Varpusten heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkon yksi heimoista on varpuset (Passeridae). Varpusiin kuuluu 8 sukua ja 38 lajia. Suurin suku on varpusten suku, jossa on 23 lajia.

Varpusille luonteenomainen piirre on kekomainen nokka. Peippolinnuista ne eroavat siipikaavion (ensimmäinen käsisulka on surkastunut) - ja pyrstön (ei selvästi lovipäinen) perusteella. Varpusten lento on suoraa tai epätasaisesti aaltoilevaa. Äänet ovat vaatimattoman sipsuttavia, samoin laulu.

Varpuset ovat pieniä ja pulleita, seurallisia parvilintuja, jotka pesivät rakennusten ja puiden koloissa. Ne voivat myös rakentaa katetun pesän pensaan tai puun oksistoon.

Pikkuvarpunen (Passer montanus)

Varpusen "pikkuserkku", pikkuvarpunen on vähän pienempi kuin varpunen. Se on hoikempi ja myös liikkeiltäänkin vilkkaampi. Käyttäytymiseltään pikkuvarpunen on hyvin vilkas lintu, joka pyrähtelee yhtenään sinne tänne peltokujanteiden tai puistojen puuvanhusten lomassa ja pysähtyy aina välillä tirskuttamaan. Se on myös enemmän maaseudun lintu, kuin varpunen, eikä se ole vielä meillä yleinen kaupunkien keskustoissa.

Varpusesta poiketen pikkuvarpusen molemmat sukupuolet ovat samannäköiset. Pikkuvarpusella on pituutta noin 14 – 16 cm ja painoa 22 – 23 g. Se on siten hieman pienempi, kuin varpunen. Pikkuvarpusella on lämpimän kastanjanruskea päälaki, kellanruskea selkä ja suhteellisen pieni, mutta terävärajainen, musta leukalappu. Paras ja pettämätön tuntomerkki on kuitenkin valkeiden poskien musta laikku.



Pikkuvarpusella on myös leveää kaularenkaan alkua ja siivillä kaksi ohutta, valkoista juovaa. Varpusen lailla pikkuvarpunenkin on seurallinen lintu, joka usein viihtyy varpusten, keltasirkkujen tai viherpeippojen parissa. Pikkuvarpunen on lentäjänä parempi, kuin varpunen.

Nuorten pikkuvarpusten värit ovat haaleammat ja poskilaikkukin on epäselvempi, kuin vanhoilla yksilöillä.

Tirskuttamista ja änkytystä

Pikkuvarpusen äänivalikoima on samantapainen, kuin varpusenkin, mutta terävämpi, kuivempi, kovempi ja metallisempi. Lajityypillisiä ääniä ovat tret-tret ja kova lentoääni kväk. Eräät pikkuvarpusen äänistä ovat yllättävänkin sointuvia.

Pikkuvarpusen kutsu- ja lentoääniä kutsutaan myös napsahtavammiksi ja nenäsointisemmiksi, kuin varpusen vastaavia ääniä: kirkas ja soinnikas tlyik ja vielä tavallisempi, etenkin lennossa kuuluva ja toistettu terävä tzät ja trett.

Myös laulu on hyvin varpusmaista, mutta sitä kuvaillaan puolestaan änkyttäväksi. Laulua kuulee usein vielä illan hämärilläkin hetkillä, kun varpuset ovat jo aikoja sitten vaienneet.

Pikkuvarpuset istuvat usein varpusten tapaan tiheissä pensaissa tirskuttamassa. Usein pikkuvarpuset muodostavat sekaparvia varpusten kanssa.

Ravinto

Ravintona ovat rikkaruohojen siemenet ja vilja, sekä myös hyönteiset. Suurimman osan vuodesta ravintona ovat juuri rikkaruohojen siemenet. Hyönteiset ja hämähäkit maistuvat pikkuvarpusille useammin, kuin varpusille. Hampun ja hirssin siemenet ovat pikkuvarpusten erityistä herkkua.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomessa on arvioitu olleen 140 000 – 200 000 pikkuvarpusparia vuonna 2010. Pikkuvarpunen on levittäytynyt viime vuosien aikana monille uusille alueille Kaakkois- ja Etelä-Suomesta sekä Ahvenanmaalta. Vahvin kanta on edelleen noilla seuduilla, mutta suuria populaatioita on myös Lounais-Suomessa, pitkin länsirannikkoa aina Ouluun saakka ja Etelä-Pohjanmaalla.

Varpusen lailla pikkuvarpunenkin on kulttuurilintu, mutta se voi pesiä hieman kauempanakin asutuksesta peltojen laidoilla ja puutarhoissa.

Lisääntyminen

Pikkuvarpusen pesä on tavallisimmin puun kolossa tai pöntössä. Usein pesä on samanlaisissa onkaloissa kuin varpusella, joskus vapaana puussa tai vanhassa räystäspääskyn tai harakan pesässä. Pesä on katettu, materiaalina pääasiassa ruohonkorret, oljet ja höyhenet.

Pesänrakennus voi alkaa jo aikaisin maaliskuussa, mutta yleensä pikkuvarpunen munii vasta huhtikuun lopulla tai toukokuussa 5 - 6, harvemmin 7 harmaanvalkeaa tai heikosti sinertävää, tiheään tummatäpläistä munaa. Usein pari munaa on muita vaaleampia. Haudonta-aika on 12 - 14 vrk. Emot huolehtivat yhdessä poikasista, jotka jättävät pesän 12 - 14 vrk:n ikäisinä. Toinen pesye seuraa heinä-elokuussa, joskus vielä kolmaskin. Pikkuvarpusen viime vuosikymmeninä tapahtuneen runsastumisen salaisuuksista yksi piileekin juuri siinä, että kukin pari pystyy tuottamaan vuoden aikana kolme poikuetta.

Sekä varpunen että pikkuvarpunen ovat hyvin seurallisia lintuja ja ne pesivät mielellään yhdyskuntina, jos olosuhteet siihen soveltuvat. Ne voivat oman lajinsa edustajan puuttuessa myös pariutua keskenään. Sekä varpuset että pikkuvarpuset voivat elää luonnossa noin kymmenvuotiaiksi.

Muutto

Pikkuvarpunen on paikkalintu. Talvella se liikkuu laajemmin, keväällä lähinnä toukokuussa. Pikkuvarpunen on säännöllinen näky myös ulkosaariston lintuasemilla.

Lähteet
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat