Saimaa - järviemme kuningatar

Järvi-Suomen sydämessä sijaitseva Suur-Saimaa on ainutlaatuinen - tuhansien saarien ja niemien, lukemattomien salmien ja selkävesien muodostama sokkelo, jolle ei ole vertaa Euroopassa.

Saimaalla on suuria selkiä, kapeikkoja, virtoja, kanavia, rauhallisia poukamia, yksinäisiä luotoja - niiden vastapainona Saimaan rannoilla on savolaisten ja karjalaisten taajamien ja liikekeskusten vilskettä ja hyörinää.

Saimaa oli jääkauden jälkeen, ns. postglasiaalisen järvivaiheen aikana, huomattavasti nykyistä suurempi. Saimaa on syntynyt siitä vedestä, joka jääkauden jälkeisenä aikana kertyi maankuoren murtumiin ja jääkautisten kasaumien patoamiin altaisiin.

Saimaa. - Kuva Copyright © Riku Kettunen - Creative Commons.

Saimaa on Suomen suurin järvi ja laajimmassa muodossaan Euroopan neljänneksi suurin järvi Laatokan, Äänisen ja Vänernin jälkeen. Siitä käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa, Iso-Saimaa ja Satanen. Sillä on pituutta 193 km ja leveyttä enimmillään 114 km. Järven syvin kohta on 85,81 m, keskisyvyys on 17 m.

M/S Lake Seal, Saimaan risteilijä. - Kuva Copyright © Gareth James - Creative Commons.

Saimaan rajaus ei ole yksiselitteinen, sillä se muodostuu useasta salmien yhdistämästä järvenselästä, järvialtaasta tai järvenosasta. Sen mukaan, miten kapeat ovat niitä erottavat salmet, voidaan Saimaa jakaa yhdeksäksi, tai jopa 18, eri järveksi tai järvenosaksi. Saimaan rannoilla sijaitsevia kaupunkeja ovat Lappeenranta, Joensuu, Mikkeli, Imatra, Savonlinna ja Varkaus.

Kartalla Suur-Saimaa, alkaa etelässä Lappeenrannasta ja päättyy pohjoisessa Varkauteen ja Joensuuhun.

Saimaa - Suur-Saimaa - Vuoksen vesistö - Vuoksi

Saimaa. Etelä-Saimaa eli varsinainen Saimaa sijoittuu ensimmäisen Salpausselän ja Puumalansalmen väliin. Sillä on pinta-alaa - ilman tuhansia saariaan - kaikkiaan 1 460 neliökilometriä.

Suur-Saimaa. Salpausselän patoamaan Suur-Saimaaseen kuuluvat Etelä-Saimaan lisäksi kaikki samalla tasolla olevat vedet (76 m), Varkautta ja Joensuuta myöten. Näitä ovat mm. Pyhäselkä, Orivesi, Haukivesi, Puruvesi ja Pihlajavesi. Suur-Saimaalla on pinta-alaa 4 400 neliökilometriä. Rantaviivaa sillä on 14 850 kilometriä ja se pitää sisällään 13 700 saarta sekä tuhansia kilometrejä merkittyjä laiva- ja veneväyliä.

Vuoksen vesistö. Suur-Saimaa on osa Vuoksen vesistöä, joka on Suomen suurin vesistöalue. Osa Vuoksen vesistöstä sijaitsee Venäjän Karjalan puolella. Suur-Saimaa on Vuoksen vesistön pääjärvi.

Vuoksi. Vuoksi on Saimaasta Laatokkaan virtaava Vuoksen vesistön laskujoki, eli Saimaa laskee vettään Vuoksenniskasta 153 km pituista Vuoksea pitkin Laatokkaan. Vuoksi alkaa Suomen puolella Etelä-Karjalassa Imatran kaupungista ja se siirtyy jo 13 kilometrin jälkeen Venäjän puolelle Leningradin alueelle. Vuoksi purkaa Saimaan vesiä Laatokkaan noin 550 kuutiometriä sekunnissa. Nykyinen Saimaan lasku-uoma Laatokkaan syntyi noin 5 000 vuotta sitten.

Saimaan kanava

Saimaan kanava, joka yhdistää toisiinsa Suomen ja Venäjän vesiliikenteen, on ollut ensimmäisen kerran liikennöitävässä kunnossa jo vuonna 1856. Saimaan kanavan Suomen-puoleinen osa on kokonaisuudessaan Lappeenrannan kaupungin alueella, ja sen pituus on 23,3 kilometriä. Venäjän puoleinen osuus on pituudeltaan 19,6 kilometriä. Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi vuonna 2022 Ukrainaan, on liikenne Saimaan kanavalla hiljentynyt, eikä sen vilkastumisesta ole mitään toiveita pitkiin aikoihin.

Savonlinna. Pihlajaveden ja Haukiveden välisillä saarilla, keskellä Saimaan vesistöaluetta sijaitseva Savonlinna on Suomen suosituimpia matkakohteita ja merkittävä vesiliikenteen keskus. - Kuva Copyright © Riku Kettunen - Creative Commons.

Matkailijoiden Saimaa

Kaunis Saimaa on houkutellut matkailijoita jo 1700-luvulta lähtien. Saimaa on täynnä ainutlaatuisia nähtävyyksiä niin kaupungeissa, kirkonkylillä kuin luonnossa. Jylhien maisemien lisäksi ihailtavaa riittää niin upeissa rakennuksissa kuin monipuolisissa museoissa. Toiset nähtävyyksistä ovat hyvin tunnettuja, mutta alueelta löytyy myös kätkettyjä helmiä.

Saimaa on moninaisten näkymien järvialue. Yksi puoli siitä on leppeä savolainen maisema, josta kiire on kaukana. Tällaisia tunnelmia veneilijä kohtaa esimerkiksi Rantasalmen tienoilla. Heinäveden kapeikkoja soudellessa tulee näkyville maiseman toinen puoli, joka on karu ja kallioinen.

Kauniita ja mielenkiintoisia nähtävyyksiä Saimaalla on lähes rajattomasti, Joel Lehtosen Putkinotkosta Saimaan kanavaan, Olavinlinnasta Kermankoskeen ja toinen toistaan kauniimpiin Savo-Karjalan kirkonkyliin ja kaupunkeihin. Suur-Saimaa vesireitteineen muodostaa kulkutien moniin itäisen Suomen keskuksiin.

Nestori - Saimaan luontotalo, Savonlinna. Kauniisti entistetty puutalo tarjoaa tietoa Linnansaaren, Koloveden ja Repoveden kansallispuistoista, Siikalahden lintujärvestä sekä Savonlinnan edustalla levittäytyvän Pihlajaveden retkeilymahdollisuuksista.

Kuhankeittäjä. - Laji on lähinnä Saimaan ja Päijät-Hämeen vehmaiden koivu- ja tervaleppälehtojen harvalukuinen tunnuslaji. Kalamiehillä on oma tapansa kuvailla kuhankeittäjän laulua, heille se huutelee "ku-ha-kie-huu", ikäänkuin kalakeiton hämmentelijä huutelisi, että kuhakeitto kiehuu. Tästä laulutavastaan kuhankeittäjä on saanut nimensäkin, joka on tunnettu jo 1740-luvulla. Yli puolet Suomen lintujen vanhoista perusnimistä jäljittelee lintujen ääntelyä. - Kuva Copyright © Imran Shah - Creative Commons.

Saimaan eläimistö

Saimaannorppa. Saimaan eläimistöön, joka käsittää mm. yli 30 kalalajia, kuuluu aiemmista merellisistä yhteyksistä kertovia harvinaisuuksia. Vain Saimaalla elää uhanalaisena lajina saimaannorppa. Saimaannorppien määrän arvioidaan olevan nykyisin noin 430 - 440. Norppa katosi välillä kokonaan muun muassa Pohjois-Saimaalta ja Puruvedeltä, mutta viime vuosina se on alkanut levittäytyä uudestaan näille alueille. Myös Etelä-Saimaalla norppakanta on elpynyt hitaasti viime vuosina. Eniten norppia on Savonlinnan seudulla. Yli puolet poikasista eli kuuteista syntyy Savonlinnan pohjoispuolella sijaitsevalla Haukivedellä ja sen eteläpuolella sijaitsevalla Pihlajavedellä.

Järvilohi - saimaanlohi. Saimaalla ja Pielisellä elää äärimmäisen uhanalainen järvilohi, joka on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Järvilohi on määritelty edelleen äärimmäisen uhanalaiseksi, vaikka kannan hoidossa on viime aikoina saavutettu myönteisiä tuloksia. Saimaan järvilohikannan olemassaoloa uhkaavat monet tekijät, erityisesti perimän heikkeneminen.

Saimaannieriä. Erittäin uhanalainen saimaannieriä kuuluu myös Saimaan lajistoon. Saimaannieriä on kadonnut viimeisen sadan vuoden aikana lähes tyystin. 1800-luvun lopulla nieriää oli Saimaassa ja Vuoksen vesistön eräissä muissakin vesissä lähes 4 500 neliökilometrin alalla. Nyt sitä on varmuudella luonnonvaraisena enää vain Etelä-Karjalan Kuolimossa, jonka pinta-ala on noin 79 neliökilometriä. Saimaannieriä onkin vaarassa kadota kokonaan maamme kalastosta.

Järvitaimen ja harjus. Saimaan lohikalalajeihin kuuluvat myös erittäin uhanalainen järvitaimen ja vaarantunut harjus.

"Kun on ilta Saimaalla, unhoitan muun
Kaisloihin tuulikin jää haaveiluun
Rintaani rauhan niin tyynen mä saan
Saimaa on illalla kauneimmillaan..." - Eino Grön

Aamu Saimaalla - ihmeellinen elämys

Saimaalla satumaisen ihmeellinen ei ole vain ilta, vaan sitä on myös aamunsarastus. Saimaa on, kuten useat muutkin Suomen järvet, rantaviivaltaan mutkainen ja tavattoman saarekas. Rannat ovat yleensä kivikkoisia tai kallioisia, mutta varsinkin Salpausselkien rinnerannoilla on laajojakin hietikoita. Niitä parempia uinti- ja auringonottopaikkoja kesäisenä päivänä on vaikeaa kuvitella.

Varsinkin kuumanhelteisinä kesäpäivinä, jolloin aallot loiskahtelevat rantahiekkaan ja kevyt tuulenhenki yrittää viilentää ilmaa, oleskelu tällaisilla puhtailla ja kirkasvetisillä rannoilla on suurenmoinen elämys. Suurimman ihmeellisyyden tunnun voi tavoittaa varhain aamulla, kolmen neljän tienoilla, kun aamutuntien ensimmäiset, kultaiset ja punaiset aurinsäteet kimaltelevat Saimaan tyynellä pinnalla.

Suvinen ja sininen Saimaa

Kesäisen Saimaan maisemaan kuuluvat hauskasti sijoittuneet puut ja paadet niemien ja salmien rannoilla, sileiksi hioutuneet "voileipäkivet" luotojen särkillä, ja neitseelliset, luonnontilassaan säilyneet kalliosaaret väylien varsilla. Saimaan järvialueen tunnusmerkillisin ja vaikuttavin näkymä on kuitenkin levollinen ja avara järvenselkä. Siinä on samaa suuruutta ja tenhoa, kuin Lapin tunturimaiden maisemissa.

Puumalansalmen silta - Puumala. Puumalansalmen ylittävä 781 m pitkä silta korvasi salmessa kulkeneen lossin vuonna 1995. Siltatornin kahvilasta 37 m korkeudesta avautuvat hienot näkymät mm. torille ja satamaan. Puumalan kirkonkylä on kesäisin elämää kuhiseva lomakeskus, täynnä nähtävyyksiä. - Kuva Copyright © Riku Kettunen - Creative Commons.

Olavinlinna. Olavinlinna on Saimaan helmi. Olavinlinna on 1400-luvulla rakennettu linna, joka sijaitsee Savonlinnassa veden ympäröimässä kalliosaaressa Haukiveden ja Pihlajaveden yhdistävässä Kyrönsalmessa. - Kuva Copyright © Riku Kettunen - Creative Commons.

"Saimaan avara järvinäkymä - taivaansinen eheä ääriviiva, kaukaisuuteen ulottuvat saariryhmät ja sinisen eri sävyt - on kauneimmillaan alkukesän päivinä, jolloin puhtaat poutapilvet vaeltavat hitaasti taivaalla ja luovat kirkkaat kuvajaisensa veden peiliin.

Eloa tähän maisemaan tuo usein vain yksinäinen lokki, joka ilmestyy äkkiä jostakin veneen tai laivan lähelle ja joka aikansa veden yllä kaarreltuaan häviää näkyvistä yhtä arvoituksellisesti kuin on tullutkin. Tällaisina hetkinä kaikki ihmisten kiireet ja murheet tuntuvat Saimaalla olijasta kaukaisilta ja vähämerkityksellisiltä."

Kalastus Saimaalla

Saimaa on kalastajan paratiisi ja tarjoaa hyvät puitteet niin omatoimikalastajille kuin opastettuja retkiä haluaville. Saimaa on Euroopan suurin järvialue ja kalastus Savonlinnassa ja Saimaalla on järvikalastajalle todellinen elämys!

Saimaalta pyydetään muun muassa taimenta, kuhaa, ahventa, haukea, säynettä ja harjusta. Saimaan herkkua on myös muikku, etenkin kuuluisa Puruveden muikku, jolla on EU:n nimisuoja.

Piispanhuvila - Savonlinna. Piispanhuvilan virkistysalue sijaitsee keskellä kauneinta saaristoa Savonlinnan Pihlajaveden Kesamonsaaressa. Piispa Gustav Johansson rakennutti kaksikerroksisen Piispan huvilan kesäpaikakseen vuonna 1895. Huvilan tupa on avoinna kävijöille. - Kuva Copyright © Riku Kettunen - Creative Commons.

Lähteet:
Kaunis Suomi - WSOY
Facta, tietosanakirja - WSOY
Spectrum, tietokeskus - WSOY
ELY-keskus: Saimaan uhanalaiset lohikalat
WWF: Saimaannorppa
Saimaan Virkistysalueyhdistys ry
Ari Taipale: Matkaopas Suomeen - Otava
Lake Saimaa
Visit.savonlinna.fi
Wikipedia