Kiurujen heimo

Lahkossa varpuslinnut (Passeriformes) on heimo kiurut (Alaudidae). Heimossa on 21 sukua ja niissä yhteensä 93 lajia.

Kiurut ovat maassa eläviä varpuslintuja. Ne liikkuvat maassa juosten tai kävellen, eivät koskaan hyppien. Esimerkiksi kaitanokkakiuru on sopeutunut niin hyvin maaelämään, että sitä on ajamallakaan vaikeaa saada siivilleen, vaan se juosta viuhtoo menemään 7 - 8 kilometrin tuntivauhdilla.

Kiurujen vaatimaton, ruskeasävyinen ja -viiruinen höyhenys toimii maassa hyvänä suojavärinä. Ruumiinmuodoltaan kiurut ovat melko tanakoita. Sukupuolet ovat keskenään yleensä samanlaiset. Kiuruilla on kapea nokka, joka on sopeutunut sekä siemen- että hyönteisravintoon. Siivet ovat pitkät ja leveät. Useimmilla kiurulajeilla on selvä töyhtö päälaella.

Kiurujen koivet ovat pitkät ja kapeat. Kiurut ovat avomaiden lintuja. Mikään laji ei elä pysyvästi tiheissä metsissä. Kiurut pesivät maassa ja niillä on usein monta pesyettä kesän aikana. Kiurut ovat innokkaita laulajia. Lennossa esitetty laulu on kuuluvaa ja kirkasta.

Töyhtökiuru (Galerida cristata)

"Töyhtökiurun ilmaantuminen johonkin päin Suomea on aina uutisoitu merkkitapaus. Keväällä 2010 uutisoi Yle: Vantaalla on bongattu harvinainen töyhtökiuru. Kauppakeskus Jumbon parkkipaikalla Vantaalla on nähty lintuharvinaisuus. Jo parin päivän ajan pysäköintialueella on asustellut töyhtökiuru."

Töyhtökiuru on leveäsiipinen kiuru, jolla on lyhyt pyrstö. Töyhtökiurulla on pituutta 17 – 19 cm, siipien kärkiväliä 30 – 38 cm ja painoa 40 – 45 g. Sillä on pitkä nokka ja erittäin pitkät päälaenhöyhenet, jotka se voi kohottaa korkeaksi töyhdöksi. Suljettunakin ruskea, tummaviiruinen töyhtö ulottuu selvästi niskan ulkopuolelle. Töyhtö on suurempi, kuin muilla kiuruilla.

Yläpuolelta töyhtökiuru on harmahtavan tai kellahtavan ruskea, punaruskean kirjavoima ja ruskeaviiruinen. Vatsapuoli on valkeahko ja rinnassa on voimakkaiden, mustien juovien muodostama vyö. Siiven alapeitinhöyhenet ovat yleensä vaalean punertavan keltaiset. Pyrstön keskiosa on tumma ja reunussulat kellanruskeat.

Muodoltaan töyhtökiuru muistuttaa kangaskiurua ja lentää samalla tavalla kuin lepakko, lepatellen. Sen siivet ovat leveät ja pyöreäpäiset. Lentoa kuvataan myös raskaaksi.

Töyhtökiuru on usein varsin peloton lintu ja tarpeen vaatiessa se juoksee nopeasti. Töyhtökiuru liikkuu syömäpuuhissaan yleensä pareittain tai pienissä ryhmissä.

Nuorella töyhtökiurulla on matalampi töyhtö ja puku on päältä täplikkäämpi.

Rauhallista ja hieman surumielistä

Töyhtökiurun laulu muistuttaa kiurun laulua, mutta se on rauhallisempaa, ei niin toistavaa ja hieman surumielistä. Töyhtökiuru esittää joskus laululentoakin, mutta tavallisesti se laulaa kivellä, jollakin muulla korkealla paikalla tai maassa. Laulun tempo on hidas, ikään kuin tavaava.

Lentoääni on melodinen tu-tiu-tu tai di-dly ja se muistuttaa kangaskiurun lentoääntä.

Ravinto

Töyhtökiurun ravintona on vilja, varsinkin kaura ja vehnä, sekä siemenet ja myös hyönteiset. Talvisin töyhtökiuru voi käydä ihmisen asettamilla ruokatarjottimilla.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa töyhtökiuru on harvinainen satunnaisvieras. Se tavataan meillä 0 - 5 kertaa vuodessa, useimmiten kesällä, mutta laji ei pesi meillä. Se on tavattu Suomessa noin 40 kertaa, varhaisin havainto on vuodelta 1851.

Töyhtökiurun suosimia biotooppeja ovat kuivat arot ja tasangot, sekä hiekkaiset aukiot. Töyhtökiuru on sopeutunut ihmisasutukseen, ja sitä tapaa kaupunkien tuntumassa ja ihan kaupungeissakin, ratapihoilla, satama-alueilla, tienpientareilla, teollisuusalueilla ja muilla samankaltaisilla, avoimilla paikoilla.

Töyhtökiuru joutui museokaappiin

"Menneinä aikoina lintujen suojelu oli varsin tuntematon käsite. Jos jokin harvinainen lintu ilmaantui jonnekin päin Suomea, niin se hyvin usein ammuttiin sumeilematta hengiltä, jos suinkin vain voitiin.

Niinpä kun jouluaaton aattona vuonna 1935 tavattiin Oulun Heinätorilla kaukomatkalainen, töyhtökiuru, niin se jo tuota pikaa joutui Ainolan museon varpuslintujen kaappiin. Miten lintu saatiin hengiltä, se ei artikkelista selvinnyt." - (Luonnon ystävä: Yleistajuinen luonnontieteellinen aikakauslehti, vuonna 1939)

Lisääntyminen

Töyhtökiurun pesä on maassa, usein aivan avoimesti, mutta joskus piilommassa pienen pensaan alla tai heinämättään kupeessa. Se on itse asiassa matala, kasveilla vuorattu kuoppa, taikka hienommin kuvaten pesämalja. Pesä on koottu sekalaisista aineksista, kuten kuivista heinistä ja juurista ja vaikkapa paperistakin ja karvoista.

Pesään pyörähtää 3 - 5 munaa, joita molemmat emot hautovat. Naaraan hautoessa koiras istuu vartiossa lähellä pesää.

Poikaset viipyvät pesässä 8 - 10 päivää ja tänä aikana naaras ruokkii niitä koirasta enemmän. Lentokyvyn poikaset saavuttavat runsaan parin viikon ikäisinä. Joskus voi olla kaksi pesyettä vuodessa.

Muutto

Töyhtökiuru on ennen muuta paikkalintu, mutta myös muuttoliikehdintää on poikkeuksellisesti todettu.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Wikipedia
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös