Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tom Lee

Notre-Damen katedraali

"Tämä keskeinen emäkirkko on Pariisin vanhojen kirkkojen joukossa eräänlainen kummitus; sillä on pää yhdestä, raajat toisesta, vartalo kolmannesta; vähän jokaisesta." - Victor Hugo

Notre-Dame on ranskankielinen ilmaus, jolla tarkoitetaan meidän rouvaamme, Neitsyt Mariaa. Nimi Notre-Dame on annettu Ranskassa lukemattomille katedraaleille ja tavallisille kirkoille, joten tätä goottilaista pyhäkköä kutsutaan virallisesti nimellä Notre-Dame de Paris.

Ranskan pääkaupungin Pariisin sydämessä sijaitsee Eiffelin ohella yksi Pariisin maamerkeistä, Notre-​Damen varhaisgoottilainen katedraali eli Pariisin tuomiokirkko. Seinejoen Île de la Citén saarella sijaitseva monumentaalirakennus on Pariisin merkittävimpiä nähtävyyksiä ja Ranskan kansallispyhäkkö.

Maailmasta löytyy komeampia, koristellumpia ja paljon korkeampiakin rakennuksia, mutta tuskinpa niistä mikään yltää samaan sopusuhtaisuuteen, kuin tämä goottilainen laiva, keskiajan arkkitehtuurin mestarillinen aikaansaannos.

Notre-Dame on keskellä koko Ranskaa, sillä kirkon edustalla on se nollapiste, josta käsin Ranskan valtateiden varsille merkityt etäisyydet Pariisista lasketaan.

Notre Dame

Notre-Dame sijaitsee Seinen saarella.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © manhhai

Île de la Cité

Notre-Dame sijaitsee Île de la Citén saarella, joka on toinen Seinen kahdesta, kaupungin sisällä olevasta saaresta. Siltojen muuhun kaupunkiin ankkuroima Île de la Cité on lähes kokonaan raskaiden, 1800-luvun rakennusten peitossa.

Saarella on toinenkin kirkko, 1200-luvulla rakennettu Sainte-Chapelle, Nämä saaren kaksi kirkkoa ovat Ranskan rakennustaiteen helmiä. Sekä Notre-Dame että Sainte-Chapelle, kuten kaikki muutkin Ranskan katedraalit ovat valtion omaisuutta.

"Notre-Dame: Ensiksikään ei rakennustaiteen historiassa, pysyäksemme muutamissa pääpiirteissä, ole varmaankaan monta kauniimpaa sivua kuin tämä fasadi, jonka muodostaa kolme syvää suippokaariportaalia, kahdenkymmenenkahdeksan koristeellisen, suippokärkisen kuningaskomeron vyö, mahtava keskusruususto, jonka kummallakin puolella sivuakkuna, korkea, kevyt pylvästö apilanlehtikaarekkeineen, joka hoikkine pylväineen kannattaa raskasta tasakattoa, ja lopuksi kaksi synkkää, jykevää tornia liuskakivikattoineen, jotka kaikki yhdessä muodostavat sopusuhtaisen, komean kokonaisuuden viitenä mahtavana kerroksena lukemattomine kuvapatsaineen, veistoksineen ja metallipakotuksineen esittäytyen silmälle suurena mutta selväpiirteisenä joukkona, ja kukin osaltaan mahtavasti vaikuttaen kokonaisuuden rauhalliseen suuruuteen; suunnaton kiveen piirretty sinfonia, niin sanoakseni; samalla kertaa yksityisen miehen ja kokonaisen kansan suurenmoinen teos, samalla yhteys ja moninaisuus, kuten Iliadi ja Romanceros, joiden sisar se on; kokonaisen aikakauden yhteisvoimien ihmeellinen tuote, jonka jokaisessa kivessä näkee työntekijän mielikuvituksen taiteilijan neron hillitsemällä pyrkivän ilmoille tuhansissa muodoissa; lyhyesti, eräänlainen inhimillinen luomus, mahtava ja pelottava samoin kuin jumalallinen, jolta se näyttää lainanneen tuon kaksinkertaisen luonteensa: moninaisuuden ja ikuisuuden." - Victor Hugo


Rakentaminen vuosina 1163 - 1345

Notre-Damen rakentaminen aloitettiin vuonna 1163 ja valmista oli vasta vuonna 1345. Aikaa rakentamiseen kului siten 182 vuotta. Katedraali kunnostettiin 1600-luvulla ja peruskorjattiin 1800-luvulla. Tuolloin mestarina oli ranskalainen arkkitehti Eugène Viollet-le-Duc (1814 - 1879).

Katedraalin sisätilojen pituus on 130 metriä, leveys 48 metriä ja korkeus lattiasta kattoon 35 metriä. Kirkolle leimaa-antavat länsitornit rakennettiin vuosina 1210 - 1250 ja niillä on korkeutta 69 metriä. Keskitornilla oli korkeutta 96 metriä ja painoa 750 tonnia, se tuhoutui tulipalossa. Rakennukseen 1200-luvulla lisättyjen kolmen, pyöreämuotoisen ruusuikkunan halkaisija on 13 metriä. Katedraalia koristavat goottilaiset lasimaalaukset ja ovien kohokuvat, sekä lukuisat sisä- ja ulkopuoliset patsaat ja symbolikuvat.

Katedraalin portaalien yläpuolella on upeat päätykolmiot, sen tilava alttaripääty on vahvistettu jykevillä tukipilareilla ja sen nelikulmaiset tornit ovat Pariisin symboleita. Turisteilla on ollut pääsy katedraalin pohjoistorniin, jonne heidän on pitänyt kavuta 387 askelmaa.

Notre Damen kirkonkellot

Notre-Damen kymmenestä kirkonkellosta kuvassa yhdeksän, joiden nimet takaa etualalle: Jean-Marie, Maurice, Benoît-Joseph, Étienne, Marcel, Denis, Anne-Geneviève, Gabriel ja Bourdon Marie.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Thesupermat


Etelätornissa sijaitsevat kirkon 10 kelloa. Suurin kelloista, nimeltään Emmanuel, painaa 13 000 kiloa eli 13 tonnia, ollen yksi Euroopan suurimmista kirkonkelloista.

Emmanuel on todistanut satojen vuosien kuluessa suuren määrän merkittäviä Ranskan ja Pariisin tapahtumia ja osallistunutkin niihin soitollaan. Näitä tapahtumia ovat olleet kuninkaiden kruunaukset, paavien vierailut ja suurten sotien, kuten ensimmäisen ja toisen maailmansodan päättymiset. Kirkonkellot ovat olleet lukemattomin muinkin tavoin mukana Ranskan historian vyöryissä, esimerkiksi Ranskan vallankumouksen yhteydessä niistä tuhottiin neljä.

Notre-Damen kirkonkellot ja erityisesti sen kyttyräselkäinen kellonsoittaja Quasimodo saivat suurta kuuluisuutta Victor Hugon (1802 - 1885) romaanissa "Pariisin Notre-Dame".

Notre Dame

Notre-Damen länsipäädyn kaksi kellotornia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Teresa Grau Ros

"Pariisin kirkonkellot: Tuolta kuuluu Saint-Martinin korkea ja särähtelevä laulu; tuolta Bastiljin onnettomuutta ennustava, äreä ääni; tuolta vastaiselta puolelta Louvren suuren tornin syvä basso. Palatsin kuninkaallinen kello kylvää lakkaamatta ympärilleen loistavia liverryksiä, joiden joukkoon Notre-Damen hälykellon kumeat lyönnit putoavat kuin säkenöivät moukariniskut alasimelle." - Victor Hugo

Napoléon Bonaparte

Notre-Damessa on vuosisatojen myötä liikkunut monia historian suurimmista hahmoista. Yksi heistä on ollut Napoléon Bonaparte, joka kruunautti katedraalissa 2. joulukuuta vuonna 1804, paavi Pius VII:n läsnä ollessa, itsensä Ranskan keisariksi, ja vaimonsa Joséphinen keisarinnaksi.

Ruusuikkuna

Ruusuikkuna.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © manhhai

Sisätilat

Lukemattomien kappelien reunustaman kirkkolaivan ja sen sivukuorien hämärään siivilöityy lempeää valoa kolmesta valtavasta ruusuikkunasta. Paastosunnuntaisin ovat näytteillä "Suuret pyhäinjäännökset", joihin kuuluu Ludvig Pyhän piikkiseppele.



Ranskalainen säveltäjä ja urkuri Marcel Dupré (1886 - 1971) soittamassa Notre-Damen urkuja.

Katedraalin satumaisiin aarteisiin kuuluvat Cliquot'n kauniit urut, joiden 6 000 pilliä toimivat yhä. Sunnuntai-iltapäivisin parhaat urkurit ovat käyneet konsertoimassa näillä uruilla soittaen Bachia, Pachelbeliä, Lisztiä ja Dupréta. Katedraali on itse asiassa Ranskan suurin konserttisali, johon mahtuu 9 000 kuulijaa, heistä 1 500 lehtereille.

Tulipalo

Huhtikuussa vuonna 2019 Ranskassa koettiin kansallinen tragedia, kun Notre-Damessa syttyi tulipalo. Palo sai aikaan pahoja vaurioita ja katedraalin keskitorni ja katto romahtivat. Kirkon vesikatto puisine rakenteineen katosi kokonaisuudessaan liekkimeren nieluun.

Ranska on luvannut korjata ja entisöidä katedraalin entiseen loistoonsa hinnalla millä hyvänsä. Ranskan hallituksen mukaan korjaustyöt on tarkoitus saattaa päätökseen keväällä 2024. Tapahtuuko näin, sen näyttävät tulevat vuodet.

"Pariisin Notre-Damea ei muuten voi sanoa täydelliseksi, määrätyksi, luokitelluksi rakennusmuistomerkiksi. Se ei ole enää romaaninen, se ei ole vielä goottilainen kirkko. Tämä rakennus ei edusta mitään tyyppiä. Pariisin Notre-Damella ei ole, kuten Tournus'n luostarikirkolla, niitä vakavia ja jykeviä hartioita, sitä pyöreää ja leveää holvia, sitä jääkylmää alastomuutta, sitä majesteetillista yksinkertaisuutta, joka ilmenee pyörökaarirakennuksissa. Se ei ole, kuten Bourges'in tuomiokirkko, suippokaaren lapsia, sillä ei ole sen keveitä, moninaisia muotoja, sen ruusustorikkautta, sen tuhansia huippuja ja kärkiä.

Mahdotonta on lukea sitä tuohon synkkien, mystillisten, matalien, pyörökaaren ikään kuin maahan painamien kirkkojen vanhaan perheeseen, ellei ota lukuun kattoa; ne ovat miltei egyptiläisiä, kokonaan hieroglyyfisiä, papillisia, symbolisia, koristeina runsaammin ruutuja ja vinkuraviivoja kuin kukkia, enemmän kukkia kuin eläimiä, enemmän eläimiä kuin ihmisiä; enemmän piispan kuin arkkitehdin luomia; taiteen ensimmäinen kehitysvaihe, vielä kokonaan teokraattisen ja sotilaallisen järjestyksen läpitunkema ulottaen juurensa bysanttilaiseen keisarikuntaan ja päättyen Vilhelm Valloittajaan.

Mahdotonta on myöskään lukea tuomiokirkkoamme tuohon toiseen kirkkoperheeseen, korkeihin, ilmaviin, runsaasti ikkunoin ja veistoksin varustettuihin, jotka suippoine muotoineen kohoavat rohkeasti ilmoihin; poliittisina symboleina kunnallisia ja porvarillisia, taideteoksina vapaita, oikullisia, hillittömiä; taiteen toinen kehitysvaihe, ei enää hieroglyyfinen, liikkumaton ja papillinen, vaan taiteellinen, eteenpäin pyrkivä ja kansanomainen, alkaen ristiretkiltä paluusta ja loppuen Ludvig XI:een. Pariisin Notre-Dame ei ole puhtaasti romaanista rotua, kuten edelliset, eikä puhtaasti arabialaista, kuten jälkimmäiset.

Se on välivaihetyyliä. Saksilainen rakennusmestari oli juuri saanut pystyyn laivan ensimmäiset pylväät, kun ristiretkien mukana tullut suippokaari alkoi voittaa alaa ja asettui noille suurille romaanisille pylväänpäille, jotka olivat yksinomaan aiotut kantamaan pyörökaarta. Ja niin rakensi valtaan päässyt suippokaari jäljellä olevan osan kirkkoa. Mutta alussa vielä kokemattomana ja hapuilevana se levittäytyy, vetäytyy takaisin, eikä uskalla vielä kohottautua ilmoihin huippuina ja fiaaleina, kuten se sittemmin niin monessa ihmeellisessä tuomiokirkossa on tehnyt. Voisi sanoa, että se vielä on raskaiden romaanisten pylväiden naapuruuden vaikutuksen alaisena."
- Victor Hugo

Lähteet
*Ranska, Valitut Palat
*Spectrum, WSOY
*Yle Uutiset: Jouluaaton messu jäi väliin ensimmäistä kertaa yli 200 vuoteen Pariisin Notre Damessa
*Victor Hugo: Pariisin Notre-Dame

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat alla - Copyright © Ninara


All Rights Reserved
*Kuva - Copyright, Photo by © Tom Lee
*Photo used with permission.

Köyhän miehen raamattu

Kuvassa yksi katedraalin veistotaidetöistä. Lukemattomine enkeleineen ja muine hahmoineen se varmasti hiljentää katsojansa ihastelemaan ja miettimään sitä, miten valtava työ on ollut tämän yhden ainoan taideteoksen tekemisessä.

Koko katedraali lukemattomine kohokuvineen, veistoksineen ja maalauksineen on muodostanut "köyhän miehen raamatun", eli kaikella sen sisältämällä taiteella on kerrottu informatiivisesti suurelle rahvaalle raamatun tapahtumista. Tosin, tämä itse raamattu on tullut aikoinaan äärimmäisen kalliiksi, mutta se on jo toinen tarina.
Tunturisuden sivut
Tunturisuden sivut
Tunturisuden sivut
Tunturisuden sivut
Tunturisuden sivut