Kuvassa yllä Neitsyt Maria ja Jeesus. Heinäkuun 2. päivä on ollut katolisessa kirkossa Neitsyt Marian juhlapäivä 1200-luvulta alkaen. Nimi Maria esiintyy suomalaisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1330. Se on Suomen yleisin naisten etunimi ja nimestä on meillä versonut myös suuri joukko muunnoksia, joista osa on päässyt almanakkaan Marian rinnalle.

Etunimien historiaa

Pronssi- ja rautakausi

Suomalaiset pitivät pronssi- ja rautakaudella yhteyttä naapurikansoihinsa ja saivat näiltä lainattuna tai lahjana, miten vain, germaanisia ja muinaisskandinaavisia nimiä. Näitä ovat vaikkapa Tuure (Thor) ja Hilda (Hildegard). Tämän ajan nimistä on käytössä enää jäänteitä.

Raamattu ja kristinusko - antiikki

Kristinusko ja raamattu ovat olleet tärkeässä asemassa etunimistön syntyhistoriassa. Monet raamatulliset eli heprealaiset nimet ovat peräisin vahvoista tai muuten esimerkillisistä hahmoista Raamatussa. Kristinusko nimistöineen tuli Suomeen viimeistään 1300-luvulla toisen ristiretken myötä. Kristinuskon levitessä yleisimmiksi tulivat keskiajalla pyhimysten nimet.

Näistä pitkän muodon omaavista nimistä on tullut usein lopulta suomalaisina versioina lyhyempiä, ja niinpä Katariinastakin on tullut Riina ja Nikodemuksesta Niko ja Teemu.

Monet näistä raamatullisen perustan omaavista nimistä ovat suomalaisina versioina edelleen tänäkin päivänä suosittuja, mutta eivät toki kaikki. Nimen Mooses on Suomessa saanut kautta aikain noin 500 poikaa, eli nimi on ollut aina varsin vähän käytetty ja vuosina 2020 - 2025 nimi on annettu enää kuudelle pojalle, eli noin yhdelle vuodessa.

Antiikin Kreikka ja Rooma kukoistivat Raamatun kertomusten aikoina ja toivat nimistöön omat kerrostumansa. Julius Caesarin mukaan sadat suomalaiset pojatkin ovat saaneet vuosittain etunimekseen Julius. Yllättävästikin tämä nimi on kuitenkin ollut kaikkein suosituin vasta 2000-luvulla.

Keskiajan Eurooppa

Keskiajalla Euroopassa näkivät syntynsä monet, sittemmin hyvin suositut etunimet, kuten Louis Ranskassa, William Englannissa ja Heinrich Saksassa.

Kansallisromantiikan aika

Koko Euroopan valtasi 1800-luvun lopulla kansallisromanttinen ajattelu. Suomessa tänä kansallisen heräämisen aikana Kalevala nousi korkeaan kunniaan ja sen sisältämät nimet, kuten Vellamo ja Terhikki tulivat erityisen suosituiksi. Myös uusia nimiä keksittiin ahkerasti ja tällainen puuhahan on jatkunut meidän aikoihimme asti.

Sota-ajat ja suuret ikäluokat

Sotien aika keväästä 1918 talvi- ja jatkosotiin toi nimistöön omat lisänsä. Suosittuja olivat kansallista identiteettiä ja menestystä heijastelevat nimet, kuten Usko, Jalo, Urho, Varma ja Voitto. Tällä ajalla pitkät nimet olivat jo vähentyneet ja nimet olivat useimmiten kaksitavuisia. Suurten ikäluokkien aikana sotien jälkeen 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla muotinimiksi vakiintuivat vaikkapa Jorma, Hannu, Marjatta, Sirpa, Riitta, Pentti ja Erkki. Näiden nimien suosio on romahtanut. Näiden aikojen suosikkinimiä olivat myös yhdysnimet, erityisesti tytöillä; Pirjo-Liisa ja Anna-Maija.

1960 - 1980-luvut

Näinä vuosikymmeninä yleistyivät yhdysnimet myös pojilla ja mukaan tulivat Ari-Pekat ja Vesa-Matit. Haluttiin myös eroon vanhahtavista, menneiden sukupolvien nimistä ja käyttöön tulivat Tiina, Minna, Sanna, Heidi, Jari, Jani, Sami ja Marko. Nimet olivat lyhyitä ja pehmeitä, ilman k- ja r-kirjaimia.

Kansainvälisyys - viihde ja urheilu

Viime vuosikymmeninä on suomalaiseen etunimistöön noukittu nimiä milloin elokuva- ja milloin urheilutähdiltä. Myös maahamme eri syistä muuttaneet ihmiset ovat rikastuttaneet nimistöämme.

"Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeään."

Nimipäivä

Nimipäivien juhlinta on ollut Suomessa entisinä aikoina yleisempää, kuin syntymäpäivien juhlinta. Muutenkin nimipäivät olivat korostetussa asemassa. Vanha kansa seurasi tarkoin ajankulua almanakoistaan ja niistä nimet piirtyivät helposti muistiin mielen pohjalle.

Tätä edesauttoi se, että tuolloin vuodenkierron erilaisia, tärkeitä tapahtumia liitettiin nimipäiviin. Hermannista aloitettiin heinänteko ja Jaakon päivänä oli tullut aika nostaa viikate seinälle. Suurin osa noista nimiin liittyvistä kansanviisauksista on poistunut aikamme arkikielen käytöstä, mutta eräät ovat uhmanneet aikaa ja elävät edelleenkin puheissamme. Edelleenkin Liisan päivänä liukastellaan ja Tuomas tuo joulun tupaan.

Nimipäivää juhlitaan varsin samoin tavoin, kuin syntymäpäivääkin, mutta se on siitä kuin kepeämpi ja vähemmän juhlava muoto.

Etunimen valinta - yhdestä etunimestä useampaan

Eri aikoina eri etunimet ovat olleet suosiossa, kunkin aikakauden mukaan. Se etunimi, mikä meistä nyt tuntuu hirveän vanhanaikaiselta, on joskus aikoinaan ollut aivan uusi ja raikas. Vanhat nimet voivat toisaalta joskus, pitkänkin hiljaiselon jälkeen, nousta uudelleen muotiin.

Menneinä vuosisatoina lapselle annettiin vain yksi etunimi ja se määrittyi vanhempien etunimien mukaan. Käytössä ollut nimivalikoima oli nykyiseen verrattuna suppea, käytössä oli vain raamatullisia ja pyhimysten nimiä.

Saksassa lapsille annettiin kaksi etunimeä ja sieltä tapa levisi ensiksi Tanskaan ja Ruotsiin 1600-luvulla ja jo 1700-luvulla Suomeenkin asti. Kahta etunimeä käytettiin aluksi vain ylhäisön ja ylimpien yhteiskuntaluokkien, aatelisten, pappien ja porvareiden piirissä. Tästä tavasta hyviä esimerkkejä ovat Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Adolf ja kuningatar Ulriika Eleonoora.

Suomessa, porvareiden jälkeen talonpoikammekin omaksuivat tavan. Aluksi se tapahtui ruotsinkielisellä länsirannikollamme ja sieltä kaksinimisyys levittäytyi hitaasti pohjoiseen ja itään.

Etunimien valintaan vaikuttavat aate- ja kulttuurivirtaukset, sekä ihanteet ja arvomaailma. Esimerkiksi 1800-luvun lopulla Suomessa virinneet romanttiset aatteet ja kansalliset pyrkimykset ilmenivät uusina etuniminä. Toiseksi nimeksi meillä aluksi valikoituivat suvussa käytetyt, isien ja isoisien, äitien ja isoäitien nimet. Ensimmäinen etunimi sen sijaan on perinteisesti valittu ajan virtausten ja erityisesti vanhempien mieltymysten mukaan. Myös toisen etunimen valinnassa on tapahtunut vapautumista, eikä sen enää aina tarvitse olla suvulta periytyvä - vaikka se sitä usein edelleenkin onkin.

Nimien psykologia – miksi tietyt nimet tuntuvat "hyviltä"?

Nimien miellyttävyys tai "hyvyys" liittyy moniin psykologisiin, kulttuurisiin ja kielellisiin tekijöihin. Tutkimukset viittaavat seuraaviin ilmiöihin.

A) Fonetiikka ja ääntämyksen miellyttävyys. - Pehmeät äänteet (vokaalit, nasaalit) ja lyhyet nimet (Emma, Aino, Onni) koetaan usein suloisina.

Kovat konsonantit (K, T, P) voivat vaikuttaa liian voimakkailta ja teräviltä (Kauko, Tero), kun taas M, L, N -äänteet soljuvat lempeinä (Milla, Nooa).

Rytmi ja tavujen määrä: 2–3-tavuiset nimet (Elias, Venla) ovat suosittuja, koska ne ovat helppoja muistaa.

B) Assosiaatiot ja merkitykset. - Positiiviset mielikuvat: Nimet, jotka liittyvät luontoon (Lumi, Aava), onneen (Onni) tai kauneuteen (Helmi), herättävät myönteisiä tuntemuksia.

Kulttuuriset symbolit: Nimi Väinö saa vahvoja kansallisia sävyjä, kun taas Sofia tuntuu klassikolta.

Tiedostamattomat mielleyhtymät: Jos nimi muistuttaa pienin eroin jotakin kiusallista sanaa, se voi tuntua epämiellyttävältä.

C) Sosiaalinen status ja trendit. - "Korkeatasoiset nimet": Tietyt nimet (Alexander, Olivia) yhdistetään koulutukseen tai varakkuuteen (tutkimusten mukaan).

Alitajuiset ennakkoluulot: Joissakin tutkimuksissa eri henkilöiden samat ansioluettelot arvioitiin eritasoisiksi – "tyylikkäämmillä" nimillä arviot olivat parempia.

D) Yksilöllinen psykologia. - Nimi voi vaikuttaa minäkuvaan: Harvinaisempi nimi (Aarre) voi tuntua erityiseltä, kun taas tuttu nimi (Mikko) turvalliselta.

Nimi ja persoona: Psykologisesti nimet vaikuttavat hienoisesti siihen, miten muut meidät näkevät (esim. Eeva saatetaan kuvitella lempeäksi, Timo luotettavaksi).

"Onnea ja iloa, tuhat ja sata kiloa.
Vietä juhla verraton,
nimipäiväs tänään on.
Hyvää nimipäivää!"

"Iloista nimipäivää
ilman huolenhäivää!"

"Kävi mielessä aatos jo aamuvarhain
tänään nimppareita viettää ystävä parhain
Ruusuja, liljoja, kieloja tuomme
nimpparin kunniaks maljat juomme."

Tulevat nimivaikutteet – mitkä nimet nousevat 2030-luvulla?

Suomalaiset nimivaikutteet seuraavat usein kansainvälisiä trendejä, luontoa, pop-kulttuuria ja sukupolvien muuttuvia arvoja.

A) Nousevat suosikit (2020-luvun loppu – 2030-luvulle). - Luontoaiheiset nimet: Lumi, Aava, Pyry, Terho – ekologinen tietoisuus ja kaipuu luontoon.

Klassikot uudistuneina: Lyhyet, ikimuistoiset nimet (Aada, Eelis, Vilma, Oiva).

Kansainväliset hitit: Mila, Liam, Noah, Luna – globalisaation vaikutus.

Vahvat lyhyet nimet: Kerttu, Into, Sisu – suomalaisuuden korostus.

B) Uusia vaikutteita. - Kestävän kehityksen nimet: Vesi, Sade, Vilja – ympäristötietoisuus.

Retro-nimien paluu: 1900-luvun alun suosikit (Toivo, Saimi, Urho) saattavat nousta uudelleen.

Lyhenteet ja lempinimet: Kalle (Kaarle), Tilde (Matilda) – epävirallisuuden nousu.

C) Tekijät, jotka ohjaavat tulevia nimiä. - Sosiaalinen media ja sarjat: Netflix-hahmot (Elodie, Otis) ja somevaikuttajien lapset vaikuttavat.

Harvinaisten nimien etsintä: Vanhemmat haluavat erottuvuutta (Omena, Ransu – jo käytössä!).

Kielimuodot: Pohjoismaiset lyhyet nimet (Alva, Arvid) ovat nousussa.

D) Ennustettuja nousijoita. - Pojat: Aatos, Eero, Rasmus.

Tytöt: Enni, Hilla, Meeri.

Kakkukahvit

Nimipäivää käydään usein juhlistamassa kera lahjojen onnittelukäynneillä, jolloin voidaan nautiskella nimipäiväkahveista ja -kakuista. Aina ei tällaisille vierailuille päästä ja erityisesti silloin päivänsankaria muistetaan onnitteluviesteillä. Nehän olivat aiemmin useimmiten postikortteja, joskus kirjeitäkin - nykyisin onnitteluviestit lähetellään useimmiten digitaalisesti.

Nimien psykologian ja tulevaisuuden yhteys

Nimi on brändi: 2030-luvulla nimen valinnassa painotetaan enemmän yksilöllisyyttä ja merkitystä kuin perinteitä.

"Kodikkuus" voittaa: Suloiset, hellät nimet (Miela, Vilja) vetoavat vanhempien haluun luoda turvallinen maailma lapselleen.

Onnitteluviestit - vapaan runoilijan taidoilla

Viestinsä saatteeksi voi kirjoittaa onnittelunsa vapaasti ja ilman riimejä tyyliin "Hyvää nimipäivää Maijalle, toivottaa Paavo!"

Erilaisia nimipäivän onnitteluriimejäkin on tarjolla sadoittain. Varsin helppoa on asettua itsekin hetkeksi runoilijaksi, ja riimitellä onnittelut itse. Senhän voi ihan vapaasti kirjoitella omasta päästään, kukin taidoillaan ja tavoillaan.

Jos on epävarma runoilijan kyvyistään, voi myös muokkailla yleisessä käytössä olevia riimejä mieluisikseen. Jos haluaa lähettää vaikkapa sellaisen onnitteluriimin, jossa nimi on mukana, voi käytellä myös valmiita onnitteluja, joihin vaihtaa vain nimen.

Onnittelutekstiksi voi myös valita lukemattomista viisauksista jonkin sopivan, sitä mahdollisesti muokkaillenkin. Lukemattomat syntymäpäiväonnittelutkin sopivat myös nimipäiväonnitteluiksi.

Niinpä nimipäiväonnitteluun sopivaa ajatelmaa tai runonpätkää etsiessään kannattaa lukea tarkoin myös tiedonportailla.fi -syntymäpäiväriimit ja muokkailla niistä tarpeisiinsa sopivan. Tarjontaa on valtavasti.



Helena Kara (1916 - 2002). - Helena on kautta aikain ollut Suomessa naisten toiseksi suosituin etunimi. Helenan-päivää on jo keskiajalta lähtien vietetty Suomessa ruotsalaisen marttyyrileski Helenan muistoksi. Nimen alkuperä on kuitenkin kreikkalainen ja merkitys "loistava". Suomessa - kuten monissa muissakin Euroopan maissa - Helenasta on syntynyt suuri joukko johdannaisia, joista italialais-espanjalainen Elena-muoto tuli almanakkaan vuonna 1995.

Tutustu satojen 1900-luvun alkupuolen filmitähtiemme myötä tuon aikakauden naisten ja miesten etunimiin: Valkokankaan tähdet.

Suosituimmat etunimet Suomessa kautta aikain

Kautta aikain, viisi suosituinta naisten etunimeä Suomessa ovat olleet Maria, Helena, Johanna, Anneli ja Kaarina. Marian on etunimekseen sasanut Suomessa 392 844 tyttölasta. Miehissä kärkiviisikossa ovat Juhani, Johannes, Olavi, Antero ja Tapani.

Suosittuja etunimiä maailmalla

Tarkkoja tilastoja ei ole kaikilta osiltaan olemassa, mutta todennäköisesti maailman yleisin nimi on kuitenkin islamin profeetan mukaan annettu Muhammed. Eri maissa nimi kirjoitetaan eri tavoilla: tavallisia ovat muun muassa Muhammad, Mohammed ja Mehmet.

Euroopan yleisin naisten etunimi on Maria, miesten José - Maria on myös koko maailmankin yleisin naisten nimi. Näiden nimien suosio perustuu siihen, että eräiden tutkimusten mukaan mukaan 71 prosenttia perheenlisäystä suunnittelevista aikuisista haluaa antaa lapselleen perinteisen nimen, joka kuvastaa omaa kulttuuria ja alkuperää.

Almanakka

Tiesitkö muuten, että vaikka almanakka on kulunut kansan käsissä jo vuosisatojen ajan, itse sanan almanakka tausta on epäselvä. Sanan ensimmäiseksi käyttäjäksi arvellaan kirkkohistorioitsija ja kirkkoisä Eusebios Kesarealaista, joka kuoli vuonna 340. Eusebioksen kerrotaan käyttäneen egyptiläisestä kalenterista nimitystä almenikiaká, joka on todennäköisesti koptin kielen sana. Sanan alkuperäksi on toisaalta veikattu myös arabian kielen sanaa al-manah, joka nykyään tarkoittaa säätä, mutta se voidaan vanhastaan yhdistää myös keidasta tarkoittavaan sanaan. Englantilainen astronomi Roger Bacon käytti almanakkaan viittaavaa sanaa latinankielisessä tekstissä vuonna 1267, ja tämä on vanhin tiedossa oleva dokumentti sanan käytöstä. Baconin teksti käsitteli taivaankappaleiden liikkeitä.

Suomeen sana almanakka on tullut Ruotsin kautta. Meillä sanaa almanakka on alettu käyttää 1600-luvulla. (Minna Sandelin)

Lähteet:
*Liisa-Maria Patjas, Katleena Kortesuo: Uusi etunimi-kirja - Aadasta Äijöön, Karisto.
*Väestörekisterikeskuksen etunimitilastot.
*Pirjo Mikkonen: Etunimen valinta.
*HS: Mikä on maailman yleisin nimi?
*Tekoäly: mm. selvitys tulevaisuuden suosikkinimistä.
*Pirjo-Riitta Syrjänen: Kutsu vaikka kukkaseksi, Karisto.
*Kustaa Vilkuna: Joka kodin suuri nimikirja.
*Eero kiviniemi: Suomalaisten etunimet, SKS.
*Etunimikirja, suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla, SKS.
*Minna Sandelin: Mistä almanakka-sana juontaa juurensa?

"Iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa." - Luuk. 10:20