Kappalaisen kivi eli Maisterin kivi

Huomiota ansaitseva muistokivi

Kaiku-lehdessä esiteltiin vuonna 1938 tätä kiveä näin: Muhoksella, Pekkalan kankaalla, tiilitehtaan luona olevalta rautatien ylikäytävältä Tyrnävälle päin on huomiota ansaitseva muistokivi. Tähän kiveen on hakattu 12 cm korkeilla ja 1 cm syvillä kirjaimilla piirtokirjoitus: SEDENS FUITINORA LAPIDIS INSCULPTIET ADLATUS HOCSAEPE IZCAJANERS ACELLAN USIN MUHOS 1829 - 1873. Eli vapaasti suomennettuna: "Tämän kiven reunalla on istunut ja tänne usein tullut I.Z. Cajaner, Muhoksen kappalainen vv. 1829 - 1873."

Vanha pastori, niin kertoivat muhoslaiset, oli ollut originelli herra, mietiskeleväinen ja yksinäisyyteen taipuva. Tähän viittaa ylläselostettu kirjoituskin ja paikka, missä se on. Silloin kasvoi Pekkalan kankaalla komea kuusimetsä, jonka varjossa oli hyvä levätä ja aikansa kuluksi vaikkapa kiveen kirjoitella.

Soson Maisterin kiven piirtokirjoitus

Suomen kuvalehdessä oli vuonna 1934 juttu, jossa Suomen Kuvalehden tilaaja kyseli ja hänelle vastattiin seuraavasti:

"Viisasten kerholta pyydän kysyä selostusta seuraavasta kirjoituksesta: Muhoksen pitäjässä lähellä Soson pysäkkiä, maantien vieressä on iso kivi, jota kansan keskuudessa nimitetään "maisterin kiveksi". Kiveen on isokokoisin kirjaimin hakattu seuraavaa:

SEDENS FUITINORA LAPIDIS INSCULPTIET ADLATUS HOCSAEPE IZCAJANERS ACELLAN USIN MUHOS 1829 - 1873.

Kun allekirjoittaneella enempää kuin monella muullakaan paikkakuntalaisella ei ole mitään tietoa kirjoituksen sisällöstä eikä myöskään siitä, mitä kieltä kirjoitus on, pyydän, että Viisasten kerho suomentaisi mainitun kirjoituksen sekä ilmoittaisi samalla, mitä kieltä kirjoitus on. Kunnioittaen: Suomen Kuvalehden tilaaja."

"Vastaus: Puheena oleva piirtokirjoitus on latinaa, sanontatavaltaan selvästi ruotsinvoittoista. Suomeksi sanottuna sen sisältö on seuraava: "Tämän hakatulla kirjoituksella varustetun kiven reunalla ja sen tällä sivulla istui usein J(ohan) Z(akris) Cajaner, joka oli Muhoksen kappalaisena 1829 - 1873." - Piirtokirjoitus on ilmeisesti kappalaisen Cajanerin (s. 1797) pojan ja isänsä kaiman hakkaama. J.Z. Cajaner nuorempi näet, oltuaan ensin Kaskisten ala-alkeiskoulun opettajana, eleli vähämielisenä pitkät ajat Muhoksella, missä kuoli 1914. Hänestä kai nimi "maisterin kivi".

Poika olisi hyvällä syyllä voinut lisätä yhden rivin, nimittäin että isä ahkerasti kävi tuolla paikalla linnunlaulua ihailemassa. Vanhat muhoslaiset sen kyllä tiesivät. Paikka, jossa kivi on, oli Cajaner vanhemman aikana suota, nyt kai rehevästi kasvava pelto." - Suomen Kuvalehti NO 21, 19.05.1934.

Palanen Muhoksen historiaa

Kaiku-lehdessä vuonna 1938 nimimerkki "Matkalainen" kirjoitti kivestä ja kertoi sen olevan palasen Muhoksen historiaa, jonka vuoksi kivi olisi suojeltava hävitykseltä. Hän toivoi tuolloin, että kunnon muhoslaiset olisivat ottaneet kiven suojelukseensa ja kustantaneet kultapronssin kiven kirjaimiin. Matkalaisen mukaan siinä olisi ollut kulkijoille todellinen nähtävyys.

Matkalaisen toiveet ovat siinä mielessä toteutuneet, että nyt, lähes sata vuotta myöhemmin, kivi lepää edelleen sijoillaan. Kirjaimia sen sijaan ei ole korostettu kultapronssilla, vaan ne ovat peittyneet sammalen alle. Kotiseutuyhdistys kuitenkin kai puhdistaa kiven aika-ajoin. Kivi on yksityisalueella.

.