Iijoki, Suomen toiseksi pisin joki. Rannalla Sanna Koiviston "Uittopatsas" - Kuva Copyright
©
Ninara - Creative Commons.
Suomen pisimmät joet: 1) Kemijoki 550 kilometriä, 2) Iijoki 330 km, 3) Ounasjoki, Kemijoen sivujoki 298 km, 4) Kitinen, Kemijoen sivujoki 278 km, 5) Muonionjoki 230 km, 6) Luiro, Kemijoen sivujoki 227 km, 7) Kymijoki 180 km, 8) Tornionjoki, Suomen puolella 180 km, kokonaispituus 522 km, 9) Kiiminkijoki 178 km, 10) Simojoki 172 km, 11) Ivalojoki 170 km sekä 12) Pyhäjoki 162 km.
Silta yli Kemijoen Rovaniemellä - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.
Mutta kun vedet alkavat kääntyä kohti etelää, tapahtuu muutos. Neljä kiemurtelevaa lisäsormea työntyy jokeen pohjoisesta ja idästä: Peskihaara, Keskihaara, Vierihaara ja Naltiohaara. Vajaan peninkulman matkalla vesimäärä monikertaistuu. Joen mitat alkavat olla täytetyt, mutta suuren virran mitat vaativat vielä yli sadan kilometrin juoksun. Sillä vasta Pelkosenniemellä, Luiron ja Kitisen yhtyessä Kemijokeen, Lapin valtavirta, oikea Kemijoki syntyy.
Kemijoki on valjastettu ja sen vedenjuoksua säännöstellään, mutta ennen voimalaitosen aikaa Kemijoki pääsi usein kevättulvien aikaan näyttämään hirvittävän voimansa. Tästä kertoo I.K. Inha vuodelta 1925 Taivalkosken pauhujen äärellä seuraavasti:
"Peto on Taivalkosku, kammottava ja julma! Vettä kuohuu koko leveän Kemijoen täydeltä ja se kohoaa niin korkeiksi ja vihaisiksi laineiksi, että kammottaa katsella. Kuohujen ja vesipenkkain keskeltä työntää siellä täällä polvensa tyly pohjakallio. Rannat alastonta kivikkoa. Vaikka mökkejä on pyrkinyt mitä lähimmä koskea, on niiden täytynyt kuitenkin jäädä kunnioittavan matkan päähän törmälle. Taivalkoski on vaihtelevainen ja kovimmillaan jäiden lähtiessä keväällä, äärettömän väkivaltainen. Vesi nousee ja myllertelee silloin niin, että talojen perustukset järisevät."
Suomen pisimmät joet
Suomessa on paljon jokia ja sen myötä myös paljon koskiakin. Pidempiä jokia on yli 600. Yli viiden metrin levyistä jokiuomaa on yhteensä 36 800 kilometriä.Suomen pisimmät joet: 1) Kemijoki 550 kilometriä, 2) Iijoki 330 km, 3) Ounasjoki, Kemijoen sivujoki 298 km, 4) Kitinen, Kemijoen sivujoki 278 km, 5) Muonionjoki 230 km, 6) Luiro, Kemijoen sivujoki 227 km, 7) Kymijoki 180 km, 8) Tornionjoki, Suomen puolella 180 km, kokonaispituus 522 km, 9) Kiiminkijoki 178 km, 10) Simojoki 172 km, 11) Ivalojoki 170 km sekä 12) Pyhäjoki 162 km.
Silta yli Kemijoen Rovaniemellä - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.
Suomen pisin joki: Kemijoki
Kemijoella on pituutta 550 kilometriä. Joki laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemin ja Keminmaan rajalla. Suomen suurimman virran juuret ovat Etemysvaaran ja Akanvaaran välisellä jängällä. Siellä puropahanen soljuilee laiskasti, soiden välitse kiemurrellen, eikä mikään vielä kerro, että purosta kehittyisi suuri virta. Vaikkakin sitä kutsutaan jo alkukilometreillään Kemihaaraksi tai Keminlatvaksi.Mutta kun vedet alkavat kääntyä kohti etelää, tapahtuu muutos. Neljä kiemurtelevaa lisäsormea työntyy jokeen pohjoisesta ja idästä: Peskihaara, Keskihaara, Vierihaara ja Naltiohaara. Vajaan peninkulman matkalla vesimäärä monikertaistuu. Joen mitat alkavat olla täytetyt, mutta suuren virran mitat vaativat vielä yli sadan kilometrin juoksun. Sillä vasta Pelkosenniemellä, Luiron ja Kitisen yhtyessä Kemijokeen, Lapin valtavirta, oikea Kemijoki syntyy.
Kemijoki on valjastettu ja sen vedenjuoksua säännöstellään, mutta ennen voimalaitosen aikaa Kemijoki pääsi usein kevättulvien aikaan näyttämään hirvittävän voimansa. Tästä kertoo I.K. Inha vuodelta 1925 Taivalkosken pauhujen äärellä seuraavasti:
"Peto on Taivalkosku, kammottava ja julma! Vettä kuohuu koko leveän Kemijoen täydeltä ja se kohoaa niin korkeiksi ja vihaisiksi laineiksi, että kammottaa katsella. Kuohujen ja vesipenkkain keskeltä työntää siellä täällä polvensa tyly pohjakallio. Rannat alastonta kivikkoa. Vaikka mökkejä on pyrkinyt mitä lähimmä koskea, on niiden täytynyt kuitenkin jäädä kunnioittavan matkan päähän törmälle. Taivalkoski on vaihtelevainen ja kovimmillaan jäiden lähtiessä keväällä, äärettömän väkivaltainen. Vesi nousee ja myllertelee silloin niin, että talojen perustukset järisevät."
Ounasjoki, alemmassa kuvassa taustalla Levi. Kuvat - Copyright © Gareth James - Creative Commons.
Suomen 3. pisin joki: Ounasjoki
Kemijoen suurimmalla sivujoella, Ounasjoella on pituutta 300 km. Se on pisin, kokonaan Suomen rajojen sisäpuolella oleva joki. Joen keskileveys on 150 metriä. Se saa alkunsa Enontekiöllä sijaitsevasta Ounasjärvestä ja se kohtaa Kemijoen Rovaniemen kohdalla. Joessa on 30 koskea ja noin 40 sivujokea.Merkittävimpiä koskia ovat Raattaman-, Kurkkio-, Puksu- ja Riikonkoski, joista viimeksi mainittu sijaitsee viisi kilometriä Kittilän kirkonkylästä yläjuoksuun.
Ounasjokivarsi on maisemaltaan vaihteleva, ja Könkään ja Kaukosen kylät sekä Ounasjokivarsi Molkokönkään ja Sinetän välillä on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaiksi maisemakokonaisuuksiksi. Ounasjoen varrella on edustavia tulvaniittyjä ja tulvametsiä, joista Ounasjoen suiston saaret muodostavat laajimman tulvaniittyalueen. Ounasjokisuisto on myös linnustollisesti arvokas alue.
Tornionjoki, tukkilaiskisat Kattilakoskella, Pellossa - Kuva Copyright © Maalismaa - Creative Commons.
Tornionjoki ja Tornio. Kuva - Copyright © Antoine 49 - Creative Commons.
Suomen 8. pisin joki: Tornionjoki
Tornionjoki on yksi mahtavista Lapin virroista. Tornionjoesta on Suomen puolella 180 kilometriä ja tuolla pituudella se on maamme 8. pisin joki.Joen lähteet ovat Kölin itärinteillä Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa, vain vajaan kymmenen kilometrin päässä Atlantilta eli Ofotvuonon pohjukasta. Vesistöalueen korkein kohta on lähes 1 600 metriä merenpinnasta, mutta 80 kilometrin pituinen latvajärvi, Tornionjärvi, on enää 341 metriä merenpinnasta.
Tornionjoen sivujoki, Muonionjoki ohjaa Käsivarren vedet kohti etelää ja kaksinkertaistaa Tornionjoen vesimäärän. Alajuoksulla Tornionjokeen liittyy vielä Tengeliönjoki, jonka jälkeen joen keskivirtaama on noin 370 kuutiometriä sekunnissa.
Joki on synnyttänyt oman perinnekulttuurinsa koskenlaskuineen, tukkilaiskisoineen, kalastustapoineen ja vilkkaine kanssakäymisineen rajan yli. Tornionjokea kutsutaan maailman rauhallisimmaksi rajajoeksi.
Kiiminkijoki - Kuva Copyright © Ninara - Creative Commons.
Suomen 9. pisin joki: Kiiminkijoki
"Kiiminkijoki, se aina vain virtaa,kuin ihmisen elämä merensä tavoittaen.
Kiiminkijoki, se suolammesta alkaa;
pienestä lähtee myös taival ihmisen." - Mikko Alatalo.
Pohjois-Pohjanmaalla virtailevalla, luonnontilaisella Kiiminkijoella on mittaa 178 kilometriä. Se on siten Suomen 9. pisin joki. Joki saa alkunsa Kivarinjärvestä Puolangalta, ja virtaa Utajärven, Oulun ja entisten Kiimingin ja Haukiputaan kuntien läpi, laskien Perämereen Haukiputaan Martinniemessä.
Koskipaikkoja joessa on noin 70. Näyttävimmät kosket ovat Kalliuskoski (Puolanka), Kurimonkoski (Utajärvi) ja Koitelinkoski (Kiiminki). Kiiminkijoki on arvokas, koska se on harvoja jäljellä olevia suhteellisen luonnontilaisia jokia. Joki on myös maisemallisesti arvokas koskineen, vyörytörmineen ja kalliorantoineen. Natura-alueena se on arvokas pääasiassa juuri luonnontilaisen jokireitin ja alueella sijaitsevien pikkujokien ja purojen vuoksi.
Sivuston lähteet.
Tenojoki - Kuva Copyright © Lauri Sten - Creative Commons.