksen pitäjän ja emäseurakunnan kirkkoväärtit

Muhoksen seurakunta Talollinen Olof Valkonen eli Greus s. 29.10.1724 Muhos k. 1.11.1765 Muhos, vuosina 1759 - 1781 - Puoliso Dorothea Hanssdr Sangi Greus. no 8 Muhos.

Muhoksen seurakunta Talollinen Elias Tikkanen s. 27.10.1726 Muhos k. 17.6.1793 Muhos, vuosina 1782 - 1783 - Puoliso Brita Pertuntytär Perttunen. Tikkala eli Perttula no 2 Muhos.

Muhoksen seurakunta Talollinen Erik Kesti s. 11.05.1730 Muhos Utajärvi k. 24.01.1791 Muhos, vuosina 1784 - 1790 - Puoliso Liisa Johansdr Nurro. Kesti no 41 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Talollinen Johan Kesti s. 19.01.1764 Muhos k 06.01.1808 Muhos, vuosina 1791 - 1805 - Puoliso Anna Olofsdr Kinnunen Kesti. no 41 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Talollinen Elias Kesti s. 01.01.1767 Muhos k. 06.11.1819 Muhos, vuosina 1806 - 1812 - Puolisot, 1. Catharina Henriksdr Vimpari eli Ristiniemi, 2. Margareta Matssdr Karjalainen. Kesti no 41 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Talollinen Olof Kesti s. 23.3.1779 Muhos k. 30.5.1841 Muhos, vuosina 1813 - 1841 - Puoliso Katarina Antintr Valkola Kesti. no 35 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Talollinen Abraham Haxell eli Kähkönen s. 11.8.1812 k. 12.4.1863 Muhos, vuosina 1841 - 1849 - Puoliso Katarina Antintytär Kähkönen Kähkönen. no 40 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Talollinen Henrik Kesti s. 02.08.1817 Muhos k. 13.02.1858 Muhos, vuosina 1850 - 1858 - Puolisot, 1. Katarina Pekantytär Tuohino, 2. Maria Antintr Keinänen Kesti. no 35 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Talollinen Juho Hartikka s. 1787 Muhos k. 28.06.1868 Muhos, vuonna 1858 - Puoliso Anna Sakarintytär Lappalainen Hartikka. no 3 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Talollinen Henrik Hartikka s. 18.8.1819 Muhos k. 24.8.1891 Muhos, vuonna 1859 - Puoliso Anna Liisa Gustafsdr Henttunen eli Moukka. Hartikka no 3 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Maanmittausinsinööri, talollinen Gustaf Wilhelm Wålberg s. 28.5.1817 Ala-Tornio k. 7.4.1874 Muhos, vuosina 1859 - Puoliso Eva Frederika Ståhlberg Tuppurainen. no 10 & Säkkilänoja no 55.

Muhoksen seurakunta Talokas Juho Pietari Valkola s. 07.08.1841 Muhos k. 16.01.1892 Muhos, vuosina 1870 - 1885 - Greus eli Valkola no 8 Muhos.

Muhoksen seurakunta Talokas Matti Tikkanen s. 23.12.1854 Muhos k. 23.01.1934 Muhos, vuosina 1885 - 1891 - Yli-Tikkala no 3 Muhos.

Muhoksen seurakunta Talokas Johan Keränen s. 19.09.1836 Muhos k. 28.08.1908 Muhos, vuosina 1891 - 1898 - Kopsa no 42 & Lumiainen no 64 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Talokas Erik Kalila s. 13.12.1858 Muhos k. 28.01.1938, vuosina 1898 - 1902 - Kalila no 43 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Talokas Jaakko Lukka s. 19.01.1855 Muhos k. 11.02.1943 Muhos, vuosina 1902 - 1918 - Honkanen eli Lukka no 33 Muhos Honkalankylä.

Muhoksen seurakunta Johtaja Klas Ekroos s. 26.05.1865 k. 14.08.1943 Muhos, vuosina 1919 - 1925 - Koivikon maanviljelyskoulu Muhos.

Muhoksen seurakunta Maanviljelijä Heikki Klasila s. 28.08.1884 Ii k. 19.05.1948 Muhos, vuosina 1925 - 1935 - Tikkala eli Klasila no 2:60 Muhos.

Muhoksen seurakunnan rahastonhoitajat

Kirkkoväärtin eli Kirkon isännän virka lakkautettiin vuonna 1935 ja tehtävät siirtyivät kirkkohallintokunnalle, joka nimitti rahastonhoitajan.

Muhoksen seurakunta Rahastonhoitaja maanviljelijä Heikki Klasila s. s. 28.08.1884 Ii k. 19.05.1948 Muhos, vuosina 1935 - 1948.

Muhoksen seurakunta Rahastonhoitaja maanviljelijä Jaakko Viljami Viljo Lukka s. 22.05.1901 Muhos k. 05.02.1988, vuosina 1948 - 1950.

Muhoksen seurakunta Rahastonhoitaja Linnea Alapukki os. Lusikkakoski s.1920 Muhos, vuonna 1951.

Muhoksen seurakunnan sivutoimiset taloudenhoitajat

Rahastonhoitajan virka lakkautettiin vuonna 1951 ja "kirkkoväärtin" tehtävät siirtyivät Muhoksen Säästöpankille. Piispa tarkastuksessaan vuonna 1957 kehoitti seurakuntaa palkkaamaan sivutoimisen taloudenhoitajan.

Muhoksen seurakunta Taloudenhoitaja maanviljelijä Aarne Honkanen s. 19.11.1900 Muhos, vuosina 1958 - 1970 - Kangas-Huovinen no 15:12 Muhos Laitasaari.

Muhoksen seurakunta Taloudenhoitaja maanviljelijä Pentti Heikkinen s. 1926 Muhos, vuosina 1970 - 1977.

Muhoksen seurakunnan päätoimiset taloudenhoitajat

Muhoksen seurakunta Talouspäällikkö Ulla Talonpoika os. Vesa s. 1939 Muhos, vuosina 1977 - 1983.

Muhoksen seurakunta Talouspäällikkö Jorma Koivula, vuosina 1983 - 1984.

Muhoksen seurakunta Talouspäällikkö merkonomi Riitta Kukkohovi-Colbaert, vuodesta 1985 -

Kuudennusmiehet eli seksmannit

Heitä oli yksi jokaista kyläkuntaa kohti valvomassa kristillistä siveellistä elämää kirkkokuria sekä huolehtia seurakuntalaisten velvollisuuksien suorittamisesta. Vuoden 1649 käräjillä määrättiin kuudennusmiehet Heikki Halonen ja Antti Kärnä ulosmittaamaan talonpojilta kappelin paarivaatteen maksu. Seksmannit eivät saaneet toimestaan palkkaa.

Vuonna 1751 seksmanni Heikki Kosunen vaati saada nauttia vapautta viinirahasta itsensä, vaimonsa ja koko talonväen puolesta, saadakseen näin myös maksun siitä velasta, joka kappelilla oli syntynyt Heikki Kosuselle kellotapuliin tehdyistä korjauksista.