Maniraptorit eli petokädet (Maniraptora)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Matthew Baldwin

Sihteeri (Sagittarius serpentarius)

Kuvassa sivun yläreunassa on Afrikan savanneilla elävä petolintu sihteeri. Sillä on pitkien jalkojensa vuoksi korkeutta peräti 1,3 metriä. Se on suunnilleen kotkan kokoinen. Sen saalistustavan voisi ajatella muistuttavan eräiden pienten petodinojen saalistustapaa. sillä se hyppii saaliinsa päällä. Noin muutenkin, sihteeriä katsoessaan mieltää sen yhteyden pieniin, kaksijalkaisiin ja siivekkäisiin petodinoihin huomattavasti selvemmin, kuin vaikkapa talitiaisen kohdalla.

Useat lintumaiset dinosaurukset muodostavat tämän ryhmän ja näitä lintumaisia olivat vaikkapa dromaeosaurit eli sirppikynnet Dromaeosauridae ja troodontit eli valesirppikynnet Troodontidae. Tyypillinen piirre näille dinosauruksille olivat pitkät raajat, "käsissä" oli kolme sormea.

Maniraptora-ryhmän dinosauruksilla kaikilla yhteisenä piirteenä oli erityisen joustava rannenivel, jonka ansiosta ne pystyivät taivuttamaan eturaajansa ruumista vasten. Ne olivat kaikki ilmeisen nopeita saalistajia.

Petokäsiin kuuluvia ryhmiä ovat Avialae, Deinonychosauria, Oviraptorosauria sekä Therizinosauria. Petokädet eivät olleet vain saalistajia, vaan mahdollisesti useatkin niistä olivat kaikkiruokaisia, syöden myös kasvillisuutta. Näistä kehittyi vain kasviksia ravintonaan käyttävien lajien sukuhaaroja.

Tässä yhteydessä tarkastellaan myös lintuja ja etenkin ensimmäisiä, vaatimattominkin lentotaidoin varustettuja lintuja sekä tutkitaan niiden yhteyksiä dinosauruksiin.

Sinovenator changii - (Nimesivät Xu, Norell, Wang, Makovichy & Wu vuonna 2002)

Nimetty kiinalaisen tohtori Meeman Changin mukaan. Poikkeuksellisen linnunkaltainen on tämäkin Kiinasta löydetty kanankokoinen petodinosaurus, joka auttaa tutkijoita selvittelemään dinosaurusten ja lintujen välisiä sukulaisuussuhteita. Löytöä esiteltiin vuonna 2002. Sinovenator changii eli samaan aikaan, kuin vanhin tunnettu lintu Archaeopteryx.

Fossiili on yli 130 miljoonaa vuotta vanha. Se osoittaa, että suuria muutoksia evoluution myötä kohti lintumaisia muotoja tapahtui paljon varhaisemmin, kuin aiemmin on luultu. Samalla Sinovenator changii on yksi uusimpia näyttöjä sen puolesta, että linnut saattoivat kehittyä dinosauruksista. Teropodit, eli lihaa syövät petodinosaurukset olivat usein Tyrannosaurus rexin tapaan hyvin usein suurikokoisia, mutta kohti lintumaista muotoa kehittyvät petodinosaurukset, kuten Sinovenator changii, kävivät kooltaan pienemmiksi.

Pituus ei yli 1 m. Eli varhaisella liitukaudella. Löytöpaikka Kiina. Lahko Saurischia. Heimo Troodontidae. Kuva Copyright Todd Marshall.

Tänä päivänä monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että linnut ovat kehittyneet dinosaurusten Theropoda-ryhmästä, eli teropodeista. Jos näin on käynyt, niin hieman ironisena voi pitää sitä, että linnut kehittyivät juuri teropodeista, jotka kuuluvat liskonlantioisten Saurischia-lahkoon, eivätkä kehittyneet linnunlantioisten muodostamasta Ornithischia-lahkosta.

Vanhin tunnettu lintu, Archaeopteryx liskolintu, eli jo jurakauden lopulla 150 mvs, ja sillä oli sekä lintujen että matelijoiden ominaisuuksia.



Archaeopteryx.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Archaeopteryx - Copyright Nobu Tamura



Archaeopteryx.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright Flickr/Howard Stanbury

Archaeopteryx - "Muinaissiipinen" (Nimesi von Meyer vuonna 1861)

Nykylintujen korkeaa, voimakkaita lentolihaksia tukevaa rintalastaa ei tällä harakan kokoisella alkulinnulla tai liskolinnulla ollut. Sillä ei ollut onttoa luustoa, kuten nykylinnuilla. Se kykeni ilmeisesti lentämään vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Ehkäpä Archaeopteryx kiipesi ensiksi puuhun taikka kalliolle ja heittäytyi sieltä räpyttelemään ja liitämään hyönteissaaliin perään. Sillä oli kyllä sulkapeite, kuten linnuilla, mutta samalla sillä oli useita matelijamaisia piirteitä, kuten hampaat, jotka nykylinnuilta puuttuvat. Sen pitkässä sulkapyrstössä oli myös luinen keskus ja siivissä vieläpä kynnet.

Eräs amerikkalainen professori on huolellisten tutkimusten jälkeen löytänyt Archaeopteryxista yli 20 sellaista rakennepiirrettä, jotka olivat yhteneväisiä lihaa syövien, Coelophysiksen kaltaisten dinosaurusten kanssa. Archaeopteryx saattoi vaikuttaa höyhenin varustetulta dinosaurukselta, taikka dinosauruksen ja linnun välimuodolta ja samalla kehityslinkiltä niiden välissä, mutta nykyisin sitä pidetään lintuna, kunnes ehkä muuta ilmenee. Se on samalla ensimmäinen lintu kautta aikain.

Pituus 90 cm ja korkeus 35 cm. Paino 1 kg tai hieman alle. Eli jurakauden päättyessä ja liitukauden alkaessa noin 140 - 150 mvs. Löytöpaikka Saksa. Lahko Saurischia. Heimo Archaeopterygidae.

Microraptor gui

Vuonna 2003 esiteltiin Kiinasta löytynyt Microraptor gui, jolla pituutta 77 cm. Kiinalaiset tutkijat uskovat sen olevan nykyisten lintujen esi-isä. Kiinan tiedeakatemian tutkija Xing Xun mukaan aiemmin on ollut epäselvää, kuinka joillekin dinosauruksille kehittyi lentokyky.

Vajaan metrin pituinen Microraptor gui on ilmeisesti ensimmäisiä alkeellisen lentokyvyn kehittäneitä dinosauruksia, ja aiemmin löydetyt, mutta myöhemmin eläneet - ns. lentoliskot ovat sen jälkeläisiä. Microraptor guin arvellaan liitäneen siipiensä avulla puusta puuhun hieman nykyisten liito-oravien tapaan. Myöhemmistä lentoliskoista kehittyi ensimmäinen tunnettu lintu, Archaeopteryx, joka eli noin 150 miljoonaa vuotta sitten. Aiemmin monet dinosaurustutkijat ovat olettaneet, että lentävät dinosaurukset kehittyivät maalla eläneistä lajeista joilla oli vahvat takaraajat.

Microraptor guin löytyminen viittaisi kuitenkin siihen, että lentävät dinosaurukset kehittyivät puissa eläneistä lajeista. Löytöpaikka Kiina. Lahko Saurischia. Heimo Dromaeosauridae. Kuva Copyright Joe Tucciarone.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Velociraptor - Copyright © Like_the_Grand_Canyon

Velociraptor - "Nopea varas" (Nimesi Osborn vuonna 1924)

Velociraptor.

Stenonychosaurus - "Kapealeukalisko" (Nimesi C. M. Sternberg 1932)

Tunnetaan nimellä Troodon. Kokoonsa suhteutettuna omasi isommat aivot, kuin mikään toinen dinosaurus. Myös hyvin suuret silmät, joiden halkaisija 5 cm. Pituus 2 m. Eli myöhäisellä liitukaudella 76 - 70 mvs. Löytöpaikka Alberta Kanadassa. Lahko Saurischia. Heimo Troodontidae.

Saurornithoides - "Linnunmuotoinen lisko" (Nimesi Osborn vuonna 1924)

Suuriaivoinen ja suurisilmäinen laji, joka saattoi saalistella öisin pieniä matelijoita, nisäkkäitä ja muita otuksia. Pituus 2 m. Paino 13 - 27 kg. Eli myöhäisellä liitukaudella 85 - 77 mvs. Löytöpaikka Mongolia. Lahko Saurischia. Heimo Troodontidae.



All Rights Reserved
*Kuva Scipionyx - Copyright, Photo by © RobinGoodfellow_(m)
*Photo used with permission.

Scipionyx - (Nimesivät Dal Sasso & Signore vuonna 1998)

Ainutlaatuisessa fossiilissa on säilynyt osa suolistoa, ensimmäiset jäännökset dinosaurusten sisäelimistä. Luultavasti lihansyöjä, joka kiisi saaliinsa perässä kahdella jalallaan ja iski kiinni saatuaan saaliiseensa ilman armon häivääkään. Pituus 50 - 100 cm. Eli liitukaudella. Löytöpaikka Italia. Lahko Saurischia. Heimo Coeluriridae.

Deinonychus - "Kauhea kynsi" (Nimesi Ostrom vuonna 1969)

Yllä kuvassa Deinonychus-lauma hyökkää hypsilophodontteihin kuuluvan liki kaksitonnisen Tenontosauruksen kimppuun! Kuva Copyright John Sibbick.



Kuvassa yllä Michiganin yliopiston tutkijoiden uusi, viimeisimpään tutkimukseen perustuva näkemys siitä, millainen Deinonychus saattoi olla. Sillä oli ehkä raajoissaankin sulkapeitettä, mikä oli selkeä merkki siitä, että se oli lintujen esi-isä.

Deinonychus.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, Dromaeosaurus - Copyright Julius T. Csotonyi

Dromaeosaurus - "Nopeasti juokseva lisko" (Nimesivät Matthew & Brown vuonna 1922)

Myös tällä lajilla oli käyrät kynnet, joilla saaliin pinta viipaloitiin hetkessä hajalle. Myös Dromaeosaurus saalisti ehkä laumana ja silloin se kykeni käymään huomattavasti itseään isompien eläinten kimppuun. Pituus 1,8 m ja korkeus 50 cm. Eli myöhäisellä liitukaudella 76 - 72 mvs. Löytöpaikka Alberta Kanadassa. Lahko Saurischia. Heimo Dromaeosauridae.

Microraptor zhaoianus - (Nimesivät Xu, Zhou & Wang vuonna 2000)

Kiinasta löydetty hyvin pienikokoinen petodinosaurus. Se oli ilmeisesti sopeutunut kiipeilemään puissa ja sillä oli lintumaisia piirteitä, höyhen- taikka sulkapeitteen tapaista. Se kamppailee kaikkein pienimmän dinosauruksen arvosta. Pituus 40 - 50 cm. Löytöpaikka Kiina. Lahko Saurischia. Heimo Dromaeosauridae.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ed's Toy Box

Atrociraptor - (Nimesivät Currie ja Varricchio vuonna 2004)

Dromaeosaureihin eli raptoreihin kuului Velociraptorin ja Deinonychuksen lailla Atrociraptor. Sen löysi Kanadasta Wayne Marshall vuonna 1995. Sillä oli pituutta pari metriä ja painoa 15 kg.

Hesperornis

Hesperornis oli jo lintu, vaikka lintujen edustajaksi se ei ehkä ole paras mahdollinen, sillä se oli lentokyvytön - ja sen lisäksi vielä kävelykyvytönkin. Sillä oli pituutta 1,5 metriä ja se eli myöhäisellä liitukaudella 80 - 65 mvs. Nämä linnut viettivät suurimman osan ajastaan lämpimillä merillä kalastellen saaliikseen pieniä kaloja, uiden ja kelluen veden pinnnalla ja välillä sukellellen. Se oli ainut elementti, johon ne olivat täysin sopeutuneet ja jossa ne olivat kotonaan. Hesperornis kykeni helposti ehkä kymmenenkin minuutin mittaisiin sukelluksiin.

Rannoille ne saapuivat vain lisääntymisaikoina. Maalla ne kutakuinkin kävelykyvyttöminä olivat avuttomia ja pesivät suurina joukkoina mahdollisimman luokse pääsemättömillä kallioilla, turvatakseen oloaan saalistajilta. Hait ja plesiosaurit olivat tämän linnun uhkana vedessä - petodinosaurukset maalla. Hesperornista on verrattu nykyiseen pingviiniin, jonka kanssa sillä oli samanlaisia ominaisuuksia.

Tiesitkö muuten, että sitten ensimmäisen linnun ilmestymisen - maapallolla on elänyt eri aikakausina 1,5 - 2 miljoonaa eri lintulajia. Näin toteaa yhdysvaltalainen lintutieteilijä Pierce Brodkorb. Vertailun vuoksi: nykyisin lintulajeja elää jonkin verran alle 10 000.

Utahraptor

Utahraptor.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Credit: D. Anduza

Lintujen lisääntyminen - kumpi ensin, muna vaiko kana?!

Piirroksessa yllä kehityskaari dinosauruksista nykylintuihin, monine vaiheineen. Kaikille yhteisenä piirteenä on lisääntyminen munimalla.

Lintujen lisääntyminen eroaa kaikkien muiden selkärankaisten lisääntymisestä, sillä linnut munivat. Myös dinosaurukset lisääntyivät munimalla, mutta niiden munat olivat kooltaan suhteessa munijaansa huomattavasti pienempiä, ja muodoltaan usein pitkulaisempia.

Lintujen primitiivisten, mesotsooisen kauden esi-isien munafossiilit osoittavat, että niiden munat olivat sekä kokonsa että muotonsa puolesta dinosaurusten ja nykylintujen munien välimailla. (Science Daily 10.8.2016: Tracing the evolution of bird reproduction)

Vastauksena kysymykseen, kumpi ensin, muna vaiko kana? Molemmat kehittyivät samaan aikaan osana dinosaurusten ja lintujen lisääntymismekanismeja.