Pyrstötiaisten heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo pyrstötiaiset (Aegithalidae). Pyrstötiaisten heimoon kuuluu 4 sukua ja kaikkiaan 10 lajia. Ainoa Suomessa tavattava heimon laji on pyrstötiainen.

Pyrstötiaiset ovat pieniä ja lyhytnokkaisia lintuja. Ne muistuttavat höyhenpalloja, joiden perään on isketty pitkä pyrstö. Anatomisesti ne eroavat tiaisista, esimerkiksi sulkimistapa on erilainen ja vastasyntyneet poikaset ovat täysin alastomia - piirre, joka muistuttaa timaleita. Sukupuolet ovat samannäköiset. Pyrstötiaisten pesänrakennus on erittäin taidokasta.

Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus)

"Veikeä pyrstötiainen on yhdessä hippiäisen, tiltaltin ja peukaloisen kanssa Suomen pienimpiä pikkulintuja. Niitä kuvaillaan niiden kaulattomuuden ja palleromaisen muodon vuoksi milloin höyhenpalloiksi, milloin kuin ping-pong -palloiksi, pikkuisiksi voimanpesiksi tai lentäviksi lankakeriksi. Ne ovat eittämättä somimpia lintujamme.

Pyrstötiaisten tarkkailu on varsin viehättävää puuhaa, niiden liikkuessa taiturimaisesti oksistoissa. Ne ovat pelottomia lintuja, joten niitä pääsee hyvinkin lähelle katselemaan."

Pyrstötiaisen kokonaispituus pyrstöineen on 13 - 16 cm, mutta pituudesta suuri osa on pyrstöä ja ruumiilla on pituutta vain 6 - 8 cm. Linnun koko paino on 7 - 10 grammaa. Keveimmillään se voi siten painaa vähemmän, kuin peukaloinen, jota pidetään Suomen toiseksi pienimpänä lintuna, pieninhän on hippiäinen.

Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on pikkuriikkinen, pää on pyöreä ja nokka lyhyt. Selkäpuolen väreinä ovat musta ja viininpunainen. Suhteettoman pitkä pyrstö on valkoreunaisen musta. Lintuharrastajien slangissa sitä kutsutaan siittiöksi. Silmän yläpuolella on pieni keltainen, vahamainen muodostuma.

Pohjoismaisella alalajilla, joka esiintyy meillä, on valkoinen pää, samoin rinta ja vatsa, kun taas selkä ja hartiat ovat punertavat. Euroopassa asuva mantereinen alalaji, jolla on musta juova silmän yläpuolella, esiintyy satunnaisesti saaristossamme.

Pyrstötiaisen lentorata on loivasti aaltoileva.

Suksisauvan narahduksia pakkaslumella

Pyrstötiainen laulaa kuin sinitiainen, mutta vielä korkeammalta. Harvoin kuultava laulu on hiljaista visertelyä ja sinitiaismaista helinää.

Pyrstötiaisen kutsuäänet ovat läpitunkevia mutta silti hentoja ja muistuttavat peukaloisen ääniä. Kun parvi pyrstötiaisia pyrähtää mökin tai talon pihaan, niin ne kutsuvat kaiken aikaa toisiaan äänillä, joiden sanotaan muistuttavan suksisauvan narahduksia pakkaslumella.

Pesimisajan ulkopuolella pyrstötiaiset liikkkuvat pienissä, 10 - 15 linnun parvissa. Nämä parvet liikkuvat nopeasti puiden oksistoissa ravinnon haussa. Parvi on jatkuvasti rauhattomassa liikkeessä. Joko linnut hyppelehtivät tai kieppuvat oksistossa tai sitten ne ovat jo lepattavasti lentäen siirtymässä eteenpäin. Tällaisesta parvesta kuulee jatkuvasti lintujen kutsuääniä, niiden pitäessä yhteyttä toisiinsa.

Ravinto

Pyrstötiaisen ravinnon muodostava lähes yksinomaan hyönteiset, toukat ja talvella kirvojen munat. Varastoja pyrstötiainen ei kerää. Se vierailee talviaikaan joskus ihmisen asettamilla ruokintapaikoilla. Silloin sen herkkua ovat talipallot ja talimakkarat.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa pyrstötiainen pesii harvalukuisena Etelä- ja Keski-Suomessa, kannan painottuessa Itä-Suomeen. Parimäärä on noin 20 000 – 50 000.

Pyrstötiaiset viihtyvät lehti- ja lehtisekametsissä, koivikoissa ja tervalepikoissä, erityisesti rannoilla ja suoalueiden reunamilla. Runsaimmin pyrstötiaisia onkin kaakon järvialueilla siellä, missä järvien rannoilla kasvaa lehtimetsiköitä.

Lisääntyminen

Pyrstötiaisen päärynänmuotoinen umpipesä on mestarillinen luomus.

Koiras ja naaras rakentavat koivun tai lepän oksanhankaan yhdessä taiturimaisesti pesän, joka sijaitsee 1,5 - 15 metrin korkeudessa. Jäkälillä naamioitua pesää on vaikea havaita. Pesä muistuttaa pitkulaista palloa eli päärynää tai munaa ja siinä on myös katto siten, että kulkuaukko on kyljessä. Se koostuu pääasiassa sammalista, jotka päällystetään jäkälillä ja tuohenpalasilla. Koko rakennelman pyrstötiaiset nitovat tiiviiksi paketiksi hämähäkin seiteillä. Sisältä pesä vuorataan höyhenillä, joita voi olla jopa 3 000. Pesänsä rakentamiseen pyrstötiaisilta kuluu aikaa pari-kolme viikkoa.

Naaras pyöräyttää pesään peräti 10 - 12 munaa ja hautoo yksin niitä 12 - 13 vrk. Pyrstötiaispariskunta pitää pesinnän aikana tiiviisti yhtä. Kun naaras hautoo, koiras on jossakin taitavasti kudotun pallopesän lähettyvillä. Kuoriuduttuaan poikaset viettävät pesässään vielä hieman yli kaksi viikkoa. Sen jälkeen koko perhe pysyttelee yksissä niin, että ne saattaa nähdä vielä syksylläkin yöpymässä rivissä jollakin oksalla. Tiiviistä perhesuhteista viestii sekin, että koiras ja naaras ruokailevat aina yhdessä, eivätkä lähde yksinäislle metsäretkille.

Muutto

Pyrstötiainen on enimmäkseen paikkalintu mutta vaeltaa joinakin syksyinä ja talvinakin läntisiin suuntiin.

Vuoden 1973 syksyllä kymmenettuhannet Pohjois-Venäjältä tulleet pyrstötiaiset kulkivat maamme kautta länteen ja luoteeseen. Vaellukset voivat parhaimmillaan saavuttaa keski-Euroopan.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat