Sankarivainajien sankaripatsas

Vuonna 1949 paljastettiin Muhoksen kirkon vieressä sijaitsevalla sankarihautausmaalla sankarivainajien muistopatsas, jonka on veistänyt taiteilija Martti Tarvainen.



Sankarihauta on hauta, johon on haudattu sodassa, suoraan sodan seurauksena tai sotatoimialueella kuolleita sotilaita ja heidän palvelustoimiinsa rinnastettavia eli sankarivainajia. Suomen itsenäisyyden ajan sankarihautoja ovat sisällissodan (1918) molempien osapuolten kaatuneiden, teloitettujen ja vankileireillä kuolleiden haudat sekä talvi-, jatko- ja Lapin sodan (1939 - 45) vuoksi kuolleiden suomalaisten haudat.

Suomessa on noin 630 sankarihautausmaata. Sankarihaudoilla kautta nykyisen Suomen ja luovutetuilla alueilla lepää noin 90 000 sankarivainajaa. He olivat kaatuessaan pääosin 18–44 -vuotiaita.



Sankarihaudat, taustalla pohjalaistyylinen kellotapuli vuodelta 1762. Tapulissa on kaksi kelloa, joista suurempi on valettu Tukholmassa vuonna 1757 ja pienempi Helsingissä vuonna 1885.

Sankarivainajien kunnioittamista

Sankarivainajia kunnioitetaan Muhoksellakin, seisomalla kunniavartiossa ja laskemalla seppeleitä. Erityisen juhlava kunniavartio järjestettiin vuonna 2017, Suomen täyttäessä 100 vuotta. Silloin Muhoksen sankarihautausmaalla tehtiin itsenäisyyspäivänä erityistä kunniaa vuosien 1939–45 sodissa kaatuneiden sankarivainajille. Tuolloin sankarihaudoilla seisoi vartiossa peräti 63 miestä. (Tervareitti 2017)

Muhoksen Reserviläiset ry:n perinnetyön yksi näkyvimmistä osista ovat kunniavartiot sankarihaudoilla. Tyypillisesti kunniavartiot toteutetaan kaatuneitten muistopäivänä, itsenäisyyspäivänä sekä jouluna. (Muhoksen Reserviläiset ry)

LC Muhos aloitti hautakynttilöiden sytytyksen sankarihaudoille vuonna 1984. Klubin tuohuspartio on vienyt kynttilät itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona 126 sankaripaaden edustalle. Kunniatehtävä on jatkunut sen jälkeen vuosittain katkeamatta. (Suomen Lions-liitto ry)

Muhoksen Rotaryklubi huolehtii Muhoksella kirkon pihalla olevien muistomerkkien, kuten sankarivainajien muistopatsaan, sekä sankarihautausmaan hautakivien puhdistuksesta. (Muhoksen Rotaryklubi ry)



Muhoksen sankarihaudat. Muhoksen sankarihautausmaa sijaitsee kirkkorakennuksen eteläpuolella. Sankarihautausmaa, johon on haudattu yhteensä 126 sankarivainajaa, kunnostettiin nykyiseen tilaansa vuonna 1960 taiteilija Välkkeen tekemään suunnitelmaan pohjautuen.

Sekä sankarihautojen, että sankarivainajien määrä Muhoksen sankarihautausmaalla on 126. (Sotasampo)

Muhoksen pioneerit

Muhos on ollut ns. pioneeripitäjä. Pioneereilla oli sodissamme oma, hyvin tärkeä sijansa. Muhoksen sankarivainajista suuri osa on pioneereja - Muhoksen pioneerit ovat kantaneet oman suuren osansa ja vastuunsa tämän maan puolustamisessa.

Talvisotaan Muhoksen-Utajärven alueelta perustettiin 17. ja 18. Pioneerikomppania ja Pioneeripataljoona 9. Jatkosotaan Muhokselta perustettiin Pioneeripataljoona 34, 4. Siltakomppania, 2. Aurauskomppania, 12. Pioneerivarastokomppania ja 34. Pioneerikolonna.

Viime sodissamme kaatui paljon muhoslaisia. Moni heistä oli palvellut pioneerina. Kuinka monta miestä olisikaan säästynyt, jos koulutusolosuhteet ja kalusto olisivat sallineet parhaan mahdollisen koulutuksen. (Juhani Inkala: Mihin Suomi silloin katsoi)