Muistomerkki sijaitsee Muhoksen seurakunnan hautausmaalla, Kirkkosaaressa.

Päivärinteen parantolassa kuolleiden muistomerkki

Päivärinteen parantolassa hoidettiin tuberkuloosi-potilaita. Tuberkuloosi tunnettiin kansan parissa myös nimellä keuhkotauti, vaikkakin se voi esiintyä myös elimistön muissakin osissa.

Ennen nykyisiä, tehokkaita lääkkeitä tuberkuloosi saattoi johtaa usein kuolemaan. 1930-luvulta alkaen tuberkuloosihoito merkitsi lepoa, hyvää ravintoa ja karaisua. Erityisen synkkä Päivärinteellä oli sotavuosi 1942. Sairaala oli tuolloin hyvin täynnä ja pulaa oli sekä ruoasta että lääkkeistä. Kuolleita oli täydet 100.

Tuberkuloosin yleisyydestä Pohjois-Pohjanmaalla vielä sotien jälkeenkin kertoo tilasto vuodelta 1955. Silloin Pohjois-Pohjanmaan tuberkuloosipiirin alueella asui noin 249 950 henkeä. Parantolapaikkoja Päivärinteellä oli 210. Uusia tuberkuloositapauksia todettiin keskimäärin 616 vuodessa. Kirjoissa olevien tapausten lukumäärä oli 2 943 henkeä. Kuolleita oli 481.

Päivärinteellä tilat loppuivat ja laajennukset olivat välttämättömiä. Lehdistössä näkyi tuolloin sensaatiomaisia kirjoituksia. Esimerkiksi Kansan Tahto otsikoi lokakuun 24. päivänä 1951: "21 kuoli ja 51:n tila muuttui toivottomaksi viime vuonna heidän odotellessaan paikkaa Päivärinteelle". (Maija-Liisa Bäckström: Päivärinteen parantola Päivärinteen sairaala 1932 - 1982)

Dramaattinen käänne tuberkuloosin hoidossa

1940-luvun lopulla tuberkuloosin hoidossa tapahtui dramaattinen muutos. Suomeen asti kuultiin, että Yhdysvalloissa ja Ruotsissa oli otettu tuberkuloosin hoitoon uusi, käänteentekevä antibiootti, streptomysiini. Suomeen asti tätä antibioottia oli kuitenkin aluksi vaikeaa saada. Täällä elettiin sotakorvaustenkin vuoksi köyhää aikaa, eikä lisenssejäkään näiden lääkkeiden maahantuontiin aluksi saanut. Päivärinteellä kuitenkin toimittiin niin, että uutta lääkettä hankittiin Yhdysvalloissa ja Ruotsissa asuvien sukulaisten avulla.

Tämän streptomysiinin myötä alkoi Päivärinteelläkin ihmeiden aika. Ensimmäinen potilas, joka sairasti kurkunpäätuberkuloosia ja jolla oli pahoja nielemisvaikeuksia, sai lääkettä tammikuun 28. päivästä 1948 lukien ja helmikuun puolivälissä hän oli jo kuumeeton. Toukokuun 7. päivänä tämä potilas jo lauloi sairaalan kuorossa! Toinen potilas oli ollut tuberkuloosin vuoksi parantolassa jo peräti vajaat 13 vuotta ja hän parani tämän uuden lääkkeen myötä täydellisesti.

Streptomysiinin jälkeen tuli uusia lääkkeitä, kuten PAS ja INH, ja ne merkitsivät kaiken kaikkiaan mullistusta tuberkuloosin hoidossa. Myöhemmin keksityistä rifampisiini ja etambutoli, erityisesti ensiksi mainittu, ovat osoittautuneet nekin suuriarvoisiksi taistelussa tuberkuloosia vastaan. Uusien hoitomuotojen myötä tuberkuloosipotilaiden määrä alkoi laskea. Kun Pohjois-Pohjanmaan tuberkuloosipiirin alueella 1960 löydettiin uusia tuberkuloositapauksia 542, niitä 1970 löytyi 355 ja 1980 enää 136.

Tuberkuloosiin kuolleiden määrä Pohjois-Pohjanmaan tuberkuloosipiirissä laski seuraavasti: 1951: 251 - 1956: 103 - 1967: 31 - 1970: 14 - 1975: 11 - 1980: 7. (Maija-Liisa Bäckström: Päivärinteen parantola Päivärinteen sairaala 1932 - 1982)

Päivärinne elokuussa 2024. Salskeita mäntyjä nimitti 1930-luvulla Päivärinteen järjestyksessään toinen ylilääkäri, Armas Panelius perheineen "pilarisaliksi".

Päivärinteen parantola

Päivärinteen parantola oli vuosina 1930–1932 Oulujoen rantaan rakennettu 160-paikkainen keuhkotautiparantola Päivärinteen kylässä Muhoksella. Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema sairaala kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Tuberkuloosin hoidon parantuminen vähensi sairaansijojen tarvetta keuhkotautiparantoloissa. Vuonna 1970 Päivärinteelle avattiin sisätautiosasto ja seuraavana vuonna parantolan nimi muutettiin Päivärinteen sairaalaksi. Joulukuussa 1972 sairaalassa avattiin reumatautiosasto. Keuhkotautipotilaiden osuus oli kuitenkin vielä 1980-luvun alussa yli puolet sairaalapaikoista. Vuonna 1984 Päivärinteen sairaala vuokrasi Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöön 40 sairaansijaa.

Päivärinteen sairaala siirrettiin osaksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä vuonna 1991. Sairaalassa hoidettiin keuhko- ja reumapotilaita. Joulukuussa 1993 sairaanhoitopiirin liittovaltuusto teki päätöksen Päivärinteen sairaalan toiminnan lopettamisesta, ja sairaala suljettiin keväällä 1994.

Vuodesta 2001 Mikeva Oy on tarjonnut Päivärinteen sairaalan tiloissa palvelukotiasumista kehitysvammaisille sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Lisäksi Päivärinteellä toimii Mehiläinen-konserniin kuuluva lastensuojelun erikoisyksikkö Leivokoti. (Wikipedia)