Saana syksyn väriloistossa. - Kuva - Copyright
© Lauri Sten - Creative Commons.
Lappisanasto M - Ö
M

maahinen = maanalainen taruolento

maakkana, maakkanas = urosporo kuudennella ikävuodellaan

maanija = arka, ihmistä karttava poro

mainas = tarina, muistelus

mainikka = mainio

mainoa = puhua hyvää, kiittää

mainoisa = hyvä, mainottava

malla = pienehkö, jyrkkärinteinen vaara isomman vaaran vieressä

marasto = pitkä, erillinen selänne vailla korkeita kohtia - koivua puskeva rantatieva

marras = outo kala, joka ennustaa saajalleen kuolemaa - tunturissa oleva metsä

matka,
muot'ke = taival

mella,
mielli = veteen vyöryvä, korkea hiekkatörmä

moosa = lokki, kajava

muistelus,
muittalus = kertomus, tarina

mukka,
mohkke = joen mutka, laakson kainalo

muorra,
muorra = puu, tarvepuu

muotka,
muötki = kapea, vesistöjen välinen vetokannas, jonka yli vene vedetään

murku,
murkko, murku = paksu sumu, usva

mutsikki, musikki = tumma poro

myrä = ankara tunturimyrsky, joka ikään kuin pyörii tunturin ympärillä

mytäytyä, kesäytyä = kala pehmenee ja pilaantuu eli koljoontuu

myötäle = myötämaa
N

naamasarvet = nahan peittämät kasvavat sarvet

naantua = poro heittäytyy pelosta tai vihasta maahan, kieltäytyy ja tekee tenää

nalikka = pieni hauki

nattura = vitilumi

nenä, nenäke
njunni = tunturin huippu, nokka, pää

nepukka = serkku

niesta,
nieste = ruoka, muona, eväs

niittykeino = heinänteko

nilapahta = niljainen kallio

nili = saamelaisten varastoaitta, joka tavallisesti rakennettiin korkealta katkaistun ja kuoritun kannon päähän

nimiloppu = kuutta vuotta vanhempi poro eli seitsenvuotias urosporo

nippa = kupolimainen tunturilaki

niva,
njavve = kova virtapaikka joessa

njarga = niemi

njunni, nunas,
njunni, nonas = vaaran tai tunturin madaltuva nokka

nokko = kylliksi

noska,
skoarru = kapea sola tai kuilu tunturissa

nota = taakka, kantamus

nulkata,
njolkastet = juosta hiljalleen (porosta)

nulkki,
tsulppe = pienehkö korkea vaara, kukkula

nulppo = sarvensa pudottanut hirvas

nuora,
nyöri = pitkä, kapea ja suora salmi

nuotti,
nuortah = itä (ilmansuunta)

nuska = niemi, nurkka

nutukkaat = lapinkengät

nuurhaan = pohjoiseen

närä = matala virtapaikka, koski

näskätä = muokata nahkaa

näökäs = hyvännäköinen, komea
O

oaivi, oive,
oaivi = vaara - kuperalakinen, pyöreälakinen, paljas tunturipää

oarje = lounas, etelä

ohto = kova puuskittainen tuuli, tuulispää,
vihuri - äkillinen sade-, lumikuuro

oijusporo = poro joka laukkaa suoraan ja pysyy tiellä

olka = ison tunturin jatkona oleva pienempi tunturi

orro = nuora, porohihna

outa,
vuövte, vuövdi = isopuinen metsä, salo, metsäseutu
P

paahkilas = (lappilainen kirosana)
piru, peijakas, turkanen, pahus, lempo, kehno, hitto,
rietas

paana = kova, hevosenkin kantava hanki

paanne = tielle uhkunut ja jäätynyt vesi - joen pohjasta kerros kerrokselta syntynyt jää

pahla = raippa, vitsa
All Rights Reserved
*Kuva yllä, Urtaspahta - Copyright
© TPuumalainen
Kuva käytetty luvalla.
Kuvassa paikoin pystysuorin seinämin kohottautuva Urtaspahta (1070 m) Enontekiöllä.

pahta,
pahte = jyrkkä, korkea kallioseinä, tunturin seinämä

pailakka = kuohittu urosporo, jota ei ole totutettu ajoon

pakkasrusta = pakkasusva

palas,
paalkes, peälgis, balggis = polku, metsäpolku, matka, taival - tunturin laelle johtava polku

paliskunta, palkinen = poronhoitopiiri tai -yhtymä

paljakka,
jalgadas = avoin tunturimaa, oudan vastakohta

palkia,
palgah = kulkea kesälaitumella, käydä laitumella (poroista)

pallas = iso Jäämeren kampela - tunturin rinne - kallion reuna

palsa,
palsa = korkea turvekumpare

paltsaraja = vanha, karvaton peski

parttio,
tsoora = pieni porolauma (muutamia kymmeniä poroja)

pasa = rekeen sijoitettu vesisäiliö, jolla ajettiin metsätyömaan tilapäisteiden jäädyttämistä varten vettä

peeski,
beaski = sola tunturissa

peski = lappalaisten porontaljainen, edestä umpinainen turkki, jonka
karvapuoli on ulospäin, lapinturkki - tunturipolku

peura, peurakorva = poro, jolla ei ole korvamerkkiä

peurahiiri = tunturisopuli

peurakka = pitkäsäärinen tai vauhko ja arka poro

pieska,
peski = matala kannasmaa, keväällä usein veden alla - niemi, jonka kärki on korkeammalla, kuin sen kanta

piettiö = vaillinaisesti purtu poro

pihtsus,
pidzus = kurmitsa, kapustarinta

piia = pikkutyttönen

piki = poron, tai muun eläimen selkärasva

pillekumppi = inarinsaamen susi, joka tappaa enemmän, kuin jaksaa syödä

pilta = patsaiden varaan rakennettu saalisvarasto

piltakko = poron peltinen korvamerkki

piltto = arka, säikky, vauhko (poro)

pirrilaki = vaaran suippeneva laki

pirrilakki = piippalakki
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright
© Alexander Savin
Kuvassa pitkospuut Äkässuolla, Äkäslompolossa, Kolarissa - Ylläs-tunturin maisemissa.

pitkospuut = suolle tai muulle kostealle paikalle, kuten esimerkiksi järvien rantakosteikoille, rakennettu kävelyväylä -
pitkospuut on rakennettu yhdestä tai useammasta vierekkäin asetetusta lankusta tai halkaistusta puusta - nimitys viittaakin juuri siihen, että puut ovat
kulkusuuntaan nähden pitkittäin eivätkä poikittain, kuten usein puusillassa

poatsu,
poadzu = poro (esim. Poatsuoaivi = porokero)

pokka = poron jalan ylätyvi, yläreisi

pola,
pussi = kuohupaikka koskessa

pollu = tavallisella kuppikorvalla varustettu pahkakuppi

poro = puolikesy, pääasiassa luonnosta ravintonsa saava, tunturipeurasta polveutuva
hyötyeläin -
poro

poroisäntä = paliskunnan johtaja, joka on poronomistaja ja paliskunnan valitsema -
poronhoitoasetus luettelee poroisännän tehtävät, poroisäntä toimii virkavastuulla

porokello = erilaiset porokellot ovat nelikulmaisia ja ne on valmistettu joko raudasta tai messingistä -
pienehkö nelikulmainen kello on
gilkabiellu - pieni kello, tiuku on
gilka

poronkusema = vanha lappalaisten käyttämä pituusmitta ja se matka, jonka ajoporoa
voi ajaa virtsaamistaukojen välillä - poro ei pysty virtsaamaan juostessaan, ja liian
pitkä juoksuttaminen voi aiheuttaa halvaustilan - maksimissaan poronkusema on 7,5 kilometriä

poropolku = porojen maastoon uurtama polku, tullut suomalaisille tutuksi mm.
Kullervo Kemppisen kirjasta "Poropolku kutsuu"

posio,
poassu = lapinkodan pieni peräovi

pounikko = mättäikkö, usein jängällä

pounu,
bovdna, povdna = iso jänkämätäs

punavasa = vasa niin kauan kuin säilyttää syntymäkarvansa

puoldsa = usein jyrkkä hieta- tai soraharju

puranaika = karvan ajoaika, kesällä talvikarva vaihtuu uudeksi

purku,
porga = sakea pyry lauhalla ilmalla

purra = kuohita poro puremalla

päivänpuoli = tunturin eteläpuoli - se puoli tunturista, joka on kääntyneenä aurinkoon päin

pälvi,
biew'lâ = sula kohta lumella niin, että paljastunut maa näkyy

päri = kallio, kohopaikka tunturissa, puuton vaaran laki

päällispuuro = kermaan keitetty puuro

pääläri = kannellinen, sangallinen läkkipeltinen maito- tai piimäastia

pöönät = kahvinporot, kahvijauho, josta kahvi veden kanssa valmistetaan
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright
© Nuuuuuuuuuuul
Tunturikohokki (Silene acaulis)
Tunturikohokki muodostaa matalan, tiiviin patjamaisen kasvuston. Tunturikohokilla on neulasmaiset lehdet.
Tunturialueilla yleistä tunturikohokkia tavataan yläpaljakalla asti lumenviipymillä ja soraikoilla.
Vaaleanpunakukkainen tunturikohokki suosii kalkkipitoisia kasvupaikkoja.
Suomessa tunturikohokki on pohjoisen lapin alkuperäislaji. Sitä tavataan Käsivarren suurtuntureilla Enontekiöllä,
Utsjoella, Inarissa sekä Sodankylässä Venäjän rajan tuntumassa.
R

raajia = raataa, raivata

raamoa,
ramedet = kerskua, kiitellä itseään

raanakka = vaaleanharmaa poro

raavas = aikuinen ihminen, myös poro

raini = pahankurinen, rietas, ilkeä ihminen

raitio = poropaimen

raito,
raido, raidu = useampia poroja ahkioineen tai ilman - valjastettu jonoon, porojono

rakka, rassa
rassa = kivinen ja louhikkoinen tunturialue

rakovalkea = perinteinen suomalainen nuotiotyyppi, jossa asetetaan päällekkäin, vaakasuoraan asentoon,
palamaan kaksi puupölkkyä, jotka ovat keloja, jos niitä on saatavilla - vanhan erämiehen mitan mukaan pölkkyjen pituus on kirvesvarren pituus
yöpyjää kohden kahdeksantuumaista suoraa keloa - pölkyt koverretaan kirveellä vastakkain tulevilta puoliltaan hiukan koveriksi
- pölkkyjen väliin asetetaan molempiin päihin tuluspuut - tuli pistetään palamaan kiehisten avulla puiden väliin -
rakovalkea palaa huolellisesti tehtynä koko yön, valaisten ja antaen lämpöä

rankinen = liinavaatteesta (sideharsosta) laitettu teltan kaltainen sääskien suoja

rannio = porotokan lumeen tekemä polku, otuksen polku

rassa = kivinen ja karu tunturialue - somerikkoinen korkea vaara tunturialueella

ratkoa = erotella porot omistajilleen

ridhu,
ridhu = myrskytuuli

riekki = virran mukana ajelehtiva risukko tai juurinen, oksikas puukasa

riekon pieru = häkärä eli pakkassumu
Rillumarei-kulttuurin suurlähettiläät Esa Pakarinen, Reino Helismaa ja Jorma Ikävalko tekivät aikanaan
letkeällä tyylillään ja omalla tavallaan Lappia tunnetuksi koko kansalle.

rillumarei = rumarillumarillumarei - rillumarei-viihdekulttuuri syntyi 1950-luvulla - sen synnyttäjiä ja tähtiä olivat
Reino Helismaa, Toivo Kärki, Armand Lohikoski, Esa Pakarinen, Masa Niemi, Siiri Angerkoski, Tapio Rautavaara ja Jorma Ikävalko - rillumarei
piti sisällään elokuvaa, musiikkia ja lavaesiintymistä - Lappi ja Rovaniemen markkinat olivat rillumarein keskeisiä näyttämöitä

rimpi = suonsilmäke, hete - tuskin miestä kantava vetelä ja vajottava suo - vetinen rantaniitty, hyllyvä keto

rinkka = repusta kehitetty, selässä kannettava väline, jossa itse reppupussia kannattelee puusta, muovista, teräs- tai alumiiniputkesta valmistettu kantokehys

rintaliina = lapinukon kaulaliina

rito,
riddo = tunturien lumi tai kivivyöry

riuku = neiti, rouva, ei lapinpukuinen

riutta = haaskalla käyvä peto tai lintu - tunturin rinne - jyrkänne - kivinen maa, paha paikka; pikkukivien ja soran
peittämä kohta tunturin rinteessä - jyrkänteinen ja vaikeakulkuinen maasto

roukua = poron äännähtelyä, muistuttaa sammakon kurnutusta

rouot,
rouhko = vällyt

rova,
roavvi = kivikkoinen, harvametsäinen vaara, usein vanha palomaa

ruijankieli = norjankieli

rukattaa,
ruohtet = kiiruhtaa, laukata

rukka = peski

ruko = kekomainen heinäkasa

runo = tilapäisesti mahoksi jäänyt naarasporo

ruode, ruoteet = kodan tai laavun kehikkoriu'ut

ruoktu = koti, maja

rusakka = ruskeankellertävä poro

ruska,
ruskah = ruskea, syksyn värikäs aika

ruto,
rotto, rohttu = tiheä lehtimetsä, pajupusikko, yleensä puron taikka joen äärellä

ruukaltaa = laukata, syöksyä kiireesti

rykimä = porojen kiima-aika

rykiä = kiimoa

räkkä = poroa ahdistavat, vertaimevät ja poroissa loisivat hyönteiset:
hyttyset, paarmat, kurmut, saulakat

räme = kuivanlainen, mättäinen, kituvaa mäntymetsää kasvava suo

räpä = hanki, joka ei varsin kannata, pudottaa ja kannattaa

räätikkö = vesiperäinen mättäikköinen maa

rökäs = kiiski