Vapaussodan muistomerkki

"Siellä kirkkopihalla, harmaan paaden alla,
nukkuu ikiuntaan viisi vapaussodassa
sankarina kaatunutta,
mitä juhlavin lepopaikka,
suuren asian puolesta henkensä antaneille." - (Kaleva 1936 NO 105)

Muhoksen kirkon kirkkopihassa on Vapaussodan muistomerkki eli Vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki. Sen on luonut vuonna 1922 kuvanveistäjä ja taidemaalari Martti Tarvainen (1897 Pieksämäki – 1985 Oulu).

Vapaussota on yksi Suomen sisällissodasta käytetyistä useista nimityksistä, muita ovat luokkasota, punakapina ja torpparikapina, sekä kansalaissota, vallankumous, kapina ja veljessota. Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen Punainen Kaarti eli punaiset. Voittajaksi selviytyivät valkoiset.



Muistomerkistä nähdään, että siinä mainituista yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat saaneet surmansa Lempäälässä. Kaikki ovat kuollessaan olleet muutaman vuoden yli 20 vuoden ikäisiä nuoria miehiä. Vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkin viisi vainajaa ovat kaikki syntyneet Muhoksella ja kolmen heistä juuret ovat Laitasaaressa.

Yrjö Eerik Heikinpoika Hartikka (s. 25.2.1895, kaatui 23-vuotiaana Epilän taistelussa Tampereella 29.3.1918).

Matti Johannes Vesa (s. 4.11.1894, Pohjois-Pohjanmaan I jääkäripataljoona, haavoittui Vaasan taistelussa, kuoli haavoihinsa 23-vuotiaana Jyväskylän sotasairaalassa 6.4.1918).

Heikki Heikinpoika Valkonen (s. 12.12.1893, kaatui 24-vuotiaana Lempäälän taistelussa huhtikuussa 1918).

Jaakko Laurinpoika Karppinen (s. 28.11.1894, Pohjois-Pohjanmaan I jääkäripataljoona, haavoittui Lempäälän taistelussa, kuoli haavoihinsa 23-vuotiaana Tampereen sairaalassa 24.4.1918).

Jaakko Valdemar Heikinpoika Laihiainen (s. 16.1.1896, Pohjois-Pohjanmaan I jääkäripataljoona, haavoittui Lempäälän taistelussa, kuoli haavoihinsa 22-vuotiaana Tampereen sairaalassa huhtikuussa 1918).

Henkilötiedot: Laitasaari historiasivusto.

"Meihin silloin Suomi katsoi
ja me Suomeen katsottiin"

Lempäälän taistelut

Lempäälän taisteluiksi nimettyjä sisällissodan rajuja taisteluita käytiin maalis-huhtikuussa vuonna 1918 Lempäälän ja Vesilahden pitäjissä. Molemmat osapuolet, valkoiset ja punaiset, mobilisoivat Lempäälän rintamalle tuhansia miehiä. Lempäälän taistelut olivat Tampereen taistelun jälkeen Hämeen rintaman verisimmät, kaatuneita oli yhteensä ainakin 400 ja lisäksi valkoiset teloittivat jopa satoja antautuneita punaisia. Taistelut aiheuttivat Lempäälässä ja Vesilahdella myös suuria materiaalisia tuhoja, kun Lempäälän kirkonkylä ja lukuisia muita kyliä tuhoutui molempien osapuolten rajussa tykistötulessa lähes kokonaan. (Wikipedia)

"Olkoon hautakumpu kirkkotarhassa aina muistuttamassa suojeluskuntalaisia siitä, että mitä on saavutettu, on saavutettu näiden poikain sankarikuoleman kautta. Seisokoon kuuset suojeluskunnan vartiona heidän haudallaan ja huminallaan meitä muistuttakoot: Täällä lepää sankarit Suomen, jotka vaaran hetkellä eivät väistyneet, vaan kantoivat uhrin kalleimman maalleen". - (Paikallispäällikkö Jussilan sanat, Kaleva 1938 NO 22)