DINOSAURUSTEN JOUKKOTUHO

Katastrofi taivaalta 66 mvs

Noin 66 miljoonaa vuotta sitten liitukauden ja paleogeenin välisellä rajalla suuri asteroidi syöksyi avaruudesta yli 25 kilometrin sekuntinopeudella ja törmäsi Maahan Jukatanin niemimaalla.

Tämän törmäyksen tuottama valtava energiamäärä, joka vastaa 10 tuhatta kertaa maailman koko ydinarsenaalia, sinkoutui ilmakehään valtavia määriä pölyhiukkasia ja kaasuja. Halkaisijaltaan yli 10 kilometriä ollut asteroidi törmäsi matalaan valtamereen ja tunkeutui maankuoreen useiden kilometrien syvyyteen. Se höyrysti valtameren vettä ja sulatti ja särki Jukatanin kallioperää, minkä seurauksena muodostui halkaisijaltaan noin 200 km:n kraatteri.

Maan ilmakehään purkautui lyhyessä ajassa (muutamassa minuutissa) useita satoja miljardeja tonneja hiilidioksidia, rikkidioksidia (SO2) ja vesihöyryä, jota höyrystyneestä kohdekivestäkin vapautui. Seurasi äkillinen ja globaali koko Maata koskettanut häiriötila: ilmasto muuttui epävakaaksi, ilmakehään levittäytynyt hieno pöly peitti auringonvalon, heikentäen fotosynteesiä tai jopa pysäyttäen sen. Tämän ekologisen katastrofin uskotaan aiheuttaneen kuuluisan liitukauden ja paleogeenin rajalla tapahtuneen massasukupuuton, jonka seurauksena dinosaurukset ja yli 50 % maapallon eläimistöstä ja kasvistosta tuhoutui maalla ja valtamerissä.



Tässä massasukupuutossa tuhoutunutta lajistoa edustivat lentoliskot, joutsenliskot, kalaliskot, ammoniitit, eräät lintusuvut, marsupiaaliset eläimet, puolet planktonryhmistä, useat luukalalajit, simpukkalajit, etanalajit, eräät sienieläimet, merisiilit ja lukuisat muut lajit - eivät vain dinosaurukset.

Meriltä katosi hetkessä suuri osa kaikesta elämästä ja maalta kuolivat kaikki arviolta yli 25 kg painaneet eläinyksilöt yhdessä hetkessä! (NASA Science Editorial Team: Deep Impact and the Mass Extinction of Species 65 Million Years Ago)

Ydintalvi

Ydintalven saa aikaan asteroidin tai meteoriitin iskeytyminen maahan, saman aikaansaisivat lukuisten ydinpommien räjäyttämiset samaan aikaan. Myös valtava supertulivuorenpurkaus voi johtaa ydintalveen. Tällaisessa tapauksessa ilmakehään nousee runsaasti kaikenlaisia hiukkasia, joiden muodostama pilvi himmentää auringon säteilyn ja aiheuttaa ilman jäähtymisen.

Chicxulub-kraatterin paikalle Jukatanissa iskeytynyt asteroidi on ollut halkaisijaltaan suuruusluokkaa 10 - 15 km. Näin suuri kappale tuhoaa maan kaikesta elämästä jo 70 %. Suuri määrä dinosauruksia ja muuta elämää tuhoutui heti iskun aikana, loput menehtyivät seuranneeseen kylmyyteen eli ydintalveen - eli itseasiassa äkilliseen jääkauteen. Tämä kylmä kausi kesti kuitenkin vain 15 vuotta.

Auringon kadotessa taivasta pimentäviin, tulivuorista suihkuaviin tuhkapilviin olisi elämä pikku hiljaa kadonnut kylmenevästä Maasta niin, että lopulta kaikki dinosaurukset ja 70 % silloisista eliölajeista tuhoutui.

Jos dinosaurukset olivat vaihtolämpöisiä, ja sellaisina lämpimään sopeutuneita eläimiä, niin silloin lyhytaikainenkin ilmaston muutos viileämpään olisi ollut niille tuhoisaa. Pidemmästä viileästä kaudesta puhumattakaan. Nisäkkäät sen sijaan selviävät hengissä paremmin silloinkin, kun ilmaston lämpötilassa tapahtuu muutoksia.

Dinosaurukset tuhon tiellä jo kymmeniä miljoonia vuosia ennen katastrofia

Vuonna 2016 julkistettu tutkimus kertoo, että dinosaurusten evoluutio ja uusien dinolajien synty taantuivat mahdollisesti jo kymmenien miljoonien vuosien ajan ennen asteroidin iskeytymistä Maahan. Näin dinosaurukset olivat jo menettämässä hallitsevaa asemaansa ennen lopullista katastrofia.

Sellaiset seikat, kuten mannerlaattojen murtumiset, runsastunut vulkaaninen aktiivisuus ja muut ekologiset tekijät ovat mahdollisesti vaikuttaneet niin, että dinosaurusten määrä on asteittain vähitellen pienentynyt. Nopeinta tällainen kannan määrällinen lasku on voinut ollut pitkäkaulaisilla, jättikokoisilla sauropodeilla. Paremmin ovat selviytyneet tänä ajanjaksona ehkä petodinosaurukset, kuten niiden ikoni Tyrannosaurus rex.

Tällainen tutkijoiden uusi näkemys tarjoaa vallankumouksellisen, uuden näkökulman dinosaurusten evoluutioon. Aiemmin paleontologit ovat ajatelleet, että dinosaurukset kukoistivat aina siihen saakka, kunnes ne äkillisesti pyyhkiytyivät pois. Mutta nyt on käynyt ilmi, että mahdollisesti jo 50 miljoonaa vuotta ennen asteroidin iskeytymistä, joka tapahtui 66 (65) miljoonaa vuotta sitten, dinosauruslajeja kuoli sukupuuttoon enemmän, kuin uusia dinosauruslajeja syntyi.

Asteroidin iskeytyminen Maahan oli kuin viimeinen naula dinosaurusten ruumisarkkuun, mutta jo pitkän aikaa ennen sitä dinosaurukset olivat menettämässä hallitsevaa asemaansa Maan päällä. Evoluutiobiologi, tohtori Chris Venditti kertoo, että ekologista tilaa nisäkkäille, joiden mukana myös ihminen myöhemmin kehittyi, vapautui luonnossa jo tässä vaiheessa. Tällainen kehitys esipohjusti sitä, että dinosaurusten lopullisesti kertarysäyksellä kadottua nisäkkäät olivat valmiit ottamaan johtavan asemansa Maan päällä. (Lähde University of Bristol: Science News 18.4.2016: Dinosaurs already in decline before asteroid apocalypse.)

Maan historiaa kautta aikain

Monenlaiset oliot ja eläjät ovat vuosimiljoonien aikana eläneet Maassa ja jättäneet kukin tänne jälkiään. Nisäkkäidenkin valtakausi on kestänyt jo 50 miljoonaa vuotta. Se on kuitenkin vielä lyhyt aika, jos sitä verrataan siihen aikaan, noin 160 miljoonaan vuoteen, jonka dinosaurukset hallitsivat Maata. Ja ihmiset ovat olleet hallitsevassa asemassa tällaisessa aikaperspektiivissä vasta häivähtävän lyhyen aikaa.

Nisäkkäät

Nisäkkäät tulivat hallitseviksi Maassa dinosaurusten jälkeen. Yksi tunnetuimpia on mammutti, joka sekin vuorostaan on jättänyt Maan jo aikoja sitten. Mammuttien uskottiin aiemmin kuolleen kokonaan sukupuuttoon viime jääkauden lopulla n. 12 000 vuotta sitten, mutta Wrangelin saarella Pohjois-Siperiassa mammutteja eli vielä paljon myöhemmin, n. 4000 vuotta sitten. Euroopan puolellakin mammutteja eli vielä n. 10 000 vuotta sitten ainakin Virossa ja Länsi-Venäjällä. Mammutit ovat tarkoin tutkittuja. Niiden ulkonäöstä ja elintavoista tiedetään enemmän kuin mistään muusta sukupuuttoon kuolleesta esihistoriallisesta eläimestä. Katso lisää eläimistä dinosaurusten jälkeen. (Lähteenä mm. Kari A. Kuure: Dinosaurusten nousu ja tuho.)

Asteroidi iski Maahan myös 250 mvs

Dinosaurusten joukkotuhon syynä 66 mvs pidetään Maahan iskeytynyttä asteroidia. Mutta dinosaurusten aikakausi ei vain päättynyt, vaan se saattoi alkaakin asteroidien iskeytymisistä. Ensimmäinen massiivinen isku lienee tapahtunut permikauden lopulla 250 mvs. Tämän törmäyksen kraatteria ei ole onnistuttu löytämään, mutta mm. Kiinassa tehdyissä kaivauksissa on paljastunut kerrostumia, joissa on epätavallisen paljon rikkiä ja strontiumia. Näiden aineiden isotooppijakauma on sellainen, että sellaista esiintyy vain avaruudessa.

Tohokun yliopistosta Kunio Kaiho pitää ilmeisenä, että maapalloon iskeytyi tuolloin todella valtaisa asteroidi, halkaisijaltaan 60 km. Törmäyksestä ilmakehään vapautuneesta rikistä muodostuivat happamat sateet, jotka muuttivat ilmastoa ja jopa 95 % silloisesta eläimistöstä kuoli.



Hale-Bopp komeetta 1997.

Asteroidi iski Maahan triaskaudella noin 200 mvs

Triaskaudella, noin 230 mvs astelivat Maan päällä ensimmäiset, ilmeisen pienikokoiset dinosaurukset. Niiden hallitsevaan asemaan pääsyä saattoi edistää asteroidi, joka erilaisten havaintojen mukaan iskeytyi Maahan triaskauden päättyessä 200 mvs. Silloin varhaisempia, dinosauruksia edeltäneitä matelijoita kohtasi joukkotuho.

Kanadalaiset tutkijat ovat esittäneet, että Quebecissä Manicouagan struktuuri (kraatterijärvi) olisi syntynyt tässä varhaisessa asteroidin törmäyksessä. Ikämäärityksen mukaan tämä kraatterijärvi olisi syntynyt kuitenkin jo aiemmin, 214 mvs, mutta tutkijoiden mukaan tällaisen asteroidin iskun jälkeen muinaisten kivilajien ikämäärityksiin ei voi luottaa, sillä iskun yhteydessä muinainen kivilaji on sulanut ja asettanut geologisen kellon uudelleen.

Myös Italiasta on löydetty todisteita tällaisen iskun puolesta. Siellä graniittikiteet ovat joutuneet erittäin voimakkaan iskun vaikutuksen alaiseksi. Sellaisia voimia luonnossa esiintyy vain asteroidin törmäyksissä. Tosin italialaisia löytöjä ei vielä ole sitovasti pystytty osoittamaan matelijoiden valtakauden päättäneen asteroidin törmäyksessä syntyneeksi.

Muualtakin maailmasta löytyy mahdollisia paikkoja, joihin asteroidi olisi voinut iskeytyä juuri noin 200 mvs. Joka tapauksessa tämän törmäyksen jälkeen olosuhteet muuttuivat niin, että kohtalon ja sattuman oikusta dinosauruksilla oli mahdollisuus aloittaa kehitystiensä valtalajiksi.