Franz Lehár: Volga-laulu - operetista Perintöruhtinas eli Tsarevits-operetti

Franz Lehár (1870 - 1848) oli itävaltalais-unkarilainen säveltäjä, joka on erityisen tunnettu opereteistaan.

Ensimmäisen suuren menestyksensä säveltäjänä hän saavutti operetilla Iloinen leski (Die lustige Witwe, 1905), josta tuli myös hänen suosituin teoksensa ja jolla hän loi modernin wieniläisoperetin.

Lehárin muita operetteja ovat Luxemburgin kreivi (1909), Mustalaisrakkautta (1910), Frasquita (1922), Paganini (1925), Perintöruhtinas (1927), Friederike (1929), Hymyn maa (1929) ja Giuditta (1934).

Muista Lehárin sävellyksistä kuuluisin on valssi Kultaa ja hopeaa.

"Oi Herra, kuule kun sua rukoilen,
sä täytä mun pyyntöni viimeinen..."

Suomalaiset sanat: Sauvo Puhtila eli sanoittajanimimerkki Saukki. Saukki sanoitti ja käänsi etupäässä iskelmiä, 1950-luvulla varsinkin italialaisia. Hänen eri nimimerkeillä kirjoittamiaan tekstejä on päätynyt äänilevyille liki 2 000. Suomen suurimpiin levy-yhtiöihin 1950- ja 1960-luvuilla kuuluneen Scandian menestys oli kolmen miehen, Saukin, sovittaja ja levytyskapellimestari Jaakko Salon ja äänittäjä Aarre Elon ansiota.

Operetin juoni

Venäjän tsaarin poika Aleksei ei välitä paljoa kauniiden naisten maailmasta – enonsa suureksi murheeksi, koska tsaarin imperiumi vaatii pian kruununperillistä. Avatakseen kapinallisen Tsarevitsin silmät naisen seuran iloista ja hyveistä, ovela setä tuo nuoren tanssijatar Sonjan peliin. Mutta juonittelusta kuitenkin kehittyy suuri rakkaus, jota Venäjän hovi ei kuitenkaan siedä.

Säveltäjä Franz Léharin myöhäiskauden loistelias ja värikäs operetti kertoo Venäjän tsaarin pojasta tsarevitsista, joka ei haluaisi nousta valtaistuimelle, vaan elää rakastettunsa kanssa arkista elämää. Miten käy nuoren tsarevitsin ja kauniin Sonjan rakkaudelle? Yhtymäkohtia voidaan nähdä tämän päivän kuninkaallisiin nuoriin. Operetin tunnetuin kappale on Tsarevitsin esittämä Volga-laulu. (Suomen Oopperaryhmät)