Muhoksen muistoja
Jemma asekätkennän muistoksi

Jemma asekätkennän muistoksi

Jemma on asekätkennän muistoksi ja kunniaksi pystytetty, asianajaja Antero Kassisen suunnittelema ja rahoittama muistomerkki, graniittipatsas. Se sijaitsee Muhoksella, Korivaaran lähellä, noin kilometri Muhoksen kirkonkylältä Oulun suuntaan valtatie 22:n varrella. Teoksessa on mukana osia aseista, jotka ovat olleet aikoinaan kätkettyinä. Patsas on pystytetty yksityiselle maalle.

Oulujokilaakson Reserviupseerikerho ry ja Muhoksen Reserviläiset ry paljastivat patsaan kansalaisjuhlassa 15. lokakuuta 2009. Patsaan toteuttanut Antero Kassinen on reservin majuri ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön sekä sotahistorian pitkäaikainen harrastaja.

Jemma asekätkennän muistoksi

"Asekätkentä 1944 - vastuuta vapaasta Suomesta"

Asekätkentä

Vuosien 1944-45 asekätkennällä varauduttiin siihen, että jatkosotaa olisi seurannut neuvostomiehitys. Asekätkentä oli jatkosodan jälkeen Suomessa suoritettu salainen aseiden hajavarastointioperaatio, jolla pyrittiin mahdollistamaan sissisodankäynti sellaisessa tilanteessa, että Neuvostoliitto miehittäisi maan.

Loppukesällä 1944, kun sota oli vielä käynnissä, ideoivat Päämajan everstiluutnantti Usko Haahti sekä majurit Reino Lukkari ja Reino Arimo suunnitelman pahimman vaihtoehdon varalle. Jos Neuvostoliitto pyrkisi Suomen miehittämiseen, maan puolustusta varten hajavarastoitaisiin sotavarustusta 35 000 miehelle ja kuhunkin suojeluskuntapiiriin organisoitaisiin pataljoonan suuruinen taisteluosasto.

Asekätkennälle on pystytetty Jemman ohella monia muitakin muistomerkkejä, niitä on Haminan Vehkalahdella, Enossa, Kauhajoella, Peräseinäjoella ja Mäntsälän Sääksjärvellä. Kaikkiaan kätkentäpaikkoja on löydetty ainakin yli 1 300.

Jemma asekätkennän muistoksi

Jemma on Suomen ensimmäinen asekätkennän kunniaksi pystytetty patsas ja ensimmäinen valtakunnallinen asekätkennän yleismuistomerkki.

Yksi esimerkki asekätköistä. Muhoksella Pyhänlinnan kellarista löytyi lokakuussa 1987 aseita ja räjähteitä, jotka oli kätketty sinne suuren asekätkennän aikaan jatkosodan jälkeen. Kellarista kaivettiin esiin muun muassa niin sanottuja panssarinyrkkejä 51 kpl, käsikranaatteja 527 kpl, miinoja, nestesytyttimiä, sähkönallien sytyttimiä ja valopistooli, sekä trotyylia 156 kg ja sytyttimiä 1 500 kpl yms. pioneerimateriaalia. Löytäjinä olivat koulupojat Esa Valkonen ja Janne Lassila.

Lähteet
*Wikipedia
*Kaleva:
*Reijo Valta: Jemma, asekätkennän muistomerkki
Jemma asekätkennän muistoksi

Jemma-patsaan toteuttamista siivitti ajatus siitä, että kätkötoimintakin ansaitsi vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen tunnustuksen. Jemma on siten ikuinen muistomerkki tästä isänmaallisesta toiminnasta. Ken löytääkään tiensä tälle muistomerkille, voi hiljentyä hetkeksi kunnioittamaan heitä, jotka toimivat viisaasti ja rohkeasti silloin, kun isänmaa oli vaarassa.