Muhoksen ensimmäiset - Muhoksella

Joku on kaikessa aina ensimmäisenä, tienraivaajana ja uran aukaisijana. Niin Muhoksellakin, ja tässäpä pieni kooste ensimmäisistä. Esittelyssä ovat Muhoksella syntyneet ja myös muualla syntyneet, jotka ovat tehneet elämänuransa tässä yhteydessä mainituin osin Muhoksella.

Legendaarinen Ukko-Pekka höyryveturi. Kuva Copyright © Akai - Creative Commons.

Asemapäällikkö. Muhoksen ensimmäinen asemapäällikkö: Evert Ekfors (s. 15.9.1884 Oulu). Hänet nimitettiin Muhoksen 5:nnen luokan aseman asemapäälliköksi 1.6.1929, jolloin hän oli 45-vuotias. Sitä ennen hän oli toiminut Salon aseman toisen luokan kirjurina. Muhoksella Ekfors toimi oman toimensa ohella myös riistanhoitopäällikkönä. Ekfors toimi virassaan ilmeisesti syyskuulle 1951 saakka. Syy miksi ensimmäinen vakituinen asemapäällikkö nimitettiin vasta vajaat pari vuotta ratayhteyden avaamisen jälkeen, lienee se, että liikenne Oulusta Muhokselle oli avattaessa 1.11.1927 alkaen aluksi väliaikaista ja lienee siis vakiintunut vasta myöhemmin. Liikenne näytti olleen myös seuraavana vuonna 1928 Muhokselta Utajärven suuntaan aluksi väliaikaista, koska radan rakennus kohti itää oli vielä kesken.

Diakonissa. Muhoksen ensimmäinen diakonissa eli seurakuntasisar: Sofia Weijola, otti viran seurakunnan palkkaamana vastaan vuonna 1902. Vuosina 1910-1920 virkaa hoiti katkonaisesti Hilja Jokinen. 1920-luvun alussa diakonissan virka lakkautettiin varojen puutteen vuoksi. Sodan jälkeen vuodesta 1945 virka avattiin ja siihen valittiin 15.09.1945 Eeva Vauhkonen.

Filmitähti. Muhoksen ensimmäinen filmitähti: Armi Kuusela elokuvassa Maailman kaunein tyttö, vuonna 1953.



Hammaslääkäri. Muhoksen ensimmäinen kunnallinen hammaslääkäri: Helena Kokko, ensimmäinen kunnallinen kouluhammaslääkäri aloitti työnsä vuonna 1952.

Huoltosihteeri, sosiaalisihteeri. Muhoksen ensimmäinen huoltosihteeri: Eeva Seppänen. Vuonna 1946 kuntaan perustettiin huoltosihteerin, myöhemmän nimityksen mukaan sosiaalisihteerin virka ja virkaa hoiti ensimmäisenä Eeva Seppänen.

Hymy-lehdessä seurattu. Muhoksen ensimmäinen Hymy-lehdessä seurattu: Armi Kuusela. Hän oli myös koko Suomen ensimmäinen suomalainen henkilö, jonka elämästä Hymy-lehti alkoi raportoida johdonmukaisesti.

Kansakoulunopettaja. Muhoksen ensimmäinen kansakoulunopettaja: Opettaja E.E. Tolvanen ja neiti Maria Josefiina Backlund vuonna 1875 Ponkilan koulussa. Ensimmäiset kyläkoulujen opettajat: Huovila: Lydia Hirvelä 1910. - Kylmälänkylä: Antero Tolkki 1888. - Laitasaari: Maria Gustava Tähtelä 1888. - Muhosperä: Susanna Augusta Tilvis 1902. - Sanginjoki: Aino Pesonen 1911. - Hyrkki: Alma Honkamäki 1920. - Honkala: Jouni Guttorm, Sanelma Mäkelä 1922. - Huikola: Sanni Niemelä 1923. - Pyhänsivu: Sylvi Helander 1926. - Saarela: Sisko Puhakka 1927. - Korivaara: Antti Myllyoja 1938.

Kansanedustaja. Muhoksen ensimmäinen kansanedustaja: Yrjö Kesti (1885 Oulu - 1960 Oulu). Kesti oli kansanedustajana 1930–1936 edustaen Oulun läänin eteläistä vaalipiiriä.

Kappalainen. Muhoksen itsenäisen seurakunnan, kirkkoherrakunnan ensimmäinen kappalainen: Matthias (Matias) Salow (11.12.1722 Oulunsalo - 28.2.1797 Muhos). Muhoksen kappalaisen apulainen 1757, kappalainen 1760, erotettu juopottelun ja epäsäännöllisen elämän takia 1789. - Oulun seurakuntaan kuuluneen Muhoksen kappeliseurakunnan ensimmäinen kappalainen: Abraham Erici Bong (1604 Ahvenanmaa - n. 1667). Kappalaisena Muhoksella 1628 - 1667.

Keskikoulun rehtori. Muhoksen keskikoulun ensimmäinen rehtori: FK Anna Liuha 1945 - 1946. Kunnan omistama yksityinen keskikoulu aloitti vuonna 1945 lokakuun alussa Ponkilan kansakoulun tiloissa iltavuorona. Keskikoulun toinen rehtori FM Irja Taskinen 1946 - 1956 ja kolmas Jaakko Viherkoski 1956 - 1968.

Kiertokoulun opettaja. Muhoksen ensimmäinen kiertävä lastenopettaja: Matti Liimatta Sotkamosta vuonna 1866. Kiertäväksi opettajaksi kuntakokous valitsi kahdeksan hakijan joukosta liminkalaisen lukkarinapulaisen, Antti Tuomikosken, mutta koska tämä oli estynyt ottamasta virkaa vastaan, valituksi tuli Liimatta. "Kiertävä koulumestari" Matti Liimatta opetti Muhoksen lapsia vuoteen 1875 saakka.

Kihlakunnantuomari. Muhoksen tuomiokunnan ensimmäinen kihlakunnantuomari: Aatto Kauno 1954 -1957. Muhoksen tuomiokunta oli toiminnassa vuosina 1954 - 1993. Kaunon jälkeen kihlakunnantuomareina toimivat Carl-Gunnar Lindgren 1957 - 1961, Aimo Tukkimies 1961 - 1962, Unto Voutilainen 1962 - 1964, Pentti Ahmas 1965 - 1967, Erkki Aalto 1967 - 1969, Kalle Sukura 1969 - 1976, Martti Kiiskinen 1977 - 1982 ja Erkki Kekäläinen 1982 - 1993.



Kirjastonhoitaja. Muhoksen ensimmäinen päätoiminen kunnankirjastonhoitaja: Martta Tuikkanen. Hän aloitti ensimmäisenä päätoimisena kunnankirjastonhoitajana vuonna 1964.

Kirkkoherra. Muhoksen itsenäisen seurakunnan, kirkkoherrakunnan ensimmäinen kirkkoherra: Israel Aejmelaseus (17.2.1724 Isokyrö - 10.5.1776 Muhos). Muhoksen kirkkoherrana vuosina 1769 - 1776.

Koivikon maanviljelyskoulun johtaja. Muhoksella sijaitsevan Koivikon maanviljelyskoulun ensimmäinen johtaja: Edvard Jacob Alcenius 29.10.1858. Hän toimi sekä Nivalan että Muhoksen maanviljelyskoulujen johtajana 9.5.1859 saakka. Sen jälkeen Muhoksen johtajaksi nimitettiin Johan Daniel Hedman. Hän oli koulun johtajana 31.12.1861 saakka. (Jukka-Pekka Keränen: Koivikko I - II)

Kotiseutuneuvos. Muhoksen ensimmäinen kotiseutuneuvos: Martti Lukka (9.7.1907 Muhos – 6.5.1994 Oulu) vuonna 1978. Kotiseutuneuvos, muusikko, säveltäjä, sanoittaja ja runoilija. Martti Lukan vanhemmat olivat Jaakko ja Maria Sofia Lukka. Hän kävi Haapaveden kansanopiston ja toimi sitten maanviljelijänä Muhoksella. Lukka harrasti musiikkia jo nuoruusvuosinaan. Hän soitti kannelta ja toimi ennen sotavuosia Muhoksen suojeluskunnan torvisoittokunnan johtajana. Vuonna 1959 Lukka perusti Muhoksen Torvipojat-nimisen puhallinorkesterin ja hän johti sitä kymmenen vuoden ajan. Lukka harrasti myös kuorolaulua ja toimi kahden vuoden ajan 1973 perustamansa Oulun eläkeliiton kuoron johtajana. Lukka toimi myös Muhoksen kunnanvaltuutettuna ja monissa muissa luottamustehtävissä.

Koulutoimenjohtaja. Muhoksen ensimmäinen koulutoimenjohtaja: Onni Kokkonen. Kun koulu-uudistuksen myötä elokuussa vuonna 1974 Muhos siirtyi peruskoulujärjestelmään, tuli Onni Kokkosesta kunnan ensimmäinen koulutoimenjohtaja. Pedagogiseksi koulutoimenjohtajaksi valittiin Reino Ruuska.

Kunnalliskodin johtajatar. Muhoksen ensimmäinen kunnalliskodin johtajatar: Neiti Tyyne Mäkinen, joulukuu 1928. Hän toimi aiemmin Lempäälän kunnalliskodin johtajattarena. Kunnalliskodin tupaantuliaisia vietettiin 17.12.1928. Kunnalliskoti oli tuolloin varsin moderni laitos; siinä oli vesijohto, kylpyhuoneet, WC:t ja keskuslämmitys. Monella muhoslaisella ei ollut näitä kodissaan vielä vuosikymmeniinkään. (Lempäälän Sanomat 1928 NO 1)

Kunnallislautakunnan puheenjohtaja. Muhoksen ensimmäinen kunnallislautakunnan (myöh. kunnanhallitus) puheenjohtaja eli esimies: Simo Keränen 1866 - 1868. Kunnallislautakunta oli myöhempää kunnanhallitusta vastaava toimielin, jonka puheenjohtajan työtä voisi verrata kunnanjohtajan tehtävään.

Kunnanjohtaja. Muhoksen ensimmäinen kunnanjohtaja: Voitto Ollikainen. Hän aloitti kunnanjohtajan työt Muhoksella syyskuussa 1973 ja jäi eläkkeelle 1999.

Kunnankirjuri. Muhoksen ensimmäinen kunnankirjuri: Juho Petteri Valkola 1866.



Kunnanlääkäri. Muhoksen ensimmäinen kunnanlääkäri: Lääketieteen lisensiaatti Vilho Sulo Roine vuonna 1926. Hänet valittiin Muhoksen, Tyrnävän ja Utajärven kuntain yhteiseksi kunnanlääkäriksi. Ennen tätä valintaa Roine oli ottanut potilaita Muhoksella vastaan yksityislääkärinä. Kunnanlääkärinä hänen ohjesäännön mukaan piti asua Muhoksen kirkonkylässä ja käydä kiertomatkoilla kussakin kunnassa kaksi kertaa kuukaudessa. Roine jatkoi virassaan vuoteen 1930 saakka ja sen jälkeen virkaa alkoi hoitaa Eino Sipilä, vuoteen 1965 saakka. Silloin kunnanlääkäriksi tuli Jorma Raudaskoski.

Kunnansihteeri. Muhoksen ensimmäinen kunnansihteeri: Aaro Jakkula vuonna 1951. Hän toimi virassaan vuoteen 1974 saakka, jolloin viran otti vastaan Heikki Vainiokangas, joka jäi myös Muhoksen viimeiseksi kunnansihteeriksi. Hänen siirtyessään muihin tehtäviin vuonna 1990 kunnansihteerin virka jätettiin täyttämättä, meneillään olleen hallintouudistuksen vuoksi.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja, taloustirehtööri. Muhoksen ensimmäinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja taloustirehtööri: Jaakko Tuomas Karhu (10.2.1879 Muhos - 3.1.1964) vuonna 1919. Hänet valittiin kahdeksan kertaa valtuustoon ja hän toimi sen puheenjohtajana viisi kertaa. Taloustirehtööri ja maanviljelijä J.T. Karhu oli pitkäaikainen kunnallispolitikko tärkeillä luottamusmiespaikoilla Muhoksen kunnan historiassa.

Kuntakokouksen puheenjohtaja. Muhoksen ensimmäinen kuntakokouksen puheenjohtaja eli kunnanesimies: Talonisäntä Juho Petteri Valkola 1866 - 1868. Valkola oli Muhoksen kunnan pitkäaikaisin esimies. Hän toimi myös kunnankirjurina ja osallistui valtiopäiville talonpoikaissäädyn edustajana. Kuntakokous oli kunnanvaltuuston edeltäjä.

Kätilö. Muhoksen ensimmäinen lapsenpäästäjä, eli kätilö ja rokottaja: Sofia Palander. - Kesällä 1871 Muhoksen kuntakokous päätti, että köyhäinhoitopiiri maksaa lastenmuori Sofia Palanderille lapsen päästämisestä 4 mk:n palkkion sekä tarjoaa edestakaisen kyydin synnyttäjän luokse. Sofia hoiti myös rokotukset. - Sofia Palanderin jälkeen tehtäviä hoitivat Kaisa Holma, Anna Laurila, Sofia Myllylä ja Kaisa Meltaus.

Lainansaaja. Muhoksen ensimmäinen, muhoslaisesta pankista lainan saanut: Polvinen, Heikki - rättäri, jolle Muhoksen Säästöpankki myönsi historiansa ensimmäisen lainan vuonna 1888, joka oli pankin perustamisvuosi. Se oli samalla koko pankin ensimmäinen kirjattu tapahtuma. (Muhoksen Säästöpankki 1888 - 1991 - ELKA)

Lukion rehtori. Muhoksen ensimmäinen lukion rehtori: Jaakko Viherkoski 1968 - 1980. Vuonna 1968 yhteiskoulu jakautui Muhoksen kunnalliseksi keskikouluksi ja Muhoksen lukioksi, josta tuli tuolloin itsenäinen yksityisoppikoulu. Viherkosken seuraajana vuonna 1980 jatkoi FK Reijo Niva. Hän oli virassa vuoteen 1994 saakka, jolloin hänen seuraajakseen tuli Heikki Oinas-Kukkonen.

Lukkari. Muhoksen ensimmäinen lukkari: Simo Jaakonpoika 1654. Vuonna 1682 mainitaan hänen sukunimekseen Paso tai Paaso (Paså). Lukkarina Simo oli 1700-luvun ensi vuosille asti. Hänen jälkeensä lukkariksi tuli Mikko-niminen henkilö (Michel Klåckare). Vuonna 1725 lukkariksi tuli Pehr eli Peter Bohm, vuoteen 1734 saakka. Sitten oli lukkarivuorossa Bohmin poika Henrik, vuoteen 1748 saakka.



Hiihtäjät Marjatta Kajosmaa ja Senja Pusula sovittavat Sapporon talviolympialaisten edustusasuja, 20.1.1972. Kuva Museovirasto.

Mestariurheilija. Hiihtäjä. Muhoksen ensimmäinen hiihdon olympiamitalisti, MM-mitalisti ja Suomen mestari: Senja Pusula (1941 Pieksämäki -), edusti Laitasaaren Vetoa. - Juoksija. Muhoksen ensimmäinen juoksun Suomen ennätyksen ja maailmanennätyksen haltija, maaottelija, EM-edustaja ja Suomen mestari: Niilo Hartikka (1909 Muhos - 1998), edusti Oulun Pyrintöä. - Painija. Muhoksen ensimmäinen painin maailmanmestari, olympiavoittaja ja Suomen mestari: Kalle Anttila (1887 Muhos - 1975), edusti helsinkiläisiä urheiluseuroja.

Ministeri. Muhoksen ensimmäinen ministeri: Pirkko Mattila. Hän oli kansanedustaja vuosina 2011 – 2019 ja Sipilän hallituksen sosiaali- ja terveysministeri vuosina 2016 – 2019.



Armi Kuusela 1952. Kuvaaja Atte Matilainen, kuva Museovirasto.

Miss Universum. Muhoksen ensimmäinen Miss Universum: Armi Kuusela 1952.

Muhoksen Mimmi. Muhoksen ensimmäinen Muhoksen Mimmi: Marita Aronen 1984 - 1985.

Nimismies, suorituskomissaari ja pitäjänkirjuri. Muhoksen ensimmäinen nimismies, suorituskomissaari ja pitäjänkirjuri: Batholomeus Levander Österbotni (s. 1748), vuosina 1776 - 1785.

Nuorempi poliisikonstaapeli. Muhoksen ensimmäinen nuorempi poliisikonstaapeli: Jaakko Hytinkoski. Hänet valittiin Muhoksen nimismiespiirin virkaan vuoden 1893 keväällä ja hän aloitti toimensa saman vuoden kesäkuun 28. päivänä. Hän erosi virastaan vuoden 1905 lopulla. Hytinkosken jälkeen nuoremman konstaapelin virkaan valittiin Jaakko Rahko, joka hoiti virkaa vuoteen 1917 asti.

Nuoriso-ohjaaja. Muhoksen seurakunnan ensimmäinen nuoriso-ohjaaja: Irja Huttunen. Muhoksen seurakunnan ensimmäinen päätoiminen nuoriso-ohjaaja 1.4.1961 alkaen aina vuoteen 1977.

Nuorisoseuran esimies. Muhoksen ensimmäinen nuorisoseuran puheenjohtaja: Aappo Keränen. Vuoden 1895 Maarian päivänä pidettiin Ponkilan kansakoululla nuorisoseuran perustava kokous. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, eli esimieheksi, kuten tuolloin sanottiin, valittiin Aappo Keränen.



Palopäällikkö. Muhoksen ensimmäinen palopäällikkö: M. Knuutila vuonna 1936. Palolautakunta teki 8.6.1936 päätöksen Muhoksen kirkonkylän puolivakinaisen palokunnan perustamiseksi. Sen johtoon valittiin M. Knuutila.

Pappi. Muhoksen ensimmäinen pappi, ensimmäinen oma kappalainen: Abraham Erici Bong (1604 Ahvenanmaa - n. 1667). Muhoksen kappalaisena 1628 - 1667.

Pohjolan Poikakodin johtaja. Muhoksella sijaitsevan Pohjolan Poikakodin ensimmäinen johtaja: Yrjö Siltanen 1.9.1915 - 31.8.1948. Poikakotia johti Siltasen jälkeen vuoden ajan, 1.9.1947 - 31.8.1948 vt. johtajana Juhani Malmivaara. Hänen jälkeensä tuli johtoon Maunu Kytömäki 26.8.1948 - 31.5.1969.

Postiaseman hoitaja. Muhoksen ensimmäinen postiaseman hoitaja: J.P. Valkola ja hänen tyttärensä Maria Valkola. Heinäkuussa 1889 avattiin Muhoksen postiasema, jonka hoitajaksi tulivat J.P. Valkola ja Maria Valkola. Muhoksen kunta vuokrasi Valkolan talosta kaksi kamaria ja kyökin ja niihin valon ja lämmön. Heinäkuussa 1897 korotettiin postiasema II luokan postitoimistoksi. Vuoden 1903 alussa se korotettiin I luokan postitoimistoksi. Maria Valkolan työ päättyi vuoden 1927 lopussa (J.P. Valkola oli jo aiemmin kuollut) ja vuoden 1928 alusta alkaen postiasema siirtyi asemapäällikön hoitoon.

Postilaukun haltija. Muhoksen ensimmäiset postilaukun haltijat: Kauppias A. Haapala ja talontytär Liisa Valkola, 1874.

Postinhoitaja. Muhoksen ensimmäinen postinhoitaja: Aili Rauhio. Hän asettui koko Muhoksen Postin johtoon, ensimmäisenä postinhoitajan viran haltijana, vuonna 1947. Hänen jälkeensä olivat vuorossa Erkki Vuottonen 1966 - 1969, Aune Tolppanen 1969 - 1984 ja Leila Puurtinen 1984 - 1986.

Postipaikan hoitaja. Muhoksen ensimmäinen postipaikan hoitaja: Koivikon opettaja K.B. Stenius, Koivikko 1881.

Päivärinteen parantolan ylihoitajatar. Muhoksella sijaitsevan Päivärinteen parantolan ensimmäinen ylihoitajatar: Hanna Holappa 1932 - 1933. Päivärinteen parantolan alkuvuosina potilaita hoitivat hoitajattaret. Vasta sotien jälkeen 1947 nimike muuttui hoitajaksi.

Päivärinteen parantolan ylilääkäri. Muhoksella sijaitsevan Päivärinteen parantolan ensimmäinen ylilääkäri: Lääketieteen lisensiaatti Valter Forsman vuonna 1931. Vuonna 1933 hänen työtään jatkoi toinen ylilääkäri, lääketieteen lisensiaatti Armas Panelius. Hän oli tässä työssä vuoteen 1950 saakka.

Sairaanhoitajatar. Muhoksen ensimmäinen sairaanhoitajatar eli sairaanhoitaja: Hartikka, os. Hyvönen, Margareta Emilia, Emmi (1.8.1887 - 12.12.1977). Aloittamisen ajankohta ei ole toistaiseksi tiedossa. Sairaanhoitajan virka vakinaistettiin Muhoksella vuonna 1921. Muhoksen kunnanvaltuusto hyväksyi sairaanhoitajan ohjesäännön vuonna 1922. Emmi Hartikka oli aktiivisesti mukana monessa, näitä olivat: Muhoksen Martta-yhdistys, Muhoksen Lotta Svärd-yhdistys, Muhoksen Maasmiesseura, Huovilan kansakoulun johtokunta, työttömien avustustoiminta, kieltolain aikainen raittiusvalistus, juhlien emännöinti jne. Joulukuussa 1936 Muhoksen martoilla oli pikkujoulujuhla, jossa kunniavieraana oli paikkakunnalla pitkään sairaanhoitajattarena toiminut, mutta sittemmin jo työstä eronnut Emmi Hartikka. Hän sai liikuttuneena vastaanottaa martoilta lahjaksi astiaston. Hänen urastaan martoissa ja sairaanhoitajana piti runomuotoisen esitelmän neiti Lea Halonen. Juhlassa runon lausui rouva Viivi Tuominen. (Kaiku 1936 NO 289)

Seurakuntamestari. Muhoksen ensimmäinen seurakuntamestari: Eelis Pieniniemi 1976. Seurakuntamestari on yhdistetty suntion ja hautausmaanhoitajan viroista. Pieniniemen jälkeen seurakuntamestariksi tuli Jukka Kukkonen. Sittemmin seurakunnassa palattiin historiallisesti komeaan ja arvokkaaseen virkanimikkeeseen suntio.

Suntio. Muhoksen ensimmäinen suntio: Iivari Leiviskä (07.07.1886 Muhos - 23.02.1947 Muhos), seppä, vuosina 1922 - 1934.

Suomen Neito. Muhoksen ensimmäinen Suomen Neito: Armi Kuusela 24.5.1952.

Tallettaja. Muhoksen ensimmäinen, muhoslaiseen pankkiin rahojaan tallettanut: Karin Palm. Hän talletti Mk 130:-, 19.5.1888 Muhoksen Säästöpankkiin, ja sai oman vastakirjan. (Liitto 1938 NO 136)



Telefoonin omistaja ja sillä soittanut. Muhoksen ensimmäinen telefoonin (puhelimen) omistaja ja sillä soittanut: Apteekkari Wilhelm Alexander Sjöström puhui telefoonistaan Ouluun 31.1.1894 keskipäivällä klo 12. Tämä oli ensimmäinen puhelu pitkin juuri valmistunutta puhelinlinjaa Muhokselta ja tapahtui välillä Muhos - Oulu. Puhe kuului selvästi. (Oulun Ilmoituslehti 1894 NO 13, Kuva Etelä-Karjalan museo)

Toivola-kodin hoitajajatar. Muhoksella sijaitsevan Toivola-kodin ensimmäinen hoitajatar: Fanny Lindfors, 1926.

Toivola-kodin johtajatar. Muhoksella sijaitsevan Toivola-kodin ensimmäinen johtajatar: Neiti Impi Pohjola 1926, Pohjolan Poikakodin arvostettu apukoulun opettaja. Hänen jälkeensä johtoon tuli Hilda Mieliönoja, avioliiton myötä Juntunen.



Tyttötyöntekijä. Muhoksen seurakunnan ensimmäinen tyttötyöntekijä: Martta Siika-aho 1.6.1950 alkaen.

Työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Muhoksen ensimmäinen työvenyhdistyksen puheenjohtaja: Fredrik Moisala. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 14. marraskuuta 1905 Ahjolassa ja silloin nimitettiin sekä puheenjohtaja että johtokunta.

Uudenaikaisen terwanpolttouunin omistaja. Muhoksen ensimmäinen uudenaikaisen terwauunin omistaja: Talokas Juha Rönttö 1891. (Oulun ilmoituslehti 1891 NO 59)

Urkujenpolkija. Muhoksen ensimmäinen urkujenpolkija: Suntio, haudankaivaja mäkitupal. Juho Henrik Heikki Aspegren (15.09.1902 Muhos - 18.04.1965 Muhos). Hän oli suntiona vuosina 1935 - 1952. Kanttori Juho Nurmen aikana Muhoksen kirkkoon laitettiin oikeat urut, joissa oli jalkiokin. Uruille annettiin ilmaa polkimilla, joita alkuvuodet polki Heikki Aspegren, sitten Antti Kropsu. (Martti Lukka)

Vanhempi poliisikonstaapeli. Muhoksen ensimmäinen vanhempi poliisikonstaapeli: Pekka Markus. Hänet valittiin Muhoksen nimismiespiirin virkaan tammikuussa vuonna 1892. Hän hoiti virkaansa aina vuoden 1917 kevääseen, jolloin hänelle määrättiin virkaero.

Yksityiskauppias. Muhoksen ensimmäinen yksityiskauppias, maakauppias: Viktor Enberg (s. 1836 Siuntio) perusti Muhoksen ensimmäisen maakaupan vuonna 1868 ja yritys oli konkurssissa vuonna 1871.

. Muhoksen ensimmäinen

. Muhoksen ensimmäinen

. Muhoksen ensimmäinen

. Muhoksen ensimmäinen

. Muhoksen ensimmäinen

Lähteet
*Suomen Rautatiemuseo, Antti Kalliola
*Historiallinen sanomalehtikirjasto
*Muhoksen seurakunta
*Jouko Vahtola: Muhoksen kunnan historia - Muhoksen seurakunnan historia
*Raimo Ranta: Muhoksen kunnan historia - Muhoksen seurakunnan historia
*Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS: Suomen papisto
*Akatemiasampo
*Geneanet
*Wikipedia