Radiot ja televisiot
Kuva yllä: Guglielmo Marconi.

Radion historia - maailma 1

Radion historia on kiehtova tarina tieteellisistä läpimurroista, teknologisista innovaatioista ja viestinnän vallankumouksesta. Tässä on yleiskatsaus radion kehitykseen, ensimmäisistä läpimurroista sen leviämiseen maailmanlaajuisesti. Tässä yhteydessä esitellyt tiedemiehet ja insinöörit ovat olleet keskeisessä roolissa radion kehittämisessä ja sen muuttamisessa maailmanlaajuiseksi viestintävälineeksi.

Michael Faraday

Michael Faraday.

Englanti

Michael Faraday (1791 - 1867). - Englantilainen fyysikko ja kemisti, joka vaikutti suuresti sähkömagnetismin ja sähkökemian kehitykseen. Faradayn työ sähkömagnetismin parissa oli välttämätön askel radioteknologian kehityksessä. Ilman hänen löytöjään sähkömagneettisesta induktiosta ja kenttäteoriasta James Clerk Maxwell ei olisi voinut kehittää sähkömagneettista teoriaa, joka ennusti radioaaltojen olemassaolon. Maxwellin yhtälöt puolestaan innoittivat Heinrich Hertziä todistamaan radioaaltojen olemassaolon kokeellisesti vuonna 1887, mikä oli ratkaiseva askel radion kehittämiselle.

Michael Faradayn työllä oli valtava merkitys radion kehittämiselle, vaikka hän ei itse tutkinut radioaaltoja. Hänen löytönsä sähkömagneettisesta induktiosta ja kenttäteoriasta loivat teoreettisen perustan, jolle myöhemmät tiedemiehet rakensivat radioteknologian. Ilman Faradayn työtä radion kehittäminen olisi ollut mahdotonta, ja hänen panoksensa on edelleen keskeinen osa modernia sähkömagneettista tiedettä ja tekniikkaa.

James Clerk Maxwell (1831–1879). - Skotlantilaissyntyinen Maxwell oli teoreettinen fyysikko, joka kehitti sähkömagneettisen teorian. Hänen yhtälönsä (Maxwellin yhtälöt) ennustivat sähkömagneettisten aaltojen olemassaolon ja niiden kyvyn kulkea tyhjiössä. Maxwellin työ loi teoreettisen perustan radioteknologialle, vaikka hän ei itse ehtinyt nähdä radioaaltojen käytännön sovelluksia.

Oliver Lodge (1851–1940). - Lodge oli englantilainen fyysikko ja keksijä, joka teki merkittävää työtä sähkömagneettisten aaltojen parissa. Hän keksi vuonna 1894 "kohererinin", laitteen, joka mahdollisti radioaaltojen havaitsemisen. Lodge oli lähellä keksiä käytännön radiolähetysjärjestelmän, mutta hän keskittyi enemmän akateemiseen tutkimukseen kuin kaupallistamiseen.

John Ambrose Fleming (1849–1945). - Fleming oli englantilainen insinööri ja fyysikko, joka keksi ensimmäisen radioputken, "Flemingin diodin", vuonna 1904. Tämä laite oli ratkaisevan tärkeä varhaisessa radiovastaanottojärjestelmässä. Hänen keksintönsä loi perustan elektroniikan kehitykselle ja oli edeltäjä myöhemmille radioputkille.

Guglielmo Marconin työ Englannissa. - Vaikka Marconi oli italialainen, hän teki merkittävän osan työstään Englannissa. Hän perusti Marconi Wireless Telegraph Companyn vuonna 1897 ja suoritti ensimmäiset radiolähetykset Atlantin yli vuonna 1901 Englannista Newfoundlandiin. Marconin yritys oli keskeisessä roolissa radioteknologian kaupallistamisessa.

Heinrich Hertz

Heinrich Hertz.

Saksa

Heinrich Hertz (1857–1894). - Hertz oli saksalainen fyysikko, joka todisti kokeellisesti sähkömagneettisten aaltojen (myöhemmin "radioaaltojen") olemassaolon vuonna 1887. Hänen nimensä on jäänyt elämään radioaaltojen taajuuden yksikkönä (hertsi, Hz).

Hertzin työ oli ratkaiseva radioteknologian kehitykselle, sillä hän todisti, että sähkömagneettiset aallot voivat kulkea ilman läpi, mikä loi teoreettisen perustan radiolähetyksille.

Karl Ferdinand Braun (1850–1918). - Braun oli saksalainen fyysikko, joka keksi vuonna 1897 niin kutsutun "Braunin putken" (kathodisädeputken), joka oli merkittävä varhaisessa radioteknologiassa ja myöhemmin televisiossa. Hän paransi myös radiolähetystekniikkaa keksimällä suunnatun antennin, mikä mahdollisti tehokkaammat radiolähetykset. Braun jakoi Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1909 Guglielmo Marconin kanssa radioteknologian kehittämisestä.

Hans Bredow (1879–1959). - Bredow oli saksalainen insinööri ja radioteknologian uranuurtaja. Hän oli keskeisessä roolissa radiolähetysten kaupallistamisessa ja radioverkostojen kehittämisessä Saksassa 1920-luvulla. Häntä pidetään yhtenä modernin radio- ja televisiotoiminnan pioneereista.

Marconi

Guglielmo Marconi mainitaan radion keksijäksi ja isäksi, mutta tämä kunnia-arvo on kuitenkin hieman kiistanalainen. Radiolähetyksiä oli kuitenkin kaikki radion ominaisuudet täyttävillä laitteilla lähetetty jo ennen vuonna 1897 hyväksyttyä Marconin radiopatenttia.

Italia

Guglielmo Marconi (1874–1937). - Yksi keskeisimmistä henkilöistä, jolla oli ratkaiseva rooli radion keksimisessä ja sen varhaisessa kehityksessä, on Guglielmo Marconi (1874–1937). Vaikka Marconi oli italialainen, hänen työnsä ja vaikutuksensa ulottui myös Yhdysvaltoihin, ja hän oli keskeinen hahmo radioteknologian kehityksessä maailmanlaajuisesti. Guglielmo Marconin merkitys:

Ensimmäiset radiolähetykset. - Marconi kehitti ensimmäiset käytännön radiolähetysjärjestelmät 1890-luvulla. Hän pystyi lähettämään radioaaltoja yhä pidempiin matkoihin, ja vuonna 1901 hän onnistui lähettämään radiosignaalin Atlantin yli Englannista Newfoundlandiin.

Yhdysvaltojen vaikutus. - Marconi perusti American Marconi Companyn, joka oli keskeinen radioteknologian kehittäjä Yhdysvalloissa. Tämä yritys oli edeltäjä Radio Corporation of America (RCA):lle , joka tuli myöhemmin yhdeksi maailman johtavista elektroniikkayhtiöistä.

Tullio Levi-Civita (1873–1941). - Levi-Civita oli italialainen matemaatikko, joka teki merkittävää työtä sähkömagneettisen teorian parissa. Vaikka hänen panoksensa oli enemmän teoreettinen, hänen työnsä vaikutti radioteknologian kehitykseen tarjoamalla matemaattisia työkaluja sähkömagneettisten aaltojen tutkimiseen.

Alessandro Volta (1745–1827). - Volta oli italialainen fyysikko, joka keksi paristojen edeltäjän, "voltaisen sarjan". Vaikka hänen työnsä ei suoraan liittynyt radioon, hänen sähkötekniikan alansa panoksensa loi perustan myöhemmille sähkömagneettisten ilmiöiden tutkimuksille, mukaan lukien radioteknologia.

Johtopäätös

Vaikka Guglielmo Marconi oli radion pioneeri, yhdysvaltalaiset keksijät kuten Lee de Forest, Edwin H. Armstrong ja Reginald Fessenden olivat ratkaisevassa roolissa radioteknologian kehityksessä. Heidän työnsä mahdollistivat radion yleistymisen ja sen muuttamisen keskeiseksi viestintä- ja viihdemedian välineeksi 1900-luvulla.

Yhdysvallat

Lee de Forest (1873–1961). - Lee de Forest oli yhdysvaltalainen keksijä, joka väitteli filosofian tohtoriksi Yalen yliopistossa vuonna 1899 aiheena radioaallot. Hän kehitti audion-putken (triode), joka oli keskeinen komponentti varhaisissa radioissa. Audion mahdollisti radiosignaalien vahvistamisen ja oli tärkeä askel kohti modernia radioteknologiaa. Häntäkin kutsutaan usein "radion isäksi", koska hänen keksintönsä mahdollistivat radiolähetysten laajamittaisen käytön.

Edwin H. Armstrong (1890–1954). - Armstrong oli yhdysvaltalainen insinööri ja keksijä, joka kehitti FM-radion (taajuusmodulaatio). FM-tekniikka paransi radiolähetysten äänenlaatua merkittävästi ja on edelleen käytössä tänä päivänä. Hän kehitti myös regeneratiivisen piirin ja superheterodyne-vastaanottimen, jotka olivat tärkeitä radioteknologian kehityksen kannalta.

David Sarnoff (1891–1971). - Sarnoff oli merkittävä liikemies ja RCA:n johtaja. Hän näki radion ja myöhemmin television mahdollisuudet viestinnässä ja viihde-alalla. Sarnoff oli keskeinen hahmo radioteollisuuden kaupallistamisessa ja radion tekemisessä massamedian välineeksi Yhdysvalloissa.

Reginald Aubrey Fessenden

Reginald Fessenden.

Kanada

Reginald Aubrey Fessenden (1866–1932). - Kanadalainen keksijä, insinööri ja pioneeri radioteknologian alalla. Hänen saavutuksensa radion kehittämisessä olivat merkittäviä, ja häntä pidetään yhtenä radioteknologian uranuurtajista. Hänen työnsä oli merkittävä askel kohti modernia radiolähetystekniikkaa. Fessendenin työ radioteknologian parissa oli edelläkäyvää, vaikka hän ei aina saanut samanlaista tunnustusta kuin esimerkiksi Guglielmo Marconi. Hänen panoksensa äänilähetyksen ja AM-radion kehittämisessä on kuitenkin ollut ratkaiseva. Tässä on tiivistetysti hänen keskeiset saavutuksensa radion parissa:

Ensimmäinen äänilähetys (1900). - Fessenden suoritti ensimmäisen onnistuneen äänilähetyksen radiolla 23. joulukuuta 1900. Tämä oli merkittävä edistysaskal, sillä aikaisemmat radiolähetykset perustuivat lähinnä Morse-koodiin. Hän käytti tätä tekniikkaa lähettääkseen puhetta ja musiikkia, mikä loi perustan modernille radio-ohjelmoinnille.

Ensimmäinen julkisesti kuultu radiolähetys (1906). - Fessenden suoritti ensimmäisen julkisesti kuuluvan radiolähetyksen 24. joulukuuta 1906. Lähetys sisälsi puhetta, musiikkia ja Raamatun lukemista, ja se kuultiin laivoilla Atlantilla. Tämä tapahtuma oli merkittävä, koska se osoitti radion mahdollisuudet viihdelähetyksissä.

Kontinuaaliaaltolähetys (AM-radion edeltäjä). - Fessenden kehitti kontinuaaliaaltolähetyksen (continuous wave transmission), joka korvasi aikaisemmat kipinälähetysjärjestelmät. Tämä tekniikka mahdollisti äänen ja musiikin lähettämisen radiolla ja loi perustan amplitudimodulaatiolle (AM-radio).

Heterodyne-periaate. - Fessenden kehitti heterodyne-periaatteen, joka on keskeinen radiovastaanottimien toiminnassa. Tämä tekniikka mahdollistaa signaalien sekoittamisen ja taajuuksien muuntamisen, mikä parantaa signaalinlaatua ja vastaanotettavuutta

Ensimmäinen radiolähetys

Ensimmäistä julkista, yleiseen vastaanottoon tarkoitettua radiolähetystä pidetään merkittävänä hetkenä radion historiassa. Tämä tapahtui 24. joulukuuta 1906, kun kanadalainen keksijä Reginald Fessenden lähetti ensimmäisen äänilähetyksen. Hän käytti omaa keksimäänsä korkeataajuista vaihtovirtageneraattoria ja lähetti äänensä sekä musiikkia radiolla Massachusettsista, Yhdysvalloista. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun radiolla lähetettiin ääntä, ei vain morseaakkosia.



Saksalainen Loewe Opta Planet vuosilta 1959 - 1960 edusti putkiradioiden aatelia. Koko maailma oli avoinna tällä radiolla. Pitkillä aalloilla (LW) mukana myös Lahti. Pitkäaaltolähetykset Lahden asemalta päättyivät 31. toukokuuta 1993.

Radion leviäminen maailmalle

1. Ensimmäiset kaupalliset radiot (1920-luvulla). - Ensimmäinen kaupallinen radioasema, KDKA, aloitti toimintansa Pittsburghissa, Yhdysvalloissa, vuonna 1920. Se lähetti muun muassa presidentinvaalien tuloksia. Euroopassa ensimmäiset radioasemat avattiin muun muassa Britanniassa (BBC, 1922) ja Suomessa (Suomen Yleisradio, 1926).

2. Radion suosio kasvaa (1920–1930-luvut). - Radiot tulivat yleisesti saataville kuluttajille, ja niistä tuli suosittu viihdelaitteisto. Perheet kokoontuivat kuuntelemaan uutisia, musiikkia ja viihdeohjelmia. Autoradiot yleistyivät 1930-luvulla, mikä teki radiosta osan arkipäivää myös liikkuessa.

3. Sotien aikana (1930–1940-luvut). - Radio oli tärkeä tiedonlähde sekä propagandaväline toisen maailmansodan aikana. Esimerkiksi Winston Churchillin puheet ja BBC:n lähetykset olivat tärkeitä kansalaisten ja sotilaiden moraalin ylläpitämiseksi.

Yleisradiotoiminta kehittyi voimakkaasti 1930-luvulla, jolloin se saavutti kaikkialla suuren kansallisen ja kansainvälisen merkityksen sekä vaikutti monin tavoin ajan muotivirtauksiin ja mielipiteisiin. Television yleistyminen 1950-luvulta alkaen rajoitti aluksi jonkin verran ääniradion kehitystä, mutta myöhemmin se on toiminut kilpailijana vain pontimena yhä paremmalle ohjelmatuotannolle.

4. Kultakausi (1950–1960-luvut). - Radiosta tuli keskeinen osa populaarikulttuuria, erityisesti rock- ja popmusiikin myötä. Radiokanavat kilpailivat kuulijoista, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa syntyi lukuisia kaupallisia radioasemia.

Kannettavat transistoriradiot yleistyivät 1950-luvulta alkaen, mikä teki radiosta entistä helpommin kuljetettavan.

5. Digitaalinen aika (1990-luvulta lähtien). - 1990-luvulla digitaalinen radio (DAB, Digital Audio Broadcasting) alkoi korvata perinteisiä analogisia radioita. Digitaalinen radio tarjosi paremman äänenlaadun ja lisäominaisuuksia, kuten radiokanavan tiedot (RDS).

Internet-radiot ja striimauspalvelut (kuten Spotify ja Pandora) ovat nykyään suosittuja, mutta perinteinen radio on säilyttänyt asemansa erityisesti uutis- ja keskusteluohjelmien alalla.

Radion vaikutus maailmalla

Radion leviäminen maailmalla oli merkittävässä roolissa tiedon, viihdykkeen ja kulttuurin levittämisessä. Se yhdisti ihmisiä yli rajojen ja antoi äänen myös tavallisille kansalaisille. Radion ansiosta uutiset ja musiikki levisivät nopeasti, ja siitä tuli keskeinen osa modernia yhteiskuntaa. Nykyään radio on edelleen tärkeä viestintäväline erityisesti kriisitilanteissa ja alueilla, joissa internet-yhteys on rajoitettua.

Radion historia on siis tarina ihmisen halusta yhdistää, viestiä ja jakaa tietoa – ja se on edelleen elinvoimainen osa meidän arkeamme.

Ranska

Édouard Branly (1844–1940). - Branly oli ranskalainen fyysikko, joka keksi "kohererinin" (radiovastaanottimen) vuonna 1890. Tämä laite oli ratkaisevan tärkeä varhaisessa radioviestinnässä, sillä se mahdollisti radioaaltojen havaitsemisen. Branlyn kohereri oli keskeinen osa varhaisia radiolaitteita, ja sitä käytettiin muun muassa Guglielmo Marconin järjestelmissä.

Louis de Broglie

Louis de Broglie.

Louis de Broglie (1892–1987). - De Broglie oli ranskalainen fyysikko, joka tunnetaan parhaiten aaltomekaniikan kehittämisestä. Vaikka hänen työnsä oli enemmän teoreettista, se vaikutti myöhemmin radioteknologian ja elektroniikan kehitykseen tarjoamalla syvemmän ymmärryksen sähkömagneettisista ilmiöistä.

Lucien Lévy (1892–1965). - Lévy oli ranskalainen insinööri, joka keksi superheterodyne-vastaanottimen vuonna 1917. Tämä teknologia paransi merkittävästi radiolaitteiden herkkyyttä ja selektiivisyyttä, ja se on edelleen keskeinen osa modernia radiovastaanottoa.

Aleksandr Popov

Aleksandr Popov.

Venäjä

Aleksandr Popov (1859–1906). - Venäjältäkin voidaan mainita henkilöitä, jotka tekivät merkittäviä panoksia radion tekniseen kehitykseen. Erityisesti fyysikko Aleksandr Popov on yksi keskeisimmistä hahmoista, joka liittyy radion varhaisvaiheisiin Venäjällä ja maailmanlaajuisesti.

Varhaiset radiolähetykset. - Popov oli venäläinen fyysikko ja keksijä, joka kehitti vuonna 1895 ensimmäisen käytännön radiolähetys- ja vastaanottojärjestelmän. Hänen laitteensa oli yksi ensimmäisistä, jotka pystyivät vastaanottamaan radiosignaaleja ilman johtoja.

Salamantunnistin. - Popovin ensimmäinen merkittävä keksintö oli salamantunnistin, joka pystyi havaitsemaan sähkömagneettisia aaltoja, kuten ukkosen aiheuttamia signaaleja. Hän esitteli 7. toukokuuta 1895 Venäjän fysiikan ja kemian seuran kokouksessa laitteen, jossa ukkosenjohdattimen ja maajohdon välille kytketty kohereeri aiheutti soittokellon kilahduksen salaman iskiessä lähistöllä. Tämä laite oli tärkeä askel kohti radioteknologiaa. Venäjällä Popovia on pidetty radion keksijänä ja toukokuun seitsemättä, salamalaitteen ensiesittelypäivää, on kutsuttu Venäjällä ”radion päiväksi” vuodesta 1945.

Julkinen esittely. - Popov esitteli radiolähetysjärjestelmänsä julkisesti vuonna 1896, ja hänen työnsä oli samankaltainen kuin Guglielmo Marconin kehitys. Popovin ja Marconin työt olivat rinnakkaisia, ja molemmat olivat keskeisiä radion kehityksessä.

Popovin merkitys

Venäjän radion pioneeri. - Popovia pidetään Venäjällä radion keksijänä, ja hänen työnsä oli merkittävä radioteknologian kehityksessä maassa.

Kansainvälinen vaikutus. - Vaikka Popov ei saavuttanut samanlaista kansainvälistä mainetta kuin Marconi, hänen työnsä oli tärkeä osa radion varhaista kehitystä. Popovin ja Marconin työt olivat rinnakkaisia, ja molemmat keksijät tekivät ratkaisevia edistysaskeleita radioteknologian alalla.

Mihail Lomonosov

Mihail Lomonosov.

Mihail Lomonosov (1711–1765). - Lomonosov oli venäläinen tiedemies ja monitaituri, joka teki varhaisia tutkimuksia sähkömagnetismista. Vaikka hän ei suoraan keksinyt radiota, hänen työnsä loi perustaa myöhemmille tutkimuksille. Uraauurtavilla tutkimuksillaan hän rikastutti lähes kaikkia tieteenaloja ja hänen saavutuksiaan on verrattu Isaac Newtonin ja Antoine Lavoisierin saavutuksiin

Johtopäätös

Aleksandr Popov on Venäjän merkittävin radion pioneeri, ja hänen työnsä oli ratkaiseva radioteknologian varhaisessa kehityksessä. Vaikka hän ei saavuttanut samanlaista kansainvälistä mainetta kuin Marconi, hänen panoksensa oli tärkeä osa radion historiaa. Lisäksi muut venäläiset tutkijat, kuten Nikola Tesla (vaikkakin hänen yhteytensä Venäjään olivat välillisiä), ovat tehneet merkittäviä panoksia radioteknologian kehitykseen.

Kiina

Kiinassa on ollut useita merkittäviä tiedemiehiä ja insinöörejä, jotka ovat vaikuttaneet radioteknologian kehitykseen, vaikka maa tuli täydellä teholla mukaan radiomaailmaan hieman myöhemmin kuin Yhdysvallat ja Venäjä. Eräs merkittävä hahmo on Zhu Jiusi (朱九思), joka oli kiinalainen insinööri ja tutkija, ja hänellä oli tärkeä rooli radioteknologian kehittämisessä Kiinassa. Hän työskenteli erityisesti radiokommunikaation parissa ja oli mukana kehittämässä Kiinan ensimmäisiä radiovastaanottimia ja -lähettimiä.

Toinen merkittävä nimi on Wang Xuan (王选), joka tunnetaan parhaiten kiinalaisesta kirjasintyypin kehityksestä, mutta hänellä oli myös merkittävä vaikutus elektroniikan ja kommunikaatioteknologian alalla. Hänen työnsä auttoi modernisoimaan Kiinan teknologista infrastruktuuria, mukaan lukien radioteknologian.

Sony

Qian Xuesen (1911 - 2009). Kuvassa vuonna 1950. - Kuva Copyright © Los Angeles Times - Creative Commons.

Lisäksi Qian Xuesen (钱学森), joka tunnetaan "Kiinan raketti-isänä", vaikutti merkittävästi elektroniikan ja kommunikaatioteknologian kehitykseen Kiinassa. Vaikka hänen pääasiallinen panoksensa liittyi avaruusteknologiaan ja ohjustekniikkaan, hänen työnsä vaikutti myös radioteknologian kehitykseen, erityisesti radiolinkkien ja satelliittikommunikaation osalta.

Kiina on nykyään yksi maailman johtavista teknovaltioista, ja sen panos radioteknologian kehitykseen on ollut merkittävä, erityisesti 5G-teknologian ja muiden langattomien kommunikaatioteknologioiden osalta. Yritykset kuten Huawei ja ZTE ovat olleet keskeisessä roolissa näiden teknologioiden kehittämisessä ja levittämisessä maailmanlaajuisesti.

Lähteet
*Wikipedia
*Spectrum Tietokeskus - WSOY