Uunilintujen heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo uunilinnut (Phylloscopidae), johon kuuluu 4 sukua ja 78 lajia. Yksi heimon suvuista on (Phylloscopus), ja siihen kuuluu pajulintu.

Uunilintulajit ovat keskenään samankaltaisia, ne ovat selkäpuoleltaan vihertäviä ja vatsapuoleltaan valkoisia. Lajit ovat parhaiten toisistaan eroteltavissa ja tunnistettavissa laulunsa perusteella.

Suomessa pesiviä uunilintuja ovat pajulintu, tiltaltti, sirittäjä, lapinuunilintu ja idänuunilintu. Syksyisillä satunnaisvaelluksilla on maassamme tavattu viisi muutakin uunilintulajia.

Pajulintu (Phylloscopus trochilus)

"Pajulintua luonnehditaan niin, että se on pieni, pehmeän säkeen laulaja ja vilkas oksistojen koluaja, kaikin puolin miellyttävä tuttavuus. Sitä on sen pesän uunimaisen muodon vuoksi kutsuttu aiemmin myös uunilinnuksi, mutta nykyisin tämä nimi on varattu koko sille uunilintujen heimolle ja suvulle, johon pajulintukin kuuluu.

Vaikka pajulintu on Suomen yleisin lintulaji, niin se on siltikin varsin heikosti tunnettu. Tämä johtuu linnun vaatimattomasta ja värittömästä ulkonäöstä, sekä piileskelevästä elämäntavasta. Parhaiten pajulinnun oppii tavoittamaan havaintopiiriinsä, kun oppii tunnistamaan sen laulun. Silloin saakin tulla huomaamaan, että pajulintuja on kaikkialla. Pajulintu muistuttaa ulkonäöltään tiltalttia ja maallikko ei helposti erotakaan ulkonäön puolesta näitä lajeja toisistaan. Tiltaltti sentään laulaa kuitenkin eri tavalla."

Pajulinnulla on pituutta 11 − 12,5 senttimetriä. Se painaa kymmenisen grammaa ja kuuluu siten pienimpiin lintuihimme. Se on pieni ja solakka, päältä vihertävä tai vihertävänruskea ja alta valkeahko lintu. Sen yleisvärinä on vihreä ja nuorilla linnuilla alapuoli on keltainen. Sen tunnusomainen tuntomerkki on selvä, kellahtava silmäkulmanjuova.

Rakenteeltaan pajulintu on pitkänomainen, suhteellisen hento ja sen nokka on kapea.

Rengastajat tunnistavat uunilintulajeja käsisulkien pituuden ja jalkojen erilaisten värien avulla. Pajulinnun jalat ovat yleensä vaaleanruskeat tai kellertävät, kun taas tiltaltin jalat ovat tummat, lähes mustat.

Äänet

Kutsuääni on pehmeä "hyiit", hieman pitempi kuin tiltaltilla. Soidinaikana koiras päästelee heikkoja, sieppomaisia "tsi"-ääniä. Laulu on hyvin sointuva, pehmeän suruvoittoinen säe ja kestää kolmisen sekuntia. Se alkaa muutamalla nopealla ja korkealla lyönnillä, laskee ja hidastuu, kunnes lopuksi hiipuu hiljaa pois. Säe voi päättyä muutamaan, surumieliseen vihellykseen.

Ravinto

Ravintona ovat hyönteiset, kaksisiipiäiset, kärpäset, sääsket, kovakuoriaiset, pistiäiset ja hyönteistoukat. Poikasiaan pajulinnut ruokkivat etupäässä toukilla. Mieliravintoa ovat kirvat puiden lehdillä. Ravintoon kuuluvat myös hämähäkit, madot ja tilapäisesti syksyisin herukka- ja seljapensaiden marjatkin.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Pajulintu on yleinen koko maassa Tunturi-Lappia myöten. Suomessa pesii nykyisin 7 − 11 miljoonaa paria, ja pajulintu onkin Suomen runsain pesimälintu.

Pajulintu viihtyy ja pesii lehti- ja sekametsissä, sekä pensaikoissa. Tunturissa se elää koivikoissa ja ylimmissäkin pajukoissa ja esiintyy sielläkin hyvin runsaana. Pajulinnun elinympäristön valintaan vaikuttaa ennen kaikkea lehtipuiden, varsinkin koivun, runsaus, sekä valoisuus. Sen elinpiirit ovat yleensä aukeamien reunassa tai aukkoisessa metsässä. Tiheästä, aukottomasta metsästä pajulinnun pesää saa etsiä ihan turhaan. Havumetsätkin käyvät laatuun, kunhan havupuiden joukossa on muutamakin koivu.

Lisääntyminen

Pajulinnun reviiri on hyvin pieni, se tarvitsee ympärilleen vain joitakin kymmeniä pensaita tai puita.

Pajulintu rakentaa uunimaisen pesänsä hyvin piiloiseen paikkaan, lähes aina maahan, usein ruohikon tai pensaan alle, sammalikkoon, varvikkoon tai mättääseen. Pesä on uunimaisuuden ohella myös pallomainen, kudottu rakennelma, jonka sivulla on kulkuaukko. Kulkuaukko suuntautuu aina kohti avointa maastoa.

Pesä on tehty heinistä ja sammaleista sekä muista kasvinosista ja vuorattu valkoisilla tai vaaleilla höyhenillä ja korsilla. Joskus pajulintu rakentaa pesänsä parinkin metrin korkeudelle maasta. Rakentajana on naaras.

Vaaleita, heikosti punaruskeapilkkuisia munia pyörähtää pesään 6 - 7. Muninta tapahtuu touko-kesäkuussa ja poikaset kuoriutuvat noin 13 vrk:n haudonnan jälkeen. Naaras ja koiras ruokkivat yhdessä poikasia. On laskettu, että emot käyvät tuomassa poikasilleen ruokaa tuhansia kertoja, kunnes nämä jättävät pesänsä 12 - 15 vrk:n ikäisinä. Myös pesäpoikasaika kestää pari viikkoa, joten pesän rakentamisen alkamisesta poikasten lähtöön menee aikaa yhteensä noin kuukausi.

Muutto

Pajulinnut ovat pitkän matkan muuttajia, ne viettävät talviaikansa Etelä- ja Itä-Afrikassa. Ensimmäiset pajulinnut saapuvat Suomeen huhtikuun lopulla ja pääjoukot toukokuussa. Pajulintu on yömuuttaja. Elokuun lopun ja syyskuun alun öinä pajulinnut aloittavat matkantekonsa kohti Afrikkaa.

Muuttoaikoina pajulintuja näkee runsaasti lähinnä sen pesimäbiotooppeja muistuttavissa ympäristöissä, mutta myös ruovikoissa, rikkaruohostoissa, puistoissa, pensaikoissa sekä ulkosaaristossa.

Pajulinnut palaavat keväisin samoille seuduille ja lähes samoille reviireillekin, joilla ne edellisenä kesänä asustivat. Ainakin kolmannes, mahdollisesti suurempikin osa alueella pesivistä pajulinnuista on samoja yksilöitä, jotka pesivät siellä edellisenäkin kesänä. Myös monet nuorista pajulinnuista palaavat synnyinseuduilleen.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös