Räystäspääsky. - Kuva Copyright © Thomas Landgren - Creative Commons.

Pääskyjen heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo pääskyt (Hirundinidae). Heimossa on 20 sukua ja niissä yhteensä 84 lajia. Suomessa pesii kolme pääskylajia, haarapääsky, törmäpääsky ja räystäspääsky. Ne kaikki ovat eri sukua. Niiden lisäksi Suomessa tavataan muuttoaikoina vuosittain ruostepääsky ja täällä on tavattu neljästi suurharvinaisuus kalliopääsky.

Pääskyjen luonteenomaisimpia piirteitä ovat hoikka ja virtaviivainen ruumiinrakenne, pitkät, kapeat ja teräväkärkiset siivet sekä enemmän tai vähemmän lovipäinen pyrstö. Tavallisesti paljaat nilkat ovat lyhyet ja varpaat hennot. Nokka on lyhyt ja litteä, mutta kita leveä soveltuen siten mainiosti hyönteispyyntiin.

Pääskyt ovat äärimmäisen taitavia lentäjiä, jotka liitelevät pitkään, lentelevät sitten välillä hieman lepatellen ja sieppaavat saaliinsa ilmassa. Maassa ne sitä vastoin liikkuvat kömpelösti, yleensä vain hakiessaan pesämateriaalia. Sukupuolet ovat kutakuinkin samannäköiset.

Pääskyt ovat seurallisia lintuja ja liikkuvat usein suurissakin sekaparvissa tai istuskelevat joukoittain oksilla tai puhelinlangoilla, jos sellaisia vielä jossakin on.



Räystäspääsky. - Kuva Copyright © Thomas Landgren - Creative Commons.

Räystäspääsky (Delichon urbicum)

Siellä, missä räystäspääskyt pitävät kotiaan räystään alla, riittää huisketta ja hyörinää. Samalla räystäällä voi asustaa parikinkymmentä räystäspääskyä, jotka ovat lakkaamatta äänessä. Räystäspääskyjen asettumista taloksi voi helpottaa niin, että räystäiden alle asetetaan ns. pääskylautoja, joiden varaan savisen pesän muuraus käy kätevästi. Työlästähän se kuitenkin on, sillä jos paikalla ei ole vanhoja ja korjailtavissa olevia pesiä, niin yhteen uuteen savipesään tarvitaan noin 1 000 nokallista savea ja mutaa.

Räystäspääsky. - Kuva Copyright © Thomas Landgren - Creative Commons.

Räystäspääsky on haarapääskyn lailla pääväreiltään mustavalkoinen ja sen selkä saa valon siihen osuessa kauniin sinisen välkkeen. Lentävässä räystäspääskyssä katsojan huomio kiinnittyy erityisesti sen valkeana loistavaan pyrstön tyveen. Myös räystäspääskyn kurkku ja koko vatsa hohtavat valkeaa, kun lintu puikahtaa pesältään räystään alta lentoon tai kiitää matalalla lammen pintaa hyönteisjahdissa.

Räystäspääsky voi joskus tervapääskyn tavoin yöpyä myös ilmassa, mikä on todellisen mestarilentäjän merkki.

Räystäspääsky pesii koko maassa, majakkasaarilta Lapin perukoille. Pesimäkannan suuruudeksi arvioidaan noin 120 000 paria. Räystäspääskyjenkin talviajan kotiosoitteena on trooppinen Afrikka.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat

Räystäspääsky pesällään, Kovero, Seitseminen. - Kuva Copyright © Petteri Vainio - All Rights Reserved.