Zorro ratsastaa jälleen!

Zorro, joka tarkoittaa espanjaksi kettua, oli (ja on edelleenkin, koska hän on kuolematon) maineikas sankarihahmo ja seikkailija, Señor Zorro. Hän eli Espanjan vallan alaisessa Amerikassa, 1800-luvun alun Kaliforniassa.

Todellisuudessa Zorro oli paikallinen varakas herrasmies, aatelismies ja kartanonomistaja Don Diego de la Vega. Hän puki yllensä Zorron sala-asun, laittaen kasvoilleen Zorrolle luonteenomaisen, mustan suojuksen, Zorro-naamion - ja lähti retkilleen hienossa hatussaan ja hienoissa saappaissaan, pitkä viittansa liehuen ja ratsastaen mustalla orhillaan aina silloin, kun häntä tarvittiin jonkun heikomman puolustamiseen taikka jonkin vääryyden oikaisemiseen. Zorro oli latinalainen hurmuri, joka oli samalla hienostuneen teennäinen herrasmies, ja rohkean häpeämätön köyhien sankari.

Zorron hahmon loi vuonna 1919 amerikkalainen kioski- ja viihdekirjallisuuden kirjailija, eli pulp-kirjoittaja Johnston McCulley (1883 - 1958). Zorron debyytti eli ensiesiintyminen tapahtui samana vuotena, kun ensimmäinen, viisiosainen tarina ilmestyi lehdessä All-Story Weekly. Tarinan lopussa paljastui myös Zorron todellinen henkilöllisyys.



Zorro aloitti heti ensiesiintymisensä jälkeen nopean kapuamisen suosion huipulle. Kaikki tulivat pian tuntemaan Zorron, joka omasi suuren määrän huippuatleetin taitoja. Hän oli mestariratsastaja ja voittamaton nopeudessaan mustine oreineen. Hän oli erittäin mestarillinen piiskan käyttelijä. Zorro kykeni kiipeilemään ketterästi korkeiden talojen katoilla ja seinillä ja hän oli myös mestarillinen, kaikkien aikojen miekkamies, joka oli oppinut miekkailutaitonsa Espanjan hovissa, tikarinkäyttelijä ja ampuja.

Raakaan voimaan hänen ei koskaan tarvinnut vastustajiensa kanssa turvautua, vaan hän käytti hyväkseen erityisiä taitojaan, nopeuttaan ja älykkyyttään. Yhteenotoissa hän mieluusti teki myös vastustajastaan narrin ja naurunalaisen, osoittaen näin suvereenia ylevämmyyttään ja paremmuuttaan. Olihan hän Zorro, legenda, jolle kukaan ei mahtanut mitään!



Kaiken tämän ohella ja lisäksi Zorro oli suurenmoinen herrasmies, joka sulavalla käytöksellään ja silmäniskullaan hurmasi naisen kuin naisen. Hän oli salongeissakin kuningas ja parkettien partaveitsi!

Sarjakuvista ja seikkailukertomuksista Zorro siirtyi välittömästi jatkamaan viihteellistä voittokulkuaan myös valkokankaalle. Vuonna 1920 ilmestyi elokuva Zorron merkki (The Mark of Zorro), joka saavutti suuren suosion ja menestyksen. Elokuvan menestyksen siivittämänä Johnston McCulley kirjoitti alkaen vuodesta 1922 yli 60 Zorro-tarinaa. Viimeisin niistä julkaisiin postuumisti hänen kuolemansa jälkeen, vuonna 1959.

Juuri Johnston McCulleyn kuolinvuotena, 1958, Zorro oli saavuttamassa suurta suosiota myös Disneyn tuottamassa TV-sarjassa. Tuon ajan jälkeen Zorrosta on valmistunut lukuisia muitakin TV-sarjoja ja kymmenittäin elokuvia eri maissa. Maailman suurimmat megatähdet, kuten Antonio Banderas ja Anthony Hopkins ovat tähdittäneet viimeisimpiä Zorro-elokuvia.

Eniten tarinoita - myös suomeksi - on ilmestynyt Walt Disneyn Comics and Stories -sarjakuvalehtinä. Vuonna 1992 ilmestyneet Zorro-sarjan kuusi teosta perustuvat televisiosarjan (1990 - 93) tarinoihin, joissa naamioitu ratsastaja taistelee Kaliforniassa espanjalaissotilaita vastaan - Zorro saapuu ratsullaan jättäen jälkeensä vain miekalla piirretyn Z-kirjaimen.

Kaikki muukin Zorro-tuotanto on ollut valtaisaa: radiokuunnelmia, sarjakuvia sekä asusteita ja leikkikaluja. Zorro on valloittanut myös teattereiden näyttämöt ja musiikkimaailmankin lauluin ja musikaalein. Zorrosta on tullut kautta maailman yhtä tuttu sankarihahmo kuin vaikkapa Robin Hoodista. Zorro nimenä on levinnyt kaikkialle - on Zorro-koiria, Zorro-hevosia, Zorro-ravintoloita, Zorro-hotelleja, kaikkea mahdollista ja mitä hyvänsä nimellä Zorro.

Zorron merkkinä Z - Zorro kävi täällä!

"Zorro saapuu ratsullaan kuin myrskytuuli sinne, missä hänen maanmiestensä oikeutta on loukattu, ja katoaa yhtä nopeasti jättäen jälkeensä vain hämmentyneitä sotilaita - ja suuren Z-kirjaimen. Legendaarinen miekkasankari tunnetaan urotöistään, mutta mitä on naamion takana?"

Zorro on legenda. Hän on kaikkien poikien suuri sankari, joka hurmaa myös naiset. Yksi hänen tunnusmerkkejään on kirjain Z, jonka hän sivaltaa salamana suhautellen miekkansa kärjellä sinne, missä hän on kulloinkin käynyt.

Siellä, missä hänen merkkinsä nähdään, kokoontuu suuri ihailijoiden joukko (pääosin naisia) ääni väristen näkemään tuon palvotun ihmeen - samalla kun ne, isotkin miehet, joilla on kontollaan jotakin hämärää, pakenevat henkensä hädässä vapisten kauemmaksi!

Yhden ainoan kerran Zorro sivaltaa Z-merkkinsä uhrinsa vaatteisiin. Silloin oli kyse kahden herrasmiehen, caballeron, välisestä taistelusta, joka päättyi tietenkin Zorron voittoon.

Zorron asuja

Zorro oli todellisessa elämässään rikas ja ylimyksellinen aatelinen, ja hän rakasti pramean loistokasta pukeutumista sekä siviilissä, että Zorrona kiitäessään. Hänellä oli todellakin varaa pukeutua ihan kuten halusi!

Kirjallisuuden Zorrot

Useat kirjailijat ovat Johnston McCulleyn alkuperäisen Zorron jälkeen kirjoittaneet omia Zorro-tarinoitaan. Näiden kirjoittajien Zorro-esikuvana on kuitenkin yleensä ollut Disneyn luoma Zorro, ei Johnston McCulleyn Zorro.

Vuonna 1958 yhtenä niteenä ilmestynyt, Steve Frazeen kirjoittama Walt Disney's Zorro, ilmestyi Suomessa vuosina 1960 - 1963 kuutena erillisenä kirjana.

Sama kokonaisuus ilmestyi lyhennelmänä Irving Wersteinin kirjoittamana teoksessa Walt Disneyn ihmeellinen maailma: Läheltä ja kaukaa (Sanoma 1965).

1990-luvun alussa kuvattiin Espanjassa New World Picturesin tuottamana sarjaa Zorron seikkailuista. Televisiosarjassa Zorroa esitti Duncan Regehr (s. 1952 Alberta, Kanada). Tätä sarjaa esitettiin televisiossa myös Suomessa. Tämän 88-osaisen sarjan tuotannosta vastannut S.R.Curtis kirjoitti sarjan pohjalta seitsemän kirjaversiota, ja näistä on suomennettu kuusi. Sarjan teokset: 1. Miehuuskoe (1992; To Be a Man), 2. Legenda syntyy (1992; Legend Begins), 3. Kuolleet eivät tarinoi (1992; Dead Men Tell No Tales), 4. Haamurosvot (1992; Ghostly Bandits), 5. Kosto ja rakkaus (1992; Love and Revenge) ja 6. Paholaisen linnoitus (1992; Devil's Fortress).

Martin Campbellin ohjaama toimintaelokuva Zorron naamio vuodelta 1998 innoitti eräitä kirjailijoita uusiin Zorro-kirjoihin. Näitä olivat Jerome Preisler: Zorro and the Jaguar Warriors, 1998; David Bergantino: Zorro and The Dragon Riders, 1999; John Whitman: Zorro and the Witch's Curse, 2000. Näiden lisäksi elokuvan innoittamana syntyi neljän nuortenromaanin sarja.

Chileläis-syntyisen bestsellerkirjailijan, Isabel Allenden teos Zorron tarina (suom. 2006) toi varmasti Zorron seikkailujen pariin paljon uusia lukijoita. Vaikka kirjan pitikin kirjailijan omien sanojen mukaan kertoa Diego de la Vegan taustoista, niin se kuitenkin monien Zorro-fanien pettymykseksi tuntui perustuvan enemmänkin Disneyn luomaan Zorroon, kuin Johnston McCulleyn alkuperäiseen Zorroon.

Vuonna 2008 ilmestyi antologia Tales of Zorro, ja sen tekemiseen osallistui lukuisia kirjoittajia, kuten Greg Cox, Nancy Holder, Loren D. Estleman ja Max Allan Collins.

Alkuperäistä Zorroa suomennettuna vain yksi novelli

Kun yleensä kaikki maailmankirjallisuuden merkkiteokset on suomennettu jo varsin varhaisessa vaiheessa, niin tyystin toisin on Zorron laita. Jostakin historian oikusta johtuen esimerkiksi kustantajat Karisto, Minerva ja Taru, jotka julkaisivat paljon tällaista kevyttä viihde- ja pulpkirjallisuutta, eivät koskaan valinneet Johnston McCulleyn Zorroa tuotantoonsa. Yksi ainut novelli Johnston McCulleyn Zorroista on suomennettu.

Mantere-kustantamon julkaisemassa kolmen novellin sarjassa Kuoleman kuningattaret (1947) on Johnston McCulleynn tarina Musta naamio, joka Ruudinsavu-lehden tutkivien journalistien mukaan on ilmeisesti jokin Johnston McCulleyn West-pulp-lehteen kirjoittamista tarinoista.

El Zorro Suomen omana versiona

Tapio Vilpponen (1913 - 1994) loi nimimerkillä Juan Batiste Montauban oman versionsa Zorrosta. El Zorro-sarjaa julkaistiin vuosina 1958 - 1986 ja El Zorro-lehteä ilmestyi noina vuosina yli 270 numeroa. Suomen El Zorro omaa ulkoista olemustaan myöten paljon sitä samaa, mitä Amerikassakin syntynsä saanut Zorro.



Lähteet Zorro-selvityksiin
Suomen Länkkäriseura: Ruudinsavu: Kaikki Zorrosta
Isabel Allende: Zorron tarina - Otava

Zorron naamio - The Mark of Zorro 1920

Mykkäfilmin tähtinä ovat Zorroa esittänyt Douglas Fairbanks ja kersantti Pedro Gonzalesia esittänyt Noah Beery. Kuvassa yllä on myös Lolita Pulidon roolin esittänyt Marguerite De La Motte. Tämä vuonna 1920 valmistunut mykkäelokuva on kaikkien aikojen ensimmäinen Zorro-elokuva ja se perustui Johnston McCulleyn vuonna 1919 julkaisemaan seikkailutarinaan The Curse of Capistrano.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Photo courtesy Orange County Archives - Copyright © Flickr/Orange County Archives