Muhoksen Työväentalon pihapiirissä sijaitseva painijoiden "harjoituskämppä".
Tapio Sipilä (1958 Kiiminki)
Tapio Olavi Sipilä on suomalainen kreikkalais-roomalaisen painitavan painija, maailmanmestari ja olympiamitalisti. 1980-luvulla Sipilä voitti
kaikkiaan yhdeksän kansainvälistä arvokisamitalia. Näiden lisäksi hän voitti Suomen-mestaruuden viisi kertaa. SM-kisoissa hän paini usein
normaalia arvokisojen painoluokkaansa ylempänä, jolloin vastassa oli muun muassa Jouko Salomäki. Painiurallaan hän edusti Muhoksen Voittoa.
Sipilän uran huippuhetki osui Kiovan MM-kisoihin 1983. Hän aloitti urakkansa ottamalla Norjan Morten Sätrestä ylivoimaisen pistevoiton.
Unkarin István Péterin Sipilä selätti, Kuuban Antonio Lopez ajettiin ulos, Romanian Stefan Negrisan hävisi pistein 4–1 ja Kanadan
Douglas Yeats 9–0. Finaalissa vastaan tuli Iranin Mohammed Bana, jonka Sipilä kukisti ylivoimaisella pistevoitolla.
Muhoksen Voittoa edustanut Sipilä saavutti yhteensä yhdeksän arvokisamitalia kreikkalais-roomalaisessa painissa 68-kiloisten sarjassa.
Olympiahopeaa Los Angelesissa 1984 ja olympiapronssi Soulissa 1988, MM-kulta Kiovassa 1983. Lisäksi kaksi MM-hopeaa (1981, 1986) ja neljä EM-pronssia (1980, 1981, 1983, 1987).
(Wikipedia, Kaleva)
Muhoksen Työväentalo
Muhoksen Työväenyhdistys perustettiin suurlakon jälkimainingeissa vuonna 1905. Jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana
työväenyhdistys päätti myös oman talon rakentamisesta. Tarkoitusta varten ostettiin Kieksin talo, joka purettiin ja
siirrettiin rakennettavaksi uudelle rakennuspaikalle Ylä-Tikkasen maalle, jolle se nousi talkoovoimin vuoden 1907 keväällä.
Tuolloin ensimmäisiä iltamia vietettiin toukokuussa. Talon vihkiäisjuhla pidettiin saman vuoden kesäkuussa.
Seurasi helmikuun 27. päivä vuonna 1930. Aamu valkeni kylmänä ja myrskyisänä, lennättäen kipinän työväentalon katolle.
Lyhyessä ajassa liekit nielivät talon perustuksiaan myöten. Saman tien, kuumeisella kiireellä
alettiin rakentaa uutta työväentaloa.
Tämä uusi, nykyinen työväentalon rakennus valmistui vuonna 1931. Muhoksen porvaristo vaati nimismieheltä välittömästi
talon sulkemista. 1930-luku oli työväentalolla yhteiskunnallisten ja poliittisten olojen vuoksi varsin hiljaista aikaa.
Työväentalon ovessa oli kuuden vuoden ajan sinettikin, joka esti sen käytön. Koko maassa oli kommunistilakien vuoksi
ja usein varsin kyseenalaisinkin perustein suljettuja työväentaloja enimmillään 202. Muhoksen työväentalo avattiin uudelleen helmikuussa
1937, juhlapuhujana oli Otto Karhi Oulusta.
Rahapulakin vallitsi tuolloin, kun iltamia ei voitu pitää ja tuloja ei ollut ja pakkohuutokaupan myötä talo oli välillä Oulun Osuuskaupankin omaisuutta.
Uudet ja vilkkaat ajat koittivat sotien jälkeen.
Rakennusta laajennettiin vuonna 1970.
Pieni talkooporukka peruskorjasi työväentalon vuosina 2009 – 2013.
Tällä hetkellä työväentalo on ravintolakäytössä. Yli 20 vuotta Oulujoki Oy:n palveluksessa ollut Tapio Sipilä aloitti uuden työuran ravintoloitsijana vuonna 2004.
Muhos-Kellarin tulipalon vuoksi Sipilä avasi Muhos-Kellarin uudestaan vanhan työväentalon tiloissa vuonna 2011.
Lähteet
*Kaleva: Työväentalo pelastui
*Kaleva: Karhun kanssa painia lyön
*Kaleva: Vappuna marssivat potilaatkin
*Pohjolan Työmies 1937, NO 7 ja NO 8
*Kaiku 1932, NO 256
