GRIGORI RASPUTIN (10.1.1869 - 16.12.1916)

Rasputin oli venäläinen talonpoika ja munkki, onnenonkija, joka esiintyi ihmeparantajana ja mystikkona. Ennen muuta hän oli saastainen, pahanhajuinen (haisi vuohelle, härskille vuohipukille) ja juopotteleva irstailija, jonka elämän päätarkoitus oli omien nautintojen maksimointi.

Hänen sukupuolisten halujensa kerrottiin olleen "ehtymättömät". Kun tämä siperialainen "ihmeidentekijä" ensimmäisiä kertoja ilmestyi Pietarin hienoimpiin salonkeihin, hän oli hiukan yli kolmenkymmenen, leveäharteinen, lihaksikas ja keskipituinen.



Rasputinia esittävissä kuvissa näemme hänet varsin tyylikkäästi ja suorastaan ylellisesti pukeutuneena munkkina, mutta ansio siitä kuuluu täydellisesti keisarinna Aleksandralle, joka piti huolen siitä, että Rasputin oli pukeutunut hovielämään sopivasti. Ehkäpä Rasputin noudatti hoviin kuuluessaan muutenkin suurempaa siisteyttä.

Tulokkaan sottainen olemus

Keisarilliseen maailmaan ilmestyessään Rasputin pukeutui karkeasti löysiin talonpojanpaitoihin ja pussihousuihin, jotka oli tungettu raskaiden, karkeatekoisten nahkasaappaiden varsiin.

Hän oli hyvin likainen. Hän meni nukkumaan ja nousi taas ylös aina samoissa vaatteissa, riisuuntumattakaan välillä, eikä peseytynyt koskaan. Hänen kätensä olivat likaiset, kynnet mustat ja ihan oma erityinen lukunsa oli hänen musta partansa, joka oli paitsi takkuinen, niin yleensä täynnä siihen takertuneita ja kuivuneita ruuanjätteitä.

Ehkä saastaista partaa ainakin naisten silmissä tasoitti Rasputinin suu, joka oli aistillinen ja kuin luotu suutelemaan paronitarten ahnaina väriseviä huulia. Tulkoon vielä mainituksi, että Rasputinin hiukset kruunasivat kaiken - ne olivat pitkät ja kiiltelivät kaiken rasvan ja töhkän paljoudesta, sillä hän ei pessyt hiuksiaan, ainakaan ennen hoviin tuloaan koskaan.

Perhe-elämää ja ihailijoita

Kuvassa yllä Rasputin ihailijoineen Pietarissa, maaliskuussa 1914. Kuvassa hänen oikealla puolellaan on hänen vaimonsa Praskovia Fyodorovna Dubrovina, sillä Rasputin oli myös naimisissa. Vaimon oikealla puolella on pariskunnan tytär, Maria Rasputin.

Maria Rasputin (1898 - 1977)

Maria syntyi syrjäisessä kylässä Siperiassa. Sieltä Rasputin toi hänet Pietariin. Marian mukana tuli myös pikkusisko Varvara ja Rasputinin tarkoituksena oli kasvattaa tytöistä pikkuleidit. Maria ja Varvara leikkivät myös Nikolai II:n tytärten kanssa. Maria eli Venäjän vallankumouksen jälkeen eri puolilla Eurooppaa, kuten Pariisissa ja työskenteli elämänsä varrella mm. sirkuksessa leijonankesyttäjänä ja kabareetanssijana. Viimeiset vuotensa Maria asui sosiaaliavun varassa Yhdysvalloissa, Los Angelesissa. Hän kirjoitti kaksi muistelmateosta isästään.

Munkki Rasputin, piispa Hermogen ja pappismunkki Iliodor - 1909. Kolmikon välit rikkoontuivat vuonna 1911, kun Hermogen ja Iliodor syyttivät Rasputinia siitä, että Rasputin oli liittynyt hämäräperäiseen lahkoon. Rasputin valitti saamastaan kohtelusta keisariparille, ja muutamaa viikkoa myöhemmin keisarinna Aleksandra karkotti Hermogenen keisarihallinnosta.

Hypnoottinen katse

Rasputinin katse oli erityinen. Hän hypnotisoi keskustelukumppaninsa. Hänen persoonallisuutensa näytti keskittyvän kokonaan hänen silmiinsä, joissa oli "outoa voimaa". Ne olivat vaaleansiniset, harvinaisen kirkkaat, syvät ja puoleensavetävät.

Erään tarkkailijan mukaan Rasputinin katse oli samalla läpitunkevan pistävä ja kuin hyväilevä, yksinkertainen ja viekas, kaukainen ja tarkkaavainen.

Kun Rasputin oli innokkaassa keskustelussa, jossa hän erityisesti mielellään naisten kanssa oli, hänen pupillinsa näyttivät suorastaan magneeteilta. Oli, kuin hän olisi vanginnut katseellaan naisen ja suorastaan hypnotisoinut tämän valtaansa.

Anna Virubova, joka palvoi Rasputinia, kuvasi tätä näin: "Hänellä oli kalpeat kasvot, pitkä tukka, hoitamaton parta ja tavattoman ihmeelliset silmät: suuret, valoisat ja loistavat."

Munkki Iljidor, joka puolestaan vihasi Rasputinia, kuvasi tämän silmiä näin:

"Ne olivat teräksenharmaat ja syvällä tuuheiden, melkein nenänjuureen asti ulottuvien kulmakarvojen alla."

Kenelle vain oli vaikeata vastustaa Rasputinin katseen voimaa. Vaikka olisi Rasputinin kohdatessaan ennakkoon ollut tähän kuinka kielteisesti suhtautuva taikka piittaamaton, sai pian huomata, että nuo Rasputinin kimaltavat silmät ja niiden takana asuva kiihkeä, mystinen tahto lumosi, vietteli ja pakotti valtaansa.

Rasputinilla oli valtava hypnoottinen voima. Monet luokseen saapuvista ihmisistä, uskovaisista ja potilaista, mutta erityisesti naisista, hän todella hypnotisoikin ja nämä liukuivat asteettain hypnoosiin, kuin unenomaiseen tilaan, jossa he eivät enää kyenneet esimerkiksi puhumaan, koska heidän kielensä ei enää totellut heitä. He kuvailivat jälkeenpäin tilaansa niin, että oli kuin heille olisi annettu narkoottisia aineita.

He saattoivat tuossa tilassa nähdä vain Rasputinin kiiltävät silmät; kaksi fosforinhohtoista valopistettä, jotka sulautuivat suureksi hohtavaksi kehäksi, joka välillä tuli lähemmäksi ja siirtyi sitten kauemmaksi. He kyllä kuulivat Rasputinin äänen, mutta eivät enää kyenneet laisinkaan tajuamaan, mitä tämä puhui.

Pyhän munkin maine leviää ja oppilaita alkaa saapua

Jos joku vielä luulee, että ihmeitä ei tapahdu, niin hänen on paneuduttava Rasputinin elämäkertaan, sillä se on hämmästyttävä tarina siitä, miten luku- ja kirjoitustaidottomasta talonpojasta tuli Venäjän vaikutusvaltaisin mies tsaarin jälkeen.

Rasputinilla oli suuri vaikustusvalta keisarin hovissa, lähinnä ja vain siksi, että hänellä oli suuri vaikutusvalta ruhtinatar Aleksandraan. Hänen vaikutusvaltansa pohjimmiltaan perustui siihen vaikutelmaan, jonka hän synnytti kohtaamissaan ihmisissä, erityisesti naisissa.

Huolimatta Rasputinin saastaisesta olemuksesta, tai ehkä juuri sen vuoksi, naiset palvoivat häntä. Naiset, jotka ensin pitivät häntä inhottavana, huomasivatkin pian, että inho oli jännittävä kokemus. Pietarin hienoille naisille tuo karkea ja haiseva talonpoika oli houkuttelevaa vaihtelua hajuvedeltä ja pomadalta tuoksuvien ratsuväen upseerien ja seurapiiriherrojen jälkeen.

Toiset, vähemmän aistilliset naiset päättelivät, että Rasputinin karkea ulkoinen hahmo oli varma merkki hänen hengellisyydestään. Ellei hän olisi Pyhä mies, nuo ihmiset sanoivat itselleen, niin hän ei tuollaisena likaisena musikkana olisi koskaan päässyt heidän joukkoonsa. Tähän johtopäätökseensä tyytyväisinä he lisäsivät äänensä siihen humisten kasvavaan kuoroon, joka julisti Rasputinin pyhyyttä ja jumalallisuutta.

Kaikkeen tottuneille ja kaiken nähneille Pietarin hienostonaisille Rasputin oli suurta ja jännittävää vaihtelua.

Hypnoosin hyötykäyttöä

Rasputin käytti hypnoositaitojaan eittämättä myös, haaliessaan kyltymättömässä himossaan naisia alleen. Eräskin nuori tyttö tuli pääkaupunkiin maakunnasta asti tapaamaan tätä outoa Pyhimystä, jonka maine kiiri kaikkialle. Tyttö kertoi syyksi siihen, että hän halusi tavata Rasputinin, sen, että hän toivoi saavansa tältä hengellistä opetusta.

Ehkä tyttö todellisuudessa odotti kohtaamiselta jotakin muuta. Hän kertoi jälkeenpäin, että tämän pyhän munkin lempeä katse ja koko olemus herätti hänessä aluksi syvää kunnioitusta ja luottamusta.

Jossakin vaiheessa tyttö jo tunsi Rasputinin kuuman hengityksen poskillaan - oltiin siirrytty hengellisessä opetuksessa syvempään lähivaiheeseen - ja Rasputinin tavallisesti hypnoottiset silmät paloivatkin nyt kiimaisina seisoen syvällä kuopissaan. Miehen äänikin oli laskenut intohimoiseksi kuiskaukseksi ja hän kuiski todella rohkeita, himokkaita sanoja tytön korvaan - sanoja, joita ei oikein odottaisi Pyhän miehen lausuvan.

Kuin udun läpi tyttö näki Rasputinin kasvot, jotka olivat himon vääristämät. Juuri, kun tämä tyttö oli antautumassa viettelijälleen, hän sai kootuksi jostakin itselleen voimaa ja hän muisti, että oli tullut kyselemään Jumalasta. Kun Rasputin huomasi, että tyttö ei antautunutkaan vaan tuli järkiinsä, hän nousi tytön päältä seisomaan.

Nyt hän jälleen, epäonnistuttuaan yrityksessään, omi itselleen Pyhän miehen roolin. Hän seisoi tytön edessä asennossa, jossa Kristus on kuvattu vanhoissa venäläisissä ikoneissa; hänen katseensa oli jälleen lempeä ja ystävällinen, melkein nöyrä, ja vain noiden silmien syvyydessä väijyi edelleen, melkein näkymättömänä tuo toinen mies, aistillinen peto.

Rasputinia tutkittiin tarkoin

Rasputin oli oman aikansa superjulkkis, jonka tekemisiä seurattiin tarkoin. Hänen ystävänsä, kustantaja Filippov yritti selvitellä sitä, mihin perustui Rasputinin suuri suosio naisten parissa. Näissä merkeissä hän tarkasteli Rasputinia saunassa erityisen tarkasti.

Filippov antaa Rasputinin siisteydestä ihan toisenlaisen kuvan, kuin useimmat muut tahot. Hänen mielestään Rasputin oli siisteyttä rakastava ja saunoi usein. Filippovia kiinnosti saunassa Rasputinin alaston vartalo, josta hän yritti etsiä selitystä tämän menestykseen naismaailmassa. Rasputinin vartalo oli Filippovin mukaan harvinaisen jäntevä, eikä laisinkaan rupsahtanut, eikä hänellä ollut tuon ikäisille tavallista roikkuvaa vatsaa ja kurttuja.

Filippov ulotti melko häpeämättömän tarkastelunsa myös Rasputinin sukuelimiin, antaen niistä erilaisia arvioita mutta todeten kuitenkin, että niissä ei ollut mitään epätävallista, esim. suurta kokoa. Vaikka jo tuolloin levitettiin juoruissa varmana tietona ihan jotakin muuta.

Muutos mutaisesta musikasta keisarilliseen loistoon

Pietarin seurapiireihin juurtuessaan ja keisarinna Aleksandran myötävaikutuksella Rasputinin ulkoinen olemus muuttui täydellisesti. Saastaiset rytkyt katosivat, karkeat pellavapaidat joutivat roskiin ja tilalle tulivat vaaleansiniset, loistavan punaiset, violetit ja kirkkaan keltaiset silkkipuserot. Osan näistä vaatteista teki itse keisarinna ja hän kirjaili ne vielä kukkasin.

Jalassaan Rasputinilla tässä uudessa olomuodossa olivat mustat samettihousut ja pehmeät vuohennahkasaappaat. Vyötärölle sidottu yksinkertainen nahkahihna antoi sijan taivaansinisille tai vadelmanpunaisille silkkinyöreille, joissa oli pitkät, pehmeästi heiluvat tupsut. Ketjussa kaulan ympärillä Rasputin kantoi kaunista, kultaista ristiä. Sekin oli lahja Aleksandralta.

Uusissa varusteissaan Rasputin astui itsevarmana täysinäisiin salonkeihin ja muuttui heti huomion ja parkettien keskipisteeksi. Hänen ylelliset vaatteensa muodostivat räikeän vastakohdan hänen karkeille, avoimille talonpojan kasvoilleen, hoitamattomalle tukalleen, nuhruiselle parralleen, suurihuokoiselle nenälleen ja uurteiselle, säiden ahavoittamalle iholleen. Vieraiden joukossa kulkiessaan Rasputin tempaisi jokaisen uuden tuttavan käden omien suurten, känsäisten kouriensa väliin ja katsoi toista ylpeästi suoraan silmiin.

Puhutellessaan ihmisiä hän tapansa mukaan alkoi ihan oudoillekin ensitapaamisella esittää mitä epähienoimpia kysymyksiä. Hänen uteliaisuutensa tuntui olevan hillitöntä ja hämmentävää ja se sai naiset hänen pauloihinsa entistäkin täydellisemmin. Kaiken uuden, hienon vaatetuksensa alla Rasputin oli se sama musikka, jollaisena hän oli Pietarin hienostopiireihin ilmestynyt.

Kiimaisen vuohipukin täydellinen menestys

Aluksi Rasputin liikkui varovaisesti tässä hänelle uudessa ja oudossa, ylellisyyden maailmassa. Pian hän havaitsi, että naiset hänen ympärillään eivät olleet laisinkaan kiinnostuneita hänen "hengellisyydestään", vaan hänen avoimen aistillisesta luonnostaan. Rasputin vastasi välittömästi tähän haasteeseen, kuten häneltä odotettiinkin, sillä tätähän hän itsekin halusi.

Hänen halunsa leimahtivat, hänen liikkeisiinsä ja ilmeisiinsä tuli entistäkin röyhkeämpää ja avoimempaa kiihkoa, hänen katseensa ja äänensä muuttuivat avoimesti aistillisiksi, himokkaiksi ja vihjaileviksi. Naiset olivat hänelle kuin sulaa vahaa: hänen ensimmäiset valloituksensa olivat helppoja, ja seuraavat vielä helpompia. Pian naisia tuli tarjolle niin paljon, että Rasputin sai vain valita ja yrittää selviytyä niin monesta, kuin ylipäänsä oli mahdollista, koska jopa Rasputinilla oli rajoituksensa. Ja mitä enemmän salonkipiireissä puhuttiin hänen naisseikkailuistaan, sitä enemmän häneen liittyvä mystinen lumous kasvoi ja sitä useammat naiset halusivat tutustua tähän uskomattomaan, eläimelliseen mieheen.

Ylhäiset naiset, kaukaisilla komennuksilla olevien upseerien vaimot, näyttelijättäret ja alempienkin luokkien naiset kilpailivat tuon alhaisen musikan suosiosta, he kaipasivat hänen nöyryyttäviä hyväilyjään. Rasputinista tuli kaikkien naisten päiväunien ja unelmoinnin kohde. Peseytymättömän, likaisen talonpojan kanssa makaaminen oli uusi ja jännittävän kiihottava kokemus, jonka jokainen halusi kokea.

"Hän sai aivan liikaa tarjouksia", sanoi Rasputinin apulainen ja partneri Simanovits, joka myös Rasputinin karkeita pöytätapoja kuvatessaan kertoi, kuinka tuo talonpoika "upotti kätensä lempikalakeittoonsa, eikä käytellyt lusikoita".

Joka päivä suuri määrä ihailevia naisia vieraili Rasputinin asunnossa. He istuivat hänen ruokasalissaan, joivat viiniä tai teetä, juoruilivat ja kuuntelivat Isän viisautta. Ne, jotka eivät päässeet tulemaan, soittivat, ja pyysivät itkien anteeksi. Eräs vakituinen vierailija, eräs oopperalaulajatar, soitti Rasputinille ja lauloi puhelimessa tälle hänen lempilaulunsa.

Rasputin tempasi puhelimen syliinsä, piti luuria korvallaan ja tanssi ympäri huonetta. Pöydän ääressä istuessaan hän siveli vierelleen osuvien naisten käsivarsia ja hiuksia. Joskus hän otti jonkun nuoren tytön syliinsä.

Kun Rasputin "tunsi hengen olevan päällä", hän saattoi kulloinkin valitsemansa naisen vuorollaan makuuhuoneeseen, paikkaan, jota hänen antautuvat oppilaansa nimittivät "kaikkein pyhimmäksi". Siellä hän kuiskasi oppilaansa korvaan, mikäli tämä vielä muodollisesti hiukankin vastusteli: "Sinä luulet, että minä saastutan sinut - mutta ei suinkaan, sitä minä en tee. Minä vapautan ja puhdistan sinut!"

Aleksein hoitajana - kykeni hypnoosilla pysäyttämään verenvuodon

Keisarinna Aleksandran Rasputin onnistui saamaan täysin valtaansa. Rahvas juorusi avoimesti, että Rasputin tyydytti Aleksandraa myös vuoteessa, mutta painava syy Rasputinin menestymiseen hovissa oli se, että hän sai lievitetyksi Aleksein sairauden oireita. Rasputin ei ihme kyllä useinkaan vieraillut Aleksein luona, vaan hän sanoi kykenevänsä hoitamaan tätä kaukoparannuksen keinoilla. Naisten kanssa hän sen sijaan käytti aina hanakasti vain lähihoitomenetelmiä.

TV1:n ohjelmassa "Kiehtova maailma: Junamatka Euroopan yli", vierailtiin Pietarissa. Siellä venäläinen historian asiantuntija kertoi, että ainut syy siihen, miksi Rasputin otettiin hoviin, oli se, että hän kykeni pysäyttämään Aleksein verenvuodon hypnoosin avulla.

Keisariperheeseen nähden Rasputin esiintyi alamaisen kunnioittavasti ja mielistelevästi ja kutsui näitä talonpoikien tapaan isäksi ja äidiksi. Hovissa saamallaan arvostuksella hän kerskaili avoimesti ympäriinsä.

Rasputinin orgioista järjestettiin poliisitutkintakin, josta kirjoitettiin raportti, mutta Aleksandra vain puuskahti raportille: "Pyhimyksiä panetellaan aina. Häntä vihataan, koska me pidämme hänestä."

Prinsessa Zinaida Jusupov. Hänet muistetaan siitä, että hän oli Rasputinin murhanneen ruhtinas Feliks Jusupovin äiti.



Prinsessa Zinaida Jusupov.

Rasputin surmataan

Yleisesti Rasputinia orgioineen inhottiin ja vihattiin ja lopulta hänet salamurhattiin. Syynä häneen kohdistuvaan vihaan ei ollut vain hänen irstas ja paheellinen elämäntapansa, vaan myös se, että hän pyrki järjestämään sukulaisilleen korkeita virkoja armeijan, kirkon ja valtion palveluksessa. Hänen epäiltiin myös toimineen saksalaisten agenttina 1. maailmansodan aikoina.

Rasputinin surmaamisessa oli omat ongelmansa, sillä tämä "paholainen" ei suostunut kuolemaan millään. Ensin hänet myrkytettiin, sitten häntä ammuttiin monta kertaa ja lopulta hänet tungettiin avannosta Nevaan, jään alle - vasta sitten henki kirposi tästä oliosta.

Kansa kaduilla ylisti toisiaan suudellen Jumalaa, kuullessaan, että Rasputin on kuollut. Aleksandra kirjoitti Rasputinin hautajaisissa "Pyhälle Miehelle" kirjeen, jonka asetti tämän rinnan päälle:

"Rakas marttyyrini, anna minulle siunauksesi, että se seuraisi minua sillä surullisella, synkällä polulla, joka minun on vielä täällä alhaalla kuljettava. Muista meitä korkeudessa pyhillä rukouksillasi. Aleksandra."

Keisarinnalle ja lapsille Rasputinin kuolema oli suuri järkytys, mutta eräs henkilö kertoi nähneensä heikon hymyn keisarin huulilla, kun tieto Rasputinin kuolemasta tuli hänelle.

Historian sattumanvaraisuus

Ihmiskunnan historiassa monet suuretkin asiat seuraavat toistaan ja kaikki voi tapahtua ainakin näennäisesti varsin sattumanvaraisesti. Aleksandr Kerenski on todennut:

"Ilman Rasputinia ei olisi ollut Leniniäkään."

Rasputin jälkipolvien arvioimana

Romanovien lailla ja yhteydessä myös Rasputinin elämä on kiehtonut jälkipolvia suuresti. Rasputinista on tehty lukemattomia tutkimuksia, kirjoja ja elokuvia.

Jälkipolvien suhtautuminen Rasputiniin on ollut hänen aikalaistensa lailla kaksijakoista. Toisille Rasputin on ollut konna, josta ei etsimälläkään löydä mitään hyvää. On myös heitä, joiden mielestä Rasputin ei ollut ehkä pyhimys tai maan päälle laskeutunut Jeeuskaan, mutta ei myöskään paholainen. Rasputin oli historian humisevilla poluilla matkannut hyvin poikkeuksellinen ihminen, joka kykeni johonkin sellaiseen, mihin ei kyennyt maailmassa kukaan muu. Hän saavutti keisariperheen ystävyyden ja luottamuksen.

Erityisesti Aleksandralle ja hänen lapsilleen Rasputinin kokema hirvittävän julma kuolema on ollut varmasti hyvin järkyttävä kokemus. Venäjän historiaa lukeneelle siinä ei ole ollut mitään ihan tavatonta. Romanovien oma sukuhistoriakin pitää sisällään edeltäneiltä ajoilta läheistenkin ihmisten murhia toinen toisensa jälkeen. Pietari I Suuri murhautti poikansa Aleksein, Katariina II Suuri murhautti aviomiehensä Pietari III:n ja Aleksanteri I murhautti isänsä, Paavali I:n.