Taivaanvuohi. - Kuva yllä Copyright
© Andrey Gulivanov - Creative Commons.
Kurppien suureen heimoon kuuluvat niin pienikokoiset sirrit, sirot ja pitkäkoipiset viklot, pitkänokkaiset kurpat kuin suuret kuovit ja kuiritkin.
Heimon lajien nokat vaihtelevat pituudeltaan, mutta ovat yleensä kapeita ja teräviä. Siivet ovat lehtokurpalla pyöreäpäiset, muilla suipot. Tärkeitä määritysperusteita ovat siiven ja yläperän kuvioinnit sekä selväpiirteiset äänet. Sukupuolet ovat yleensä toistensa kaltaisia, mutta pesimä- ja talvipuvun kesken on joillain lajeilla suuriakin eroja. Kurppien selvimpänä yhteisenä piirteenä on lyhyt takavarvas, jonka vuoksi ne voivat istua esimerkiksi puissa.
Kurppien pesä on maassa, ainoan poikkeuksen muodostaa metsäviklo, joka usein pesii hylättyihin rastaanpesiin. Kurpista voidaan erotella ryhmät sirrit, suokukko, viklot, kuovit, karikukko, kurpat ja vesipääskyt.
Kurppien heimosta tavataan Suomessa hyvin yleisesti noin 30 lajia, kolmestatoista eri suvusta. Yksi kurppien heimon lajeista on taivaanvuohi.
"Yötaivaalta kuuluva mäkätys herätti ennen muinoin suurta ihmetystä ja pelkoakin. Luultiin,
että joku jumalolento siellä kiisi vuohien vetämillä vaunuillaan. Vähitellen valkeni, että
äänen aikaansai kottaraisen kokoinen kahlaajalintu, jota epäiltiin myös vanhaksipiiaksi
ja sateen ennustajaksi. Lintu tunnettiin joka tapauksessa äänestään.
Taivaanvuohi on helppo tuntea pitkän, suoran nokan ja ruskeatäpläisen höyhenyksen perusteella.
Jalat ovat pitkään nokkaan verrattuna epäsuhtaisen lyhyet.
Rastaan kokoinen taivaanvuohi on yleisin kurppamme. Sillä on pituutta 23 – 28 cm. Sen siipien kärkiväli on 39 – 45 cm ja sen erittäin pitkällä ja suoralla nokalla on pituutta 7 cm. Nokka on kuin kumimainen ja hyvin taipuisa. Suuret silmät ovat keskellä pään sivuja.
Taivaanvuohen pää on pitkittäisjuovikas. Sen ruskeankirjavassa, viirukkaassa ja juovikkaassa selässä on kaksi kellanvalkeaa pitkittäisjuovaa ja sen keskivatsa on valkoinen.
Maassa tai aidanseipäällä istuessaan huutelee taivaanvuohi mekaanisen kitkuttelevasti, kit kat kit kat kit kat.. Lentoonlähdön ääni on äyskähtävä ja usein monta kertaa toistettu, räjähtävä ätsh. Ääni tuo mieleen kumisaappaan vingahduksen.
Taivaanvuohta pääsee harvemmin lähemmin tarkastelemaan, sillä se piileskelee mieluiten kasvillisuuden suojassa. Joskus se voi asettua näkyvillekin, jonkin tolpan nokkaan. Soidinkautta lukuun ottamatta taivaanvuohi kuitenkin viettää tuuheassa heinikossa hyvin huomaamatonta elämää.
Vaaran uhatessa eli vaikkapa ihmisen lähestyessä, taivaanvuohi painautuu maassa liikkumattomaksi. Lentoon vasta viime tipassa ihmisen jaloista lähdettyään se käyttäytyy hyvin lajityypillisesti. Se äyskähtää vihaisesti ja kohoaa heittelehtien korkeuksiin. Nuoret taivaanvuohet lentävät kuitenkin raskaasti ja suoraan. Lennossa lyhyet koivet eivät ulotu pyrstön yli.
Kurppien heimo
Lahkossa rantalinnut (Charadriiformes) on heimo kurpat (Scolopacidae).Kurppien suureen heimoon kuuluvat niin pienikokoiset sirrit, sirot ja pitkäkoipiset viklot, pitkänokkaiset kurpat kuin suuret kuovit ja kuiritkin.
Heimon lajien nokat vaihtelevat pituudeltaan, mutta ovat yleensä kapeita ja teräviä. Siivet ovat lehtokurpalla pyöreäpäiset, muilla suipot. Tärkeitä määritysperusteita ovat siiven ja yläperän kuvioinnit sekä selväpiirteiset äänet. Sukupuolet ovat yleensä toistensa kaltaisia, mutta pesimä- ja talvipuvun kesken on joillain lajeilla suuriakin eroja. Kurppien selvimpänä yhteisenä piirteenä on lyhyt takavarvas, jonka vuoksi ne voivat istua esimerkiksi puissa.
Kurppien pesä on maassa, ainoan poikkeuksen muodostaa metsäviklo, joka usein pesii hylättyihin rastaanpesiin. Kurpista voidaan erotella ryhmät sirrit, suokukko, viklot, kuovit, karikukko, kurpat ja vesipääskyt.
Kurppien heimosta tavataan Suomessa hyvin yleisesti noin 30 lajia, kolmestatoista eri suvusta. Yksi kurppien heimon lajeista on taivaanvuohi.
Taivaanvuohi (Gallinago gallinago)
"Yötaivaalta kuuluva mäkätys herätti ennen muinoin suurta ihmetystä ja pelkoakin. Luultiin,
että joku jumalolento siellä kiisi vuohien vetämillä vaunuillaan. Vähitellen valkeni, että
äänen aikaansai kottaraisen kokoinen kahlaajalintu, jota epäiltiin myös vanhaksipiiaksi
ja sateen ennustajaksi. Lintu tunnettiin joka tapauksessa äänestään.
Taivaanvuohelta kansa ei ole nimiä säästellyt. Peräpohjolassa sitä sanotaan taivaanjaaraksi,
Kuusamossa taivaanmäkäräksi, Oulun seudulla vanhaksipiiaksi, Ilomantsissa ukonoinaaksi, Inarissa möhöttäjäksi,
Pohjanmaalla nevaketkaksi ja Asikkalassa vuohilinnuksi.
Kansansadun mukaan taivaanvuohi on saanut syntynsä Kuolemaa pettäneen tietäjän sielusta, jota ei huolittu
taivaaseen eikä helvettiin."
Taivaanvuohi on helppo tuntea pitkän, suoran nokan ja ruskeatäpläisen höyhenyksen perusteella.
Jalat ovat pitkään nokkaan verrattuna epäsuhtaisen lyhyet.
Rastaan kokoinen taivaanvuohi on yleisin kurppamme. Sillä on pituutta 23 – 28 cm. Sen siipien kärkiväli on 39 – 45 cm ja sen erittäin pitkällä ja suoralla nokalla on pituutta 7 cm. Nokka on kuin kumimainen ja hyvin taipuisa. Suuret silmät ovat keskellä pään sivuja.
Taivaanvuohen pää on pitkittäisjuovikas. Sen ruskeankirjavassa, viirukkaassa ja juovikkaassa selässä on kaksi kellanvalkeaa pitkittäisjuovaa ja sen keskivatsa on valkoinen.
Vuohen mäkätystä
Taivaanvuohen soidinlennossa kuuluu väräjävä mäkätys mä-hä-hä-hä. Ääni syntyy pyrstösulkien väpätyksestä koiraan syöksyessä, laajojen kaarrosten lomassa. Tästä mäkätyksestä taivaanvuohi on saanut nimensä.Maassa tai aidanseipäällä istuessaan huutelee taivaanvuohi mekaanisen kitkuttelevasti, kit kat kit kat kit kat.. Lentoonlähdön ääni on äyskähtävä ja usein monta kertaa toistettu, räjähtävä ätsh. Ääni tuo mieleen kumisaappaan vingahduksen.
Taivaanvuohta pääsee harvemmin lähemmin tarkastelemaan, sillä se piileskelee mieluiten kasvillisuuden suojassa. Joskus se voi asettua näkyvillekin, jonkin tolpan nokkaan. Soidinkautta lukuun ottamatta taivaanvuohi kuitenkin viettää tuuheassa heinikossa hyvin huomaamatonta elämää.
Vaaran uhatessa eli vaikkapa ihmisen lähestyessä, taivaanvuohi painautuu maassa liikkumattomaksi. Lentoon vasta viime tipassa ihmisen jaloista lähdettyään se käyttäytyy hyvin lajityypillisesti. Se äyskähtää vihaisesti ja kohoaa heittelehtien korkeuksiin. Nuoret taivaanvuohet lentävät kuitenkin raskaasti ja suoraan. Lennossa lyhyet koivet eivät ulotu pyrstön yli.
Ravinto
Ravinnokseen taivaanvuohet etsivät matalassa vedessä, kosteassa maassa ja liejussa eläviä selkärangattomia, matoja sekä hyönteisiä ja niiden toukkia. Etanat ja kotilot munineen maistuvat niille niin ikään. Ravintoon kuuluvat hyönteisissä erityisesti kovakuoriaiset ja kaksisiipiset. Taivaanvuohen ravintoon kuuluvat myös siemenet ja kasvinosat.
Levinneisyys ja elinympäristöt
Suomessa pesiviä taivaanvuohipareja on noin 100 000. Laji on yleinen koko maassa. Sen voi nähdä ja kuulla niin saaristossa, kuin tuntureillakin, joskin tihein kanta elää Metsä-Lapissa ja Perä-Pohjolassa sekä Suomenselällä.Taivaanvuohi on kosteikkolintu, jolle riittävät myös pienet kosteikot, jopa hakkuuaukeiden kosteat painanteet. Sen elinympäristöä ovat rehevien rantojen kosteat luhtaniityt, rehevät suot, soistuneet pellot ja kosteat painanteet, usein hyvinkin metsäiset.
Karuilla rämeillä ja rahkanevoilla taivaanvuohi ei pesi.
Lisääntyminen
Soidinlennossaan taivaanvuohi kiertelee korkealla ja tekee välillä syöksyjä alaspäin, jolloin pyrstön reunimmaiset sulat saavat väristessään aikaan luonteenomaisen, matalan ja mäkättävän äänen. Taivaanvuohi lentää soidintaan sekä päivänvalossa, että pimeällä - innokkaimmin toukokuun pimeinä öinä ja aamu- ja iltahämärissä. Naapureina elävät taivaanvuohet voivat yhtyä tähän soidinleikkiin ja pian käynnissä on ihan karnevaali, kun useat linnut syökähtelevät alas ja ylös.Soidin käy yhä kiihkeämmäksi, mitä useampi koiras siihen osallistuu. Linnut syöksyvät kilpaa alaspäin ja yrittävät voittaa naaraiden suosion. Välillä jokin koiras säntää ohikiitävän naaraan perään ja yrittää tavoittaa sitä. Onnistuneen ajon päätteeksi pariskunta mätkähtää alas saraikkoon parittelemaan.
Taivaanvuohen kuivilla korsilla tai lehdillä vuorattu pesä on syvennys maassa, kosteikon heinätuppaassa. Pesä on hyvin piilossa pensaan alla tai mättäässä.
Naaras munii yleensä 4 munaa, joita se hautoo 18 - 20 vrk. Loppukeväällä hyvin näkyvästi esiintynyt lintu on haudonnan alettua hiljainen ja piilotteleva. Kauniin ruskeat, valkotäpläiset poikaset lähtevät pesästä pari tuntia kuoriutumisen jälkeen ja katoavat pesää ympäröivään saraikkoon tai heinikkoon. Aluksi molemmat emot ruokkivat yhdessä niitä. Myöhemmin poikue hajaantuu koiraan ja naaraan kesken, kun ne jakavat poikaset keskenään muiden kahlaajien tavoin. Poikaset lentävät 19 - 20 päivän ikäisinä.
Muutto
Muuttoaikoina voi sopivilla levähdyspaikoilla, merenlahtien rantaniityillä, matalilla rannoilla, niityillä ja soilla, nähdä kymmenittäin lepääviä taivaanvuohia. Yleensä taivaanvuohia näkee vain yksittäisinä tai pikkuryhminä.Keväällä ensimmäiset taivaanvuohet saapuvat maahamme maalis-huhtikuun vaihteessa, pääjoukkojen seuratessa huhtikuun lopussa.
Syysmuutto kestää pitkään, heinäkuun puolivälistä loka-marraskuun vaihteeseen. Talvehtimisalueet ovat Länsi- ja Lounais-Euroopassa, sekä Luoteis-Afrikassa aina päiväntasaajalle asti.
Taivaanvuohi on yömuuttaja, mutta sateisella ja sumuisella säällä se on liikkeellä myös päiväsaikaan.
Lähteet
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Kurpat