Dinosaurusten kiehtova aikakausi

Mitkään muut eläimet eivät ole kiehtoneet ihmisten mielikuvitusta niin valtaisasti, kuin ovat tehneet dinosaurukset. Niiden koot ja toinen toistaan hätkähdyttävämmät ulkomuodot vetävät yhä uusia sukupolvia, lapsia ja aikuisia vastustamattomasti puoleensa.



Petodinosauruksilla, kuten kuningastyranniliskolla, oli suuri pää, suuri kita ja paljon hampaita.

Joskus elämän keskiajaksi kutsuttu dinosaurusten aikakausi alkoi ainakin noin 230 miljoonaa vuotta sitten, jollei aikaisemminkin. Kunnes yhtäkkiä näiden menestyksekkäiden matelijoiden aikakausi päättyi liitukauden lopulla noin 66 miljoonaa vuotta sitten.



Sauropodi eli pitkäkaula. Sauropodit olivat pitkäkaulaisia kasvinsyöjiä ja suurimmat tunnetut maaeläimet kautta aikain.

Alun ja mystisen sukupuuton väliin mahtui salaperäisten dinosaurusten kukoistuksen aika, joka oli pituudeltaan valtaisa, ainakin yli 170 miljoonaa vuotta. Jos dinosaurusten ajan pituutta verrataan ihmisen elämään aikaan maapallolla, niin se on noin sata kertaa pidempi.

Outoja jättiläisiä jo ennen dinosauruksiakin

Jo kymmeniä miljoonia vuosia ennen dinosauruksia, permikaudella, maan päällä liikkui oudon näköisiä ja hyvinkin suuria eläimiä. Yksi niistä oli Dimetrodon, jolla oli selässään purje ihan kuten dinosauruksissa Spinosauruksella. Suurimmilla Dimetrodoneilla oli pituutta lähes 5 metriä ja painoa 250 kg.

Dimetrodon.

Komodonvaraani

Komodonvaraani on ainut nykyeläin, jolla on samankaltainen hampaisto kuin petodinosauruksilla.

Komodonvaraani.

Jättiläisiä dinosaurusten jälkeenkin

Ei jättiläisten aikakausi ihan dinosaurusten aikakauden jälkeen loppunut. Samoihin mittoihin ei enää koskaan päästy, mutta melkoinen panssaripallo oli Doedicurus. Tämä tanakka eläin oli yksi raskaimmin panssaroiduista ja parhaimmin aseistautuneista maapallolla koskaan eläneistä nisäkkäistä. Hirmulintujen joukossa käveleskeli myös todellisia jättiläisiä, kuten Phorusrhacos.

Doedicurus.
Phorusrhacos.

Mistä dinosaurusten fossiileja on löydetty?

Dinosaurusfossiileja on löydetty kaikilta seitsemältä mantereelta (Afrikka, Aasia, Etelämanner, Australia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Etelä-Amerikka) ja monista maista. Dinosauruslajeja on nimetty 51 maasta ja Etelämantereelta. Vähintään 30 lajia on nimetty 12 maasta: Argentiina, Brasilia, Kanada, Kiina, Ranska, Saksa, Intia, Mongolia, Etelä-Afrikka, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Yhdysvallat ja Kiina ovat ne kaksi maata, joista on löydetty eniten dinofossiileja.

Lähes kaikista Yhdysvaltojen osavaltioista on löydetty ainakin yksi dinofossiili. Poikkeuksia ovat osavaltiot Vermont, New Hampshire, Rhode Island, Wisconsin ja Kentucky, joista dinofossiileja ei ole löydetty. Useimmat löydöt ovat peräisin suorakaiteen muotoiselta alueelta, Montanan ja Pohjois-Dakotan eteläpuolelta Arizonaan ja Texasiin. Osavaltiot, joista on löydetty eniten dinofossiileja, ovat Arizona, Montana, Colorado, Utah ja Wyoming.

Suomesta ei ole löydetty dinofossiileja, vaikkakin dinosaurukset ovat täälläkin eläneet. Euroopassa dinofossiileja on löydetty eniten Pyreneiden vuoristosta Espanjasta ja Ranskasta, sekä Romaniasta. Dinofossiileja Euroopassa on löydetty myös Italiasta, Saksasta, Englannista, Unkarista, Hollannista, Portugalista, Venäjältä, Puolasta, Norjasta, Ruotsista, Itävallasta, Belgiasta, Tšekistä ja Sveitsistä.



Stegosaurit eli harjaliskot olivat hurjastakin ulkomuodostaan huolimatta kasvinsyöjädinosauruksia.

Dinosaurukset Suomessa.

National Park Service: Where Dinosaurs Roamed
Josie Green: The States With the Most Dinosaur Discoveries
ScienceDaily: Dinosaurs wiped out rapidly in Europe 66 million years ago

Minkä värisiä dinosaurukset olivat?

Tutkijat jatkavat työtään, voidakseen määrittää dinosaurusten värejä ei vain sulkapeitteille, vaan myös ihonahkalle, karvoitukselle, silmille ja kaikille eri osille. Aiemmin oletettiin, että dinosaurusten nahka olisi ollut tummanvihreää tai -ruskeaa, aivan kuten krokotiileilla ja alligaattoreilla. Nykyisin tutkijat ovat muuttaneet mieltään. Erityisesti urosten katsotaan voineen olla hyvinkin värikkäitä - ne ovat voineet loistaa kaikissa sateenkaaren väreissä, vihreinä, sinisinä, punaisina, pilkullisina ja jopa raidallisina.

Archaeopteryx - Muinaissiipinen

Archaeopteryx oli ensimmäinen ja tunnetuin liskolintu eli alkulintu. Sitä pidetään "puuttuvana renkaana" dinosaurusten ja lintujen välillä sekä Darwinin evoluutioteoriaa tukevana todisteena lajien kehityksestä. Liskolinnut kehittyivät myöhäisjurakaudella dinosauruksista. Archaeopteryx oli höyhenpeitteinen, kuten nykyiset linnut, mutta sillä oli useita hirmuliskomaisia piirteitä.

Nykylintujen korkeaa, voimakkaita lentolihaksia tukevaa rintalastaa ei tällä harakan kokoisella alkulinnulla tai liskolinnulla ollut. Sillä ei ollut onttoa luustoa, kuten nykylinnuilla. Se kykeni ilmeisesti lentämään vain lyhyitä aikoja kerrallaan.

Dinosaurusten joukkotuho

Dinosaurusten aikakausi päättyi liitukauden lopulla noin 66 miljoonaa vuotta sitten. Silloin Jukatanin niemimaalle iskeytyi suurikokoinen asteroidi, joka tuhosi dinosaurusten ohella yli puolet kaikista muistakin eläinlajeista. Suuri määrä dinosauruksia ja muuta elämää tuhoutui heti iskun aikana, loput menehtyivät seuranneeseen kylmyyteen eli ydintalveen - eli itseasiassa äkilliseen jääkauteen.

Tuhon koki suuri osa maapallon silloisesta eläimistöstä - lentoliskot, joutsenliskot, kalaliskot, ammoniitit, eräät lintusuvut, marsupiaaliset eläimet, puolet planktonryhmistä, useat luukalalajit, simpukkalajit, etanalajit, eräät sienieläimet, merisiilit ja lukuisat muut lajit - eivät vain dinosaurukset. Joukkotuho.

Pitkäkaulaiset dinosaurukset, sauropodit olivat kasvinsyöjiä.

Dinosaur National Monument

Yhdysvalloissa, Coloradon ja Utahin rajalla sijaitsee dinosaurusten aiemmin asuttama alue. Alueelta on löydetty niin runsaasti jurakaudella eläneiden dinosaurusten fossiileja, että siitä on tehty luonnonpuisto ja se on nimetty Dinosaur National Monumentiksi. Alueella on tehty dinosauruskaivauksia yli 800 kohteessa. Löydettyjä fossiileja edustavat mm. Allosaurus, Deinonychus, Abydosaurus ja lukuisat muut dinosauruslajit.

Suuren fossiilimäärän löytyminen perustuu luonnollisestikin ensiksikin siihen, että alueella on aikoinaan elänyt runsaasti dinosauruksia. Tärkeänä syynä löytöihin ovat myös geologiset olot, kivilaadut ja niiden kerrostumien liikkeet sekä eroosio, jotka ovat alunalkaen tuoneet fossiileja maanpintaan näkyville. Fossiileja tälle 800 neliökilometrin alueelle on kertynyt erityisen runsaasti siksi, että jokimuodostelmat ovat kuljettaneet tänne maa-ainesta sedimentteinä ja niiden mukana dinosauruksia ja muita muinaisia eläimiä on hautautunut juuri tänne.