Kuva yllä, etualalla Yhdysvaltojen puolella oleva putousten osuus, American Falls ja Bridal Veil Falls. Taustalla Kanadan puolella Horseshoe Falls.

Niagaran putoukset

Niagaran putoukset (engl. Niagara Falls) on mahtava luonnonmuodostuma, jonka nimen merkitys huron-intiaanien kielessä on "jylisevä vesi". Kolmiosainen vesiputous sijaitsee Niagarajoessa Kanadan Ontarion ja Yhdysvaltain New Yorkin osavaltioiden rajalla. Näiden kuuluisien putousten kautta Eriejärvi purkaa vesiään kohti Ontariojärveä. Putouksissa virtaa noin 2,8 miljoonaa litraa vettä sekunnissa.

Putousten kohdalla on kummallakin puolen jokea Niagara Falls -niminen kaupunki, niiden välille on rakennettu kaksi siltaa.

Alunperin putoukset sijaitsivat noin 865 metriä yläjuoksulla päin, mutta ne ovat siirtyneet veden virtauksen myötä viimeisten 250 vuoden aikana nykyiselle paikalleen. Putoukset ovat olleet olemassa jo miljoonia vuosia, mutta nykyisen nimensä ne saivat vasta vuonna 1678 eurooppalaisilta valloittajilta. Vuonna 1846 Niagaran putouksista tuli maailman ensimmäinen valtion hallinnoima luonnonpuisto. Se oli myös ensimmäinen paikka Yhdysvalloissa, jossa luontoa ryhdyttiin suojelemaan lain voimin.

Turun akatemian professori Pehr Kalm, joka näki putoukset Amerikan matkallaan vuonna 1750, kirjoitti niiden olevan "yksi luonnon suurimmista ihmeistä". Kalmin laatima selonteko, jonka Benjamin Franklin painatti toimittamassaan Pennsylvania Gazette -lehdessä, on tiettävästi vanhin englannin kielellä julkaistu Niagara-kuvaus.

Ennen eurooppalaisten tuloa Niagara oli irokeesien pyhä paikka, jossa heidän sanotaan uhranneen jumalille joka vuosi kaksi ihmistä. Vene, josta käsin putouksia on käyty ihmettelemässä, on saanut nimensä tarusta "Maid of the Mist - Usvan neito". Tarun mukaan erään, tällä tavalla hukutetun nuoren intiaaninaisen haamu näyttäytyy tiettyinä kesäiltoina putousten lähellä.

Kuuluisa nähtävyys

Valtakuntien rajalla olevat putoukset ovzt hyvin kuuluisa matkailunähtävyys. Miljoonat matkailijat saapuvat vuosittain ihailemaan Niagaran putousten majesteettista näkymää. Parhaimmillaan putoukset ovat illalla, kun laskevan auringon säteet saavat pärskepilvet säihkymään kaikissa sateenkaaren väreissä. Putouksen reunalle pääsee helposti erilaisia jalkakäytäviä, kävelysiltoja ja portaita pitkin. Veneellä taas voi edetä melkein putouksen juurelle. Talvisinkin näkymät ovat vertaansa vailla, kun valtavat jääpuikot somistavat putousta.

American Falls ja Bridal Veil Falls.

American Falls ja Bridal Veil Falls

Yhdysvaltain puolella oleva American Falls (Amerikan putous) on 58 metriä korkea ja 320 metriä leveä. Aivan American Fallsin vieressä on kapea Bridal Veil Falls, jonka erottaa American Fallsista pieni Luna Islandin saari. Bridal Veil Fallsin ja Horseshoe Fallsin välissä on Goat Island (Vuohisaari). Eriejärvestä Ontariojärveen virtaava Niagarajoki jakaantuu Vuohisaaren kohdalla kahdeksi putoukseksi.

Taustalla Rainbow bridge (Sateenkaarisilta). Sen ja putouksen välissä on 86 m korkea, vihreä näköalatorni - Niagara Falls Observation Tower. Tornissa käy 8 miljoonaa vierailijaa vuosittain.

Turistialus sankassa usvassa putouksen juurella. Kanadan puolelta lähtevät matkustajat varustetaan punaisilla sadetakeilla. Yhdysvaltojen laiturista lähtevillä matkustajilla on luonnollisesti siniset sadeasut.

Sateenkaarisilta ja putoukset Yhdysvaltojen puolella. Aivan kuvan keskellä on näköalatorni Niagara Falls Observation Tower.

Skylon Tower, näköalatorni Ontariossa. Torni avattiin syksyllä vuonna 1965. Sillä on korkeutta katutasosta 180 metriä ja 236 metriä putousten pohjasta. Tästä tornista näkee aitiopaikalta ylhäältä päin kaiken ja voi hahmottaa, miten järvet, jokiuomat ja putoukset sijaitsevat - ja tietenkin voi kuvata niitä.

Putous Kanadan puolella, Horseshoe Falls.

Horseshoe Falls

Niagaran kolmesta putouksesta suurin, Horseshoe Falls (Hevosenkenkäputous), sijaitsee Kanadan puolella. Sillä on korkeutta 57 metriä ja leveyttä 670 metriä

Vaahtoavana ryöppynä kallioalustaan iskeytyvä putousten vesi hajoaa kimmeltäviksi pärskeiksi. Putousten juurelta kohoaa tämän seurauksena usvapatsas, joka yläpäässään muuttuu pitsimäiseksi pilveksi ja jossa aurinkoisella säällä voi nähdä useita sateenkaaria. Auringon laskettua putouksia valaistaan värillisin lampuin.

Hurjapäät ja ennätykset - nyt tynnyriin ja alas!

Niagaran putoukset ovat vetäneet puoleensa kaiken maailman kuuluisuuden tavoittelijoita ja suorastaan hulluja, joiden koko elämän päätavoite on ollut laskea putous tynnyrillä, tai tehdä se jotenkin muuten varsin järjettömästi. Monet ovat näissä yrityksissä menettäneet henkensä. Kuolema on nykyisinkin läsnä putouksilla, sillä monen kadonneen henkilön selvitystyön lopussa ovat pahaenteiset sanat: Nähtiin viimeksi Niagaran putouksilla. Vuosina 1850 - 2011 Niagaran juurelta on löydetty 5 000 ruumista. Joka vuosi putouksessa kuolee 20 - 30 ihmistä, näistä suurin osa on itsemurhia. Useimmat näistä tapahtuvat Kanadan puolella, Horseshoe Falls -putouksessa.

Ensimmäisen sukelluksen putoukseen suoritti Sam Patch vuonna 1829. Hän loikkasi putoukseen sen keskellä sijaitsevan Goat Islandin reunalle rakennetusta hyppytornista. Vuonna 1859 hurjapää Charles Blondin kulki nuoralla 335 metriä putousten ylitse - ja takaisin. Vuonna 1886 uimari William J. Kendall ui Whirlpool Rapids -kosken läpi pelastusliiviin sonnustautuneena. Hän selvisi ennätysmatkasta vain muutamin mustelmin. Samaisen kosken läpi on laskettu myös veneellä, tuolla kertaa ruorissa oli Charles A. Percy.

Vuonna 1889 hurjapää nimeltä Carlisle Graham laski kosken halki onnistuneesti itse rakentamallaan puisella tynnyrillä. Hän oli harjoitellut ja valmistautunut laskua varten kymmenen vuotta ja kun lasku oli ohi, hän totesi, että ei koskaan enää! Tempun toisti vuonna 1901 Annie Edson Taylor. Annie oli tynnyrilaskunsa aikana jo 63-vuotias, mutta se ei hurjakkoa haitannut.

Yksi laskussa menehtyneistä on yhdysvaltalainen Kirk Jones. Vuonna 2003 Jones vielä onnistui laskussaan ja selvisi tempauksestaan muutamilla murtuneilla kylkiluilla ja mustelmilla, mutta kanadalainen oikeusistuin määräsi hänet maksamaan sakkoja laittoman stunt-tempun suorittamisesta. Mies sai myös porttikiellon Kanadaan. Se ei kuitenkaan estänyt sitä, että hän yritti vuonna 2017 laskua uudelleen, nyt ilmalla täytetyn pallon avulla. Hänen ruumiinsa löydettiin Niagara-joen alajuoksulta, läheltä Youngstownin kylää.

Lähteet
*Wikipedia
*Turun Sanomat: Hurmaava Niagara
*Fammo matkalla: Päivä Niagaran putouksilla
*Ilta-Sanomat: Kirk Jones selvitti Niagaran putoukset ensimmäisenä ilman turvavälineitä – uusintatemppu 14 vuotta myöhemmin koitui kohtaloksi
*The National Wildlife Federation: The Great Lakes
*Suuri maailmantieto - Valitut Palat
*Kanada ja Meksiko - Valitut Palat
*Yhdysvallat - Valitut Palat
*Kaunis Maailma - WSOY
*Uuden ajan Kuva-Atlas - Helsinki Media