Suomen peruskartoituksen aloittamisen muistolaatta ja muistopihlaja

Muhoksella, kirjastorakennuksen ja Valtatien välisellä nurmialueella, sijaitsevat topografien vuonna 1998 asettama kivi muistolaattoineen ja istuttama muistopihlaja. Ne muistavat ja kunnioittavat kaikkia Suomen peruskartoitustyöhön osallistuneita ja erityisesti sitä, että tämä peruskartoitus alkoi Muhoksen Hyrkkäältä.

Suomen peruskartoitus aloitettiin sodan päätyttyä, 1:20 000-mittakaavassa, karttalehdeltä 3421 12 Hyrkäs vuonna 1947. Tämä karttalehti ilmestyi huolellisten valmisteluiden ja koetöiden jälkeen vuonna 1949. 1950-luvulla peruskarttaa ilmestyi vuosittain keskimäärin 50 lehteä. Koko Suomi saatiin valmiiksi 1977. Valtaisa urakka konkretisoituu siten, että levitettynä peruskartan noin 3 712 karttalehteä riittäisivät peittämään koko Helsingin Senaatintorin. Työ jatkuu edelleenkin, karttoja ajantasaistaen digitaalisena kartoituksena.

Peruskartan suuri merkitys

Suomessa keskityttiin sotien jälkeen maan jälleenrakentamiseen, ja kartastotyöt olivat merkittävä osa infrastruktuurin kuntoonsaattamista. Kartografian kehitystyö keskittyi kaikkein olennaisimpaan: mahdollisimman tehokkaaseen ja nopeaan kartantuotantoon. Maanmittauslaitoksen keskeisellä tuotteella, peruskartalla, oli jälleenrakentamiskaudella erittäin suuri taloudellinen merkitys tiestön, rataverkon ja vesivoimaloiden rakentamisessa.

Peruskartoituksen isä, professori Mauno Kajamaa huolehti siitä, että kartantuotannolla oli käytössään ajanmukainen tuotantoteknologia ja riittävät resurssit. Kartastotöihin keskittymistä kuvaa hyvin se, että Suomen Kartaston neljäs laitos voitiin julkaista vasta v. 1960. (Erkki-Sakari Harju: Kartografian merkkipaaluja)

Miksi peruskartoitus aloitettiin juuri Hyrkkäältä?

Ainakin kaikkia muhoslaisia kiinnostava kysymys on se, että miksi koko Suomen peruskartoitus aloitettiin juuri Hyrkkäältä.

Teoksesta Peruskarttamme pitkä polku, toim. Heikki Rantatupa, Yrjö Teeriaho (2011) sivulta 45, löytyy lause, joka valottaa tätä asiaa: "Alue oli valittu poliittisia päättäjiä silmälläpitäen koenäyttämöksi sen takia, että siellä tehtiin suuria voimalaitostöitä - tosin voimalat oli jo rakennettu kartoitusvaiheessa, mutta karttojen tarpeellisuus tuli kuitenkin selväksi."

Syynä sille, että kartoitus aloitettiin juuri Hyrkkäältä, oli siis rakenteilla olevien voimalaitosten läheisyys ja niiden vaatimat karttatarpeet.

Kotomaamme koko kuva - Aleksis Kivi

"Hän tiesi sen rajat, sen meret, sen salaisesti hymyävät järvet ja nuo risuaitoina juoksevat hongistoiset harjanteet. Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot olivat ainiaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen. Ja tästä kaikesta syntyi hänen tahtoonsa halua ja pyrkimistä kohden maamme onnea ja parasta."