Sirkus
Kuva yllä, Helsingin Hippodrom eli Hippodromi 12.6.1939, kuvaaja Hugo Sundström. Kuva Copyright © Museovirasto - Creative Commons.

Maailman hienoimmat ja kauneimmat sirkusrakennukset 8

Sirkukset voivat olla kiertäviä, jolloin niiden esiintymistilana on teltta. Sirkukset voivat myös sijoittua paikallisesti erityisiin sirkusrakennuksiin. Tässä sirkuskoosteessa tutustumme eräisiin kauneimpiin sirkusrakennuksiin eri puolilla maailmaa.

Hippodrom eli Hippodromi, Helsinki, Suomi

Hippodrom oli Helsingissä nykyisen Töölön kisahallin pohjoisosan paikalla sijainnut ratsastusmaneesi, joka rakennettiin vuonna 1910. Rakennuksen suunnittelija oli K. A. Andersson. Maneesirakennuksen korkeamman keskiosan molemmin puolin oli matalammat sivurakennukset ja päädyn kaarioven yläpuolella oli teksti Hippodrom. Maneesin katsomossa oli tilaa 1 000 henkilölle, ja tallitilaa oli 40 hevoselle. Ratsastuksenopetusta ja vierailevia sirkusesityksiä johti vuosina 1910–1926 Carl Ducander. (Wikipedia)

Hippodromin sirkus

Hippodromin rakentamisen yhteydessä sen ehtoihin sisällytettiin, että Hippodromia voitaisiin käyttää korkeintaan kaksi kuukautta vuodessa sirkusnäytäntöjä varten. Tilat oli tähänkin tarkoitukseen suunniteltu.

Vaikka Hippodromin sirkusesityksissä pääpaino olikin eri sirkusseurueiden tai yksittäisten taitoratsastajien ratsastusnäytöksissä, myös muunlaista sirkusta nähtiin runsaasti. Ohjelmistossa olivat mm. klovnit, kuusi karhua ohjaajansa kera, sapelillaan omenia halkova intialainen, polkupyöräilijöiden akrobaattiryhmä, seeprat, apinat, tiikerit, leijonat, verikoirat jne. Painikilpailujakin järjestettiin ja painin erikoismiehiin kuului islantilainen glima-painin harjoittaja, jolle ei kamppailuissa kukaan voinut mitään.

Hippodromi

Helsingin Hippodrom eli Hippodromi 12.6.1939, kuvaaja Ragnar Nyberg. Vasemmalla Olympiastadion, jota valmistellaan vuoden 1940 Olympialaisia varten. Rakenteilla ovat puurakenteiset katsomot. Kuva Copyright © Helsingin kaupunginmuseo - Creative Commons.

Viimeinen normaali Hippodromin kausi oli vuonna 1913. Sirkushistorian näkökulmasta Venäjän vallan aika hahmottui melkoisena kukoistuskautena. Suomen itsenäistyminen merkitsi maan sirkuskulttuurin näivettymistä. (Sven Hirn: Sirkus kiertää Suomea)

Siltasaaren maneesi

Siltasaaren sirkusmaneesin (talo oikealla) pihaa. Sirkus Nouveau Cirquen englantilainen sirkustirehtööri Hubert Cook vanh. sirkushevosen selässä. Kuvaaja Vasili Aleksandrovitsh Babtshenko 1904. Kuva Copyright © Helsingin kaupunginmuseo - Creative Commons.

Siltasaaren sirkusmaneesi

Siltasaaren maneesi oli Helsingin Siltasaaressa Sirkuskadulla (nykyinen Paasivuorenkatu) 1887–1907 toiminut ratsastusmaneesi, jossa järjestettiin myös ratsastusnäytöksiä, painiotteluita ja sirkusnäytöksiä.

Maneesirakennus rakennettiin alun perin Rieksin tapettitehdasta varten. Georg Rieksin vuonna 1858 perustama tapettitehdas oli aikoinaan yksi Euroopan suurimpia. Sen jälkeen kun Siltasaari kaavoitettiin asuinkäyttöön Rieksin entisen tapettitehtaan tehdasrakennuksen keskimmäinen osa muutettiin 1886–1887 arkkitehti Theodor Höijerin johdolla maneesiksi ja muut osat muutettiin asuinrakennuksiksi tai purettiin. Maneesin katsomossa oli tilaa 1 175 (toisen tiedon mukaan 2 000) katsojalle ja areenan läpimitta oli 17 metriä. Maneesin toiminta päättyi 1907 paloturvallisuussyistä ja sen jälkeen rakennuksessa toimi tennishalli. Entinen maneesirakennus purettiin 1912 Siltalan (myöhemmin Elannon) tavaratalon paikalta. Maneesin toimintaa jatkettiin vuonna 1910 valmistuneella Töölön hippodromilla.

Siltasaaren maneesi

Siltasaaren sirkusmaneesin (talo oikealla) pihaa. Sirkus Nouveau Cirquen englantilainen sirkustirehtööri Hubert Cook vanh. sirkushevosen selässä. Kuvaaja Vasili Aleksandrovitsh Babtshenko 1904. Kuva Copyright © Helsingin kaupunginmuseo - Creative Commons.

Vuosina 1896–1897 Siltasaaren maneesissa esiintyi tanskalaisten veljesten Carl Nilsson Ducanderin (1858–1943) ja John Nilsson Ducanderin (s. 1860) perustama Sirkus Ducander. Sirkus lähti 1897 ulkomaan kiertueelle John Ducanderin johdolla ja Carl Ducander jäi Suomeen Siltasaaren maneesin johtajaksi. Hän oli mukana Siltasaaren maneesin ja Töölön Hippodromin toiminnassa aina vuoteen 1926 saakka.

Maneesin tiloissa pidettiin vuonna 1889 Suomen Pelastusarmeijan ensimmäinen hengellinen kokous. (Wikipedia)