Suomen 10 yleisintä sukunimeä

Suomen yleisin sukunimi keväällä vuonna 2021 oli Korhonen. Korhosia oli tuolloin maassamme 22 696 henkeä. Virtasia oli 22 036, Mäkisiä 20 331, Niemisiä 20 139, Mäkelöitä 19 189, Hämäläisiä 18 450, Laineita 18 249, Heikkisiä 17 599 ja Koskisia 17 264 henkeä. Kymmenenneksi yleisimmän sukunimen Järvinen omasi 16 254 henkeä.

1) Korhonen
2) Virtanen
3) Mäkinen
4) Nieminen
5) Mäkelä
6) Hämäläinen
7) Laine
8) Heikkinen
9) Koskinen
10) Järvinen

Sukunimien alkuperät ja sukunimien tunnettuja edustajia

1) Korhonen

Nimen alkuperä. - Korhosta luonnehditaan Itä-Suomen yleisimmäksi nimeksi sekä "varsinaiseksi savolaisnimeksi". Korhosia on asunut Savossa huomattavan paljon jo 1500-luvun puolivälissä. Savolaiset olivat vilkkaita muuttajia ja siksi Korhosia ilmaantuikin pian eri puolille Suomea. - Korhonen ja Korhola ovat kehittyneet lisänimestä Korho, jolla tarkoitetaan huonokuuloista tai kuuroa ihmistä. Tähän samaan lisänimeen on eri seuduilla voitu päätyä muistakin saman sanan merkityksistä kuten iso mies, vanhus, ylpeä, rikas ja leuhka, vähän tyhmä ja kömpelö sekä sanasta korhopää, joka tarkoittaa pörröpäistä.



Sohvi Korhonen. - Kuvaamo Iiris Kuopio 1940-luvun alku, Copyright © Museovirasto - Creative Commons.

Tunnettuja Korhosia - Sohvi Korhonen (1912–2001), pianotaiteilija.

2) Virtanen

Nimen alkuperä. - Monen Virtasen taustalla on asuinpaikan, kotitalon tai torpan virta-sanan sisältävä, usein kaksiosainen nimi, jota ei kuitenkaan enää sellaisenaan ole haluttu käyttää sukunimen tehtävässä. Nen-loppuiset nimet on tajuttu selvemmin sukunimiksi, kuin esimerkiksi -la ja -lä-loppuiset tai kaksijäseniset asutusnimiä muistuttavat nimet: talonnimi ja sukunimi on tietoisesti haluttu erottaa toisistaan entistä paremmin.



Arja Virtanen. - Kuvaaja Kari Rainer Pulkkinen vuonna 1979, Copyright © Museovirasto - Creative Commons.

Tunnettuja Virtasia - Arja "Arja-täti" Virtanen, televisiossa lastenohjelmien suosikkivetäjä.

3) Mäkinen

Nimen alkuperä. - Nimen yleistymiseen on vaikuttanut 1800-luvun lopulla alkanut kansallisuusaate. Tuolloin omaksuttiin sukunimiä, joissa alkuosan muodostaa jokin kansallisromanttista luontokuvastoa edustava luontosana ja loppuosan suomalaisten sukunimien alkuperäiseksi päätteeksi koko Suomessa tuolloin ymmärretty nen-pääte.



Jussi Mäkinen. - Kuva Copyright Kuvasiskot vuonna 1974 © Museovirasto - Creative Commons.

Tunnettuja Mäkisiä - Jussi Mäkinen (1929 - 1978), suurlähettiläs.

4) Nieminen

Nimen alkuperä. - 1800-luvun lopun uudisnimiä, jota alettiin kansallisuusaatteen viriämisen myötä käyttää samoilla perusteilla, kuin Mäkistäkin. Tuolloin omaksuttiin sukunimiä, joissa alkuosan muodostaa jokin kansallisromanttista luontokuvastoa edustava luontosana ja loppuosan suomalaisten sukunimien alkuperäiseksi päätteeksi koko Suomessa tuolloin ymmärretty nen-pääte.



Gustav Nieminen. - Kuva Copyright Atelier Apollo, 1920-luvun alussa © Museovirasto - Creative Commons.

Tunnettuja Niemisiä - Gustav Nieminen, oopperalaulaja.

5) Mäkelä

Nimen alkuperä. - Nimi on juurtunut sukunimeksi talon nimestä, kuten hyvin monet muutkin suomalaiset sukunimet. Mäkelä-nimeä on tavattu lähinnä linjan Lappeenranta-Jyväskylä-Rovaniemi länsipuolelta ja yleisesti se on ollut käytössä jo 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa etenkin Hämeessä, Satakunnassa, sekä osissa Kymenlaaksoa ja Varsinais-Suomea. 1900-luvun alussa Mäkeläksi suomensivat nimiään muun muassa Backman ja Göös.



Risto Mäkelä. - Kuva Copyright Kari Rainer Pulkkinen, Helsingissä vuonna 1977 © Museovirasto - Creative Commons.

Tunnettuja Mäkelöitä - Risto Mäkelä (1924 - 1992), näyttelijä.

6) Hämäläinen

Nimen alkuperä. - Alkujaan ollut niiden esi-isiemme lisänimi, jotka ovat muuttaneet Hämeestä Savoon, Karjalaan, Pohjanmaalle tai harvemmin muuallekin. He ovat olleet Hämeestä tulleita hämäläisiä, jotka ajan myötä ovat omineet sukunimekseenkin Hämäläisen.



Tiina Hämäläinen. - Kuva Copyright Kuvasiskot, Helsingissä vuonna 1977 © Museovirasto - Creative Commons.

Tunnettuja Hämäläisiä - Tiina Hämäläinen, tähtimannekiini vuonna 1979.

7) Laine

Nimen alkuperä. - Sukunimi Laine on saatu vastaavasta suomen kielen appellatiivista laine. Sitä otettiin varsinkin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa aikana, jolloin otettiin paljon sukunimiä, jotka on saatu jostakin luontoaiheisesta sanasta liittämättä niihin johdinta. Laine on näistä luontonimistä yleisin. - Tämän nimen painopiste on etelässä. Suuressa nimenmuutossa vuonna 1906 Laine oli yksi suosituimmista sillä sen otti sukunimekseen parisataa nimenmuuttajaa.



Doris Laine. - Kuva Copyright Kuvasiskot, 1950-luku © Museovirasto - Creative Commons.

Tunnettuja Laineita - Doris Laine (1931 - 2019), Suomen Kansallisbaletin tanssija.

8) Heikkinen

Nimen alkuperä. - Nimeen Heikki on liitetty pääte -nen ja näin on saatu Heikkinen, joka on vanha itäsuomalainen sukunimi. Heikkisistä kansa toteaa: "Heikkisiä enin helvetissäkin, toinen kimppu Kinnusia". Savossa Heikkisiä oli jo 1500-luvulla useita perheitä kaikissa silloisissa pitäjissä. Sieltä Heikkiset siirtyivät Kainuuseen.



Väinö Heikkinen. - Kuva Copyright Kuvasiskot, vuonna 1965 © Museovirasto - Creative Commons.

Tunnettuja Heikkisiä - Väinö Heikkinen (1924 - 1997), kasvatustieteen professori ja yliopiston vararehtori.

9) Koskinen

Nimen alkuperä. - Vesistön osaan koski on liitetty pääte -nen, ja näin on saatu Koskinen. Voisi sanoa niinkin, että kosken partaalle asettui tilalleen asumaan mies ja antoi tilalleen nimen Koski ja juonsi siitä sitten sukunimensä. Kuitenkin muutamat karjalaiset merkinnät viittaavat siihen, etteivät kaikki Koski-nimet ehkä viittaakaan vesistöön, vaan voivat olla ristimänimen Konstantin muunnoksia. - Koskisia esiintyy jo 1500-luvun lähteissä Karjalassa ja 1600-luvulla Savossakin. Hyvin yleinen Koskisesta tuli sukunimenä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkukymmenillä, kun useat siihen asti sukunimettömät länsi- ja keskisuomalaiset ottivat sen sukunimekseen.



Mari Koskinen. - Kuva, otettu noin 100 vuotta sitten Copyright © Museovirasto - Creative Commons.

Tuntemattomia Koskisia - Mari Koskinen, kaunotar aikojen takaa.

10) Järvinen

Nimen alkuperä. - Keskiajalta alkaen esiintyy asiakirjoissa sellaisia lisänimiä, kuin Järvi, Järvinen ja Järveläinen, kuten myös talonnimi Järvelä. Osaksi näiden lisänimien mallin mukaan on muodostettu tai osaksi suoraan niistä ovat kehittyneet nykyiset sukunimet Järvi, Järvelä, Järveläinen - ja Järvinen. Vanhan nimimallimme mukaisesti järvi-sanan loppuun on liitetty pääte -nen ja näin on saatu Järvinen.



Petteri Järvinen - Kuva Copyright © Soppakanuuna - Creative Commons.

Tunnettuja Järvisiä - Petteri Järvinen, tietokirjailija.

Lähteet
avoindata.fi
Pirjo Mikkonen, Sirkka Pakkala: Suomalaiset sukunimet, Weilin + Göös
Wikipedia