MUHOKSEN SEURAKUNNAN HISTORIAA - koonnut Raimo Ranta

Oulun kaupunki ja seurakunta - Muhoksen kappeli

Muhoksen alue kuului Limingan pitäjään vuoteen 1610 asti, jolloin perustettiin Oulun pitäjä ja seurakunta, joka käsitti Oulunsalon ja Oulujoki-varren kylät Oulujärvelle saakka.

Oulun kaupunki perustettiin vuonna 1605. Sen ensimmäinen kirkkoherra, josta tuli myös Oulun pitäjän kirkkoherra, oli Johan Henrikss Lithovius. Hänet asetettiin virkaansa vuonna 1609. Muhoslaisilla oli oma kirkko, joten piispa Rothovius määräsi yhden Oulun kappalaisista Muhokselle vuonna 1628. Muhoksesta tuli Oulun pitäjän seurakunnan kappeliseurakunta.

Oulun tuomiokirkko on Oulun hiippakunnan tuomiokirkko ja Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkko. Kirkon nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1832. Kirkon kiviseinät ovat vuonna 1777 valmistuneesta kirkosta, joka tuhoutui puuosiltaan Oulun palossa 1822. Kirkon irtaimisto pelastettiin palolta.

PAPISTO

Oulun kirkkoherrat ja kappalaiset

Kirkkoherra Johannes Lithovius 1612 - 1620.

Kirkkoherra Simon Frosterus 1620 - 1647.

Kappalainen Jacob Frosterus1670-1677 kirkkoherra 1677 - 1710.

Kappalainen Henrik Lithovius1645-1670 kirkkoherra 1670 - 1677.

Kappalainen Henrik Fordelius 1642 - 1673.

Kirkkoherra Johan Wegelius -1764.

Kirkkoherra Mikael Jurvelius 1657 - 1670.

Kappalainen Karl Lithovius 1677 - 1681.

Kappalainen Georg Teudschovius 1682 - 1691.

Kappalainen Anders Frosterus 1692-1710 kirkkoherra 1710 - 1713.

Kappalainen Johan Cajanus 1693 - 1733.

Kappalainen Zachris Frosterus 1700 - 1709.

Kirkkoherra Zachris Lithovius 1713 - 1743.

Kappalainen Jacob Elfving 1760 - 1764.

Muhoksen kappeliseurakunta - kappalaiset

Kuningas Gustaf Adolf nimitti vuonna 1627 Turun piispaksi Isacus Rothoviuksen. Piispa sai valtuudet perustaa kappeliseurakuntia suurien seurakuntien alueille. Muhoksen kappeliseurakunta perustettiin oletettavasti piispan tehdessä tarkastusmatkan Ouluun 11.7.1628. Muhoksen kappeliseurakunnan alue käsitti koko Oulujokivarren Laitasaareesta - Vaalanniskaan asti. Ensimmäiseksi kappalaiseksi nimitettiin Abraham Bong.

Abraham Bong otti omatoimisesti asuttavakseen Valkolan 1/2 mant. kruununtilan läheltä kirkkoa, joka lienee ollut autio. Hän toimi samoin kuin kruununtalonpojat tuolloin tekivät. Maaherra Ernest Creutz määräsi 1631-34 Muhoksen pappilaksi 1/2 manttaalin talon. Oulun käräjillä 1635 tästä tempusta määrättiin Oulun pitäjä maksamaan täysi korvaus oululaiselle Anna Jönsin tyttärelle, jolla oli hallintaoikeus taloon. Niinpä Bong joutui etsimään uuden asunnon. Kappalainen osti Hotakkala, sittemmin Ponkila -nimellä tunnetun 3/4 mantaalin talon, jonne muutti.

Oulujokilaakson alue tuli jaettavaksi v. 1610, jolloin v. 1605 perustetusta Oulun kaupungista tuli Limingasta lohkaistun kaupunki- ja maaseurakunnan keskus. Alueellisesti Oulun Tuomiokirkkoseurakunta käsitti koko Oulujoen varren alueet Oulujärveen saakka. Nopeasti kehittyvän kaupungin vuonna 1613 rakennetusta pyhätöstä tuli puoleksitoista vuosisadaksi koko jokivarren emäkirkko, jonka ylläpitämiseen myös tulevat kappeliseurakunnat joutuivat osallistumaan. Joen keski- ja yläjuoksulta matka kaupunkiin oli kuitenkin sekä pitkä, että hankala.

Muhoksen kirkko. Muhoksen kirkonkylän kohdalla suvannoksi laajenneen Oulujoen etelärannalla oleva länsitornillinen tukipilarikirkko vuodelta 1634 on vanhimpia käytössä olevia puukirkkojamme. Pohjalaistyylinen renessanssitapuli on vuodelta 1762. Sakariston maalauskoristelu vuosilta 1774-78 (E.Granberg) on poikkeuksellisen arvokas. Kirkon ja tapulin uusgoottilaiset piirteet ovat 1870-luvun alun uudistuksesta.

Kirkon rakentajana pidetään "torninrakentaja Hannua". Kirkossa on 500 istumapaikkaa.

Muhoksen kirkon arkkitehtuuria leimaa 1872 (L.I.Lindqvist) suoritettu korjaus. Sisäseinien ja holvin panelointi valmistui 1903. Kirkon sähköistys ja saarnastuolin restaurointi sekä alttarilaitteen poisto tehtiin 1954. Kirkko restaurointiin 1984 (arkkitehtitoimisto Huusko & Teppo).(Museovirasto)

Utajärven alue liitettiin Muhoksen kappeliin. Rovastikuntatarkastuksessa, joka pidettiin Oulussa 1.5.1688, todettiin Muhoksella olevan kaksi kappalaista ja samalla luetellaan saarnapaikat, joissa Muhoksen papisto käy jumalanpalveluksia pitämässä. Luettelossa mainitaan seitsemän kylää: Vuotunki, Sanginjärvi, Juorkuna, Särkijärvi, Utajärvi, Niska ja Ahmas. Utajärven kylästä huomautetaan erityisesti, että siellä on neljätoista talollista.

Oletetaan, että Muhos olisi ollut Limingan kappelikuntana jo ennen Ouluun liittämistä. Perimätiedon mukaan Muhoksella on ollut kaksi venäläisten polttamaa kirkkoa ennen nykyistä pyhäkköä. Ensimmäinen kirkko sijaitsi Kirkkosaaren itäpäässä ja toinen Kirkkoniemessä, nykyisen kirkon itäpuolella.

Muhoksen kirkko ilmasta, dronella kuvattuna vuonna 2023. Kuva Copyright © Petteri Järvinen.

Muhoslaiset ryhtyivät uuden kirkon rakennuspuuhiin vuonna 1629 ja kirkko valmistui vuonna 1634. Heinäkuussa 1634 Oulun kirkon kassaan maksettiin 7 riikintaaleria kirkonkellon hankintaan. Toinen kello hankittiin oululaisen porvarin Pehr Tolvasen välityksellä 1640-luvulla.

1680-luvulla kirkon hallintoelimeksi perustettiin kirkkoneuvosto eli kirkkoraati. Kirkkoraati käsitteli kirkonkuriasioita, sekä seurakunnan talousasioita. Kirkkoraatia johti kirkkoherra ja siihen kuuluivat kappalainen, kirkkoväärti ja seksmannit eli kuudennusmiehet, joita oli asetettu 2-3 kyläkuntaa kohden. Heidän tehtävänään oli huolehtia seurakuntalaisten nuhteettomasta elämästä, pitää silmällä kortinpelaajia, juopottelijoita ja huorintekijöitä Jumalan suututtamisen välttämiseksi. Kirkonkuriasiat käsiteltiin maallisessa raastuvassa. Seksmannien kelpoisuus selvitettiin rovastintarkastuksien yhteydessä.

Lähteinä: Mm. maa-, vero- ja henkikirjoja, käräjäpöytäkirjoja, sekä Jouko Vahtola: Muhoksen seurakunnan historia.