Pamir

Pamir on vuoristo, jonka nimi tulee persiankielen sanasta Pai-mir, joka tarkoittaa vuorenhuippujen juurta. Kirgisialaiset kutsuvat Pamiria "maailman katoksi". Vain samalla seudulla sijaitsevat Himalajan, Karakoramin ja Hindukušin vuoristot ovat korkeampia kuin Pamir.

Pamir sijaitsee Hindukušin, Tienšanin, Himalajan, Karakoramin ja Kunlunin vuoristojen yhtymäkohdassa Keski-Aasiassa viiden maan alueella. Nämä maat ovat: Tadžikistan, Kirgisia, Afganistan, Kiina ja Pakistan. Nämä maat ovat hyvin vuoristoisia maita, esimerkiksi Kirgisiassa lähes 90 % maan pinta-alasta on vuoristoa ja ihmiset ovat pakkautuneet laaksoihin ja muutamille suuremmille tasaisille alueille.



Valtatie M41, joka tunnetaan epävirallisesti ja yleisemmin nimellä Pamirin valtatie. Tämä 2 000 kilometriä pitkä tie kulkee Pamir-vuorten halki Afganistanin, Uzbekistanin, Tadzikistanin ja Kirgisian läpi. Se on maailman toiseksi korkein maantie nousten korkeimmillaan 4 655 metriin. Aikoinaan se oli myös osa legendaarista Silkkitietä.



Vaeltaja Pamirilla.

Pamirin vuoristolla on pituutta 400 km ja leveyttä 225 km. Monet sen huipuista ovat yli seitsemän kilometrin korkuisia. Korkein huippu sijaitsee Kiinassa, se on Kongur Tagh (7 649 m).

Muita korkeita huippuja ovat Kongur Jiubie (Kungur Tjube Tagh) (7 530 m), Muztagh Ata (7 509 m), Ismoil Somoni Peak, ent. Kommunizma (Kommunismi) (7 495 m) ja Abu Ali Ibn Sino Peak, ent. Lenin (7 134 m).

Pamirin piirteitä

Vuoristolle ovat tyypillisiä lukuisat vuorenharjanteet, sekä niiden väliset rotkot ja laajahkot ylätasangot, pamirit. Pamirin reunaosissa on poimuvuoristoa.

Länsi-Pamirille ominaisia ovat jopa 3 - 4 km syvät rotkot, itäosille taas 4 - 5 kilometrin korkeudella sijaitsevat moreenitasangot eli pamirit.

Suurimmat järvet ovat Karakul ja Sarez.

Ilmasto, jäätiköt ja kasvillisuus

Pamirilla vallitsee mannerilmasto. Sen ylimmät osat ovat lumen peitossa ympäri vuoden. Talvet ovat jäätäviä ja kesät lyhyitä ja viileitä.

Jäätiköitä on 1/10 vuoriston pinta-alasta. Suurin jäätikkö on Fedtšenkon jäätikkö Tadžikistanin puolella. Sen pituus on 77 kilometriä ja laajuus yli 700 km², ja se on siten maailman suurin napa-alueiden ulkopuolella sijaitseva jäätikkö. Vahvimmillaan jäätikön vahvuus on noin kilometri, ja sen tilavuudeksi arvioidaan sivuhaarat mukaan lukien 144 km³. Jäätikkö alkaa 6,2 kilometrin korkeudesta Qullai Garmon itäpuolelta ja virtaa kohti pohjoista, jossa se päätyy Balandkiikjokeen 2 909 metrin korkeudessa lähellä Kirgisian rajaa. Muutamien laskujokien kautta jäätikön sulamisvedet laskevat Amudarjajokeen ja sitä pitkin Araljärveen, joskaan vedet eivät aina yllä sinne asti vaan joki kuivuu matkalla.

Vuotuinen sademäärä on pieni, vain noin 150 - 200 mm, mikä riittää niityille, mutta ei puille. Pamirin kasvillisuus on niukkaa.

Asutus ja kotieläimet

Ihminen, ainakin paimentolaiskirgiisi, selviytyy hyvin karuissa oloissa ja Pamirillakin asutus nousee jopa neljän kilometrin korkeuteen. Aleksanteri Suuren valloitusretkien perintönä Pamirin eräiltä seuduilta löytyy sinisilmäisiä ja vaaleahiuksisia pamirilaisia.

Hyvin niukoilla ylänkölaitumilla selviytyvät parhaiten jakkihärät, vuohet ja lampaat.

Louhintaa

Pamirin vuorilta louhitaan mm. kultaa ja suolaa.



Apu-lehden retkikunta Pik Lenin vuoren jäisillä rinteillä, Pamir-vuoristossa elokuussa 1985. Kuvaaja Markku lepola, kuva Copyright Museovirasto.

Lähteet
*Suuri maailmantieto - Valitut Palat
*Maailman maat ja kansat: Aasia - Valitut Palat
*Maat ja kansat - Otavan maantieteellinen tietosanakirja
*Kodin suuri tietosanakirja - Weilin+Göös
*Spectrum - WSOY
*Wikipedia: Fedtšenkon jäätikkö

Pamir. M41, Pamirin valtatie.

Pamir, Kirgisia.