Runonlaulaja Arhippa Perttusen suvun muistolaatta

Viskaalissa, entisessä Perttulan kylässä Muhoksella on kuvan vuonna 2018 paljastettu muistolaatta, jossa on seuraavanlainen teksti:

"Perimätiedon mukaan Vienankarjalassa vaikuttanut runonlaulaja Arhippa Perttusen suku on lähtöisin tältä alueelta olevasta Perttulan kylästä." Oulujoki-Seura ry 31.8.2018.

Arhippa Perttunen 1769 Vienan Karjala - 1841 Vienan Karjala

Arhippa Iivananpoika Perttunen oli yksi tunnetuimmista vienankarjalaisista runonlaulajista. Arviolta jopa neljäsosa Kalevalan säkeistä on peräisin Arhipalta, ja häneltä kerätyillä runoilla onkin ollut erittäin suuri vaikutus koko eepoksen sisältöön ja rakenteeseen.

Arhippa Perttusta laulattaneita runonkerääjiä olivat Elias Lönnrot vuonna 1834, J. F. Cajan vuonna 1836 ja M. A. Castrén vuonna 1839. Hänen poikansa Miihkali Perttunen eli Arhippaini Miihkali oli myös merkittävä runonlaulaja. (Wikipedia)

Viskaalin tilan kauppa, jonka seinässä muistolaatta on. Viskaalin tilalla Oulujokilaaksossa Muhoksella tehdään ruokaa naudan ja hevosen lihasta. Viskaalin tilan tuotantoon ja henkeen sopii vaikkapa yksi Elias Lönnrotin Perttuselta tallentamista runoista:

Hämeen härkä ja Suomen sonni

Sonni Suomessa sikesi,
Häntä torkku Torniossa,
Pää keikku Kemijoella.
Päivän lenti pääskylintu
Härän sarvien väliä,
Kuukauen orava juoksi
Härän selkäluuta myöten.
Tuotu ukko iskemäh,
Virokannas viilemäh,
Palvanen pitelemäh;
Härkä päänsä häilähytti,
Mustat silmänsä mulisti,
Ukko kuuseh kavahti,
Palvanen pajuille pääsi,
Virokannas vitsasille.
[- -] virren laulajalle,
Saparo sanan sepille,
Kuulla noien kultaseni,
Tietä mielitehtoseni.

Kalevala-aiheinen postimerkki, suunnittelija Eeva Oivo. Käyttöaika 15.02.1999-31.12.2011. Kuva Postimuseo.

"Arhippa Perttunen on usein nostettu korkeimmalle Kalevalan syntyyn vaikuttaneiden runonlaulajien joukossa. Häntä ovat arvostaneet niin Elias Lönnrot, kotiseudun jälkipolvet kuin perinteentutkijatkin, jotka ovat käyttäneet Arhipan runoja tutkimustensa lähteinä ja kohteina. Arhippa on ainoa Lönnrotin vanhan Kalevalan esipuheessa nimeltä mainitsema laulaja. Kalevalassa on paljon Arhipalta peräisin olevia säkeitä ja runoja. Arhipasta on tullut arkkityyppinen runonlaulaja, runon kuningas, patriarkka." - Jukka Saarinen

Kalevala-muistomerkki Liisanpuistossa, Tampereen Liisankallion kaupunginosassa. Sen on suunnitellut Terho Sakki. Muistomerkillä on korkeutta 4,5 metriä, ja se paljastettiin Tampereen päivänä 30. syyskuuta 1973. Kuvaaja Henrik Mattjus, kuva Museokeskus Vapriikki.