Varisten heimo

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on varisten eli varislintujen (Corvidae) heimo. Heimoon kuuluu 22 sukua ja 126 lajia, joista Suomessa pesii kahdeksan. Ne ovat harakka, korppi, kuukkeli, mustavaris, naakka, närhi, pähkinähakki ja varis.

Varikset ovat keskikokoisia tai suuria ja usein seurallisia lintuja. Niillä on voimakas, hieman alaskaartuva, pitkä nokka ja voimakkaat jalat. Sieraimet ovat tavallisesti sukasten peittämät.

Variksilla on harittavakärkiset siivet ja useimmiten suhteellisen pitkä, poikki- tai pyöreäpäinen pyrstö. Monet heimon linnuista ovat hyviä lentäjiä ja eteviä purjelentäjiä. Jotkut lajit lentävät tikkojen tapaan syvän aaltomaisesti. Sukupuolet ovat samannäköiset.

Nuoret linnut ovat lähes vanhojen kaltaisia. Suurin osa lajeista hakee ruokansa maasta, mutta ne voivat myös ryöstää pesiä. Haaskat ja jätteet kuuluvat varisten ravintoon. Ne pesivät puissa, koloissa ja joskus kalliopahdoilla. Yleisesti varikset ovat kovaäänisiä - äänet ovat käheitä, vaakkuvia tai kilahtavia. Varikset ovat älykkäitä ja kekseliäitä lintuja. Siitä kielii mm. kyky käyttää työkaluja. Yksi heimon lajeista on närhi.

Närhi (Garrulus glandarius)

Närhi on havumetsien älykäs väriläiskä, joka usein paljastaa itsensä karkealla rääkymisellään. Se on varovainen ja melko arka, kirjava ja keskikokoinen eli kyyhkysenkokoinen lintu, jolla on hyvin luonteenomainen höyhenpuku. Närhi ei muistuta mitään toista lintua maassamme, se on helppo tunnistaa. Sen pituus on 32 – 35 cm, ja sen siipien kärkiväli on 54 – 58 cm.

Perusväriltään närhi on punertavan beigenruskea. Puvussa on useita, erityisiä yksityiskohtia - mm. päälaen höyhenissä, joita lintu usein kohottaa on mustia viiruja. Nokasta lähtee leveä, musta viiksijuova.

Osa siipien peitinhöyhenistä on loistavan sinisiä, hennoin, mustin poikkijuovin. Tämä kaunis, metallin sininen koristelu kuuluu lintumaailman näyttävimpiin. Yläperä on valkoinen ja välähtää näkyviin lentävässä närhessä, pyrstö on musta. Sukupuolet ovat keskenään samanlaiset. Myös nuorilla linnuilla on vanhojen lintujen pukua suuresti muistuttava höyhenys.

Närhen lento on melko hidasta ja vaappuvaa ja siiveniskut ovat lepattavia. Se lentää hitaammin, kuin muut varislinnut. Närhen voikin tunnistaa kaukaa jo pelkän lentotyylin perusteella. Närheä lentotavaltaan muistuttavia lintuja ovat pikimusta palokärki sekä variksiin kuuluva pähkinähakki.

Närhi rääkyy ja naukuu

Närhen ei tarvitse äänellään koreilla, koska se jo muutenkin on niin värikäs ja kaunis lintu. Siksipä sen tavallisin ääni onkin kuuluva, käheä ja karhea rääkäisy "kräääh". Tämän ruman rääkymisensä vuoksi kansa on antanut linnulle nimen pähkinärääkyjä.

Jos närhet rääkyvät yhdessä pidempään, se on yleensä merkki siitä, että niiden lähistöllä on pöllö tai haukka. Usein närhi voi naukaistakin hiirihaukan tapaan, se myös kurisee, rätisee ja rupattelee.

Närhi myös laulaa ja sen laulu on yllättävänkin melodista sen jälkeen, kun on ensin kuullut epämiellyttävän rääkäisyn. Toki laulustakin on pakko antaa yleisarvosanaksi: mitäänsanomatonta.

Laulu koostuu pulputuksista ja kanahaukan, naakan ym. lintujen matkinnoista. Närhi on erittäin taitava matkija ja sanotaan, että se osaa päästää kanahaukan äänen paremmin, kuin kanahaukka itse. Närhi laulaa vain lopputalvesta ja kevään korvilla soidinaikaan ja sen laulu kuuluu vain ihan sen lähelle.

Ravinto

Närhi on kaikkiruokainen, mutta yleensä se on kasvissyöjä. Pesimäkaudella se ruokkii poikasiaan hyönteisillä ja syö itsekin kovakuoriaisia, perhostoukkia, heinäsirkkoja, kastematoja ja jopa pikkunisäkkäitä ja pieniä kalojakin.

Tammiseuduilla tammenterhot ovat sen perusravintoa. Myös muu kasvisruoka tulee syödyksi ja loppukesästä närhi varastoi myös viljaa sekä marjoja.

Keväällä ja alkukesällä närhet ryöstelevät pikkulintujen pesiäkin ja popsivat niistä munat ja poikaset nokkaansa. Harakan ohella närhi on tehokkaimpia pikkulintujen ja rastaiden pesien tuhoajia ja ahdistelee niiden lentopoikasiakin. Kun sen omat poikaset ovat lähteneet pesästä, se palaa kasviravintoon.

Josko närhi napsiikin ravinnokseen pienempien lintujen poikasia, niin se saa osakseen "potut pottuina", sillä sen omat, kömpelöt poikaset puolestaan jäävät usein kanahaukkojen saaliiksi.

Närhet vierailevat syksyisin myös perunapelloilla ja poimivat sieltä pieniä perunoita. Myös tunkiot ja kaatopaikat tarjoavat närhille ruokaa syksyisin ja talvisinkin.

Talvisin närhet vierailevat ihmisen asettamilla ruokintalaudoilla ja niille maistuvat erityisesti leipä, siement ja tali. Myös haaskoihin närhet joutuvat turvautumaan talviaikoina.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Närhien määrä on Suomessa vähentynyt merkittävästi ja siksi laji on keväällä 2019 liitetty punaiselle listalle silmälläpidettäviin. Runsaimmin närhiä on maamme eteläisissä osissa ja laji harvinaistuu kohti pohjoista mentäessä.

Närhen elinympäristönä on useimmiten sekametsä, mutta sen voi kohdata havu- tai lehtimesässäkin..

Tammen levittäjä

Etelässä närhi on tammen kannalta tärkeä lintu, sillä se levittää tammen raskaita terhoja, varastoidessaan niitä syksyisin kuusimetsiin. Närhet keräävät terhoja kurkkupussiinsa ja lentävät kotimetsikköönsä, missä ne huolellisesti kätkevät terhot sammalen alle tai puunkoloon. Yleensä närhet muistavat hyvin, mihin ne ovat varastojaan sijoittaneet, joskaan ne eivät ole yhtä taitavia löytämään kätköjään, kuin sukulaisensa pähkinähakit.

Moni vanha tammi onkin saanut alkunsa närhien päähänpistoista, kun ne ovat kätkeneet talven tarpeiksi maahan tammenterhoja. Metsässä voi siellä täällä versoa yksinäisiä tammentaimia, mikä ainakin osaksi lienee juuri närhien varastointipuuhien seurausta.

Närhikäräjät

Närhien soidinkäyttäytymiseen kuuluu närhien "käräjöinti" kauniina kevättalven päivänä jossakin yksinäisessä puussa, mistä käräjien ollessa menossa kuuluu kaiken aikaa äänekäs rupatus ja rähinä.

Lisääntyminen

Pesimisympäristökseen närhi valitsee mielellään nuoren kuusikon, kuusikkokorven tai tiheän, nuoren havupuumetsikön jonkin pienen peltotilkun viereltä. Se voi silti pesiä monella muullakin metsätyypillä. Pieniin peltosaarekkeisiin se ei yleensä kotiudu eikä myöskään eristyneisiin saariin. Muuten se viihtyy sekä asutuksen tuntumassa että takamailla, joskaan sen pesää ei puhtaasta kulttuurimaisemasta tapaa.

Närhen pesä on useimmiten muutaman metrin korkeudella maasta, ja yleensä suuressa kuusessa aivan rungossa kiinni. Joskus pesä voi sijaita ladon tai muun syrjäisen rakennuksen nurkkauksessa tai jopa isossa pöntössä. Molemmat emot rakentelevat ohuista, pääasiassa koivunrisuista pesän, joka on lintujen kokoon suhteutettuna kooltaan varsin pieni. Sisältä pesä vuorataan juurikuiduilla. Pesän rakentamiseen emoilta menee aikaa noin yksi viikko.

Pesäkuppiinsa naarasnärhi pyöräyttää keskimäärin kuusi, mutta joskus yhdeksänkin munaa ja hautoo niitä sitten yksin 16 - 18 vrk. Tänä aikana koiras ruokkii sitä. Poikaset varttuvat lentokykyisiksi 19 - 20 vuorokaudessa. Tämänkin jälkeen emot ruokkivat niitä kolmisen viikkoa, perheen liikkuessa yhdessä metsiköissä.

Närhiä voi nähdä yleensä aikaisin keväällä tai syksyllä, mutta pesimisaikaan laji on hyvin piilotteleva ja hiljainen. Pesimämetsiköissään ne liikkuvat äänettömin siiveniskuin ja pudottautuvat välillä maahan tonkimaan lehtikasoja. Välillä ne lehahtelevat nopeasti puusta toiseen.

Pesimäaikana närhien olemassaolo tulee usein paljastetuksi vain niin, että rastaat ja peipot varoittelevat alinomaa sen olinpaikan ympärillä. Onhan närhi melkoinen pesärosvo, joka verottaa mm. peippojen pesiä.

Muutto

Närhi muistuttaa korppia ja kuukkelia siinä, että koko kanta jää Suomeen talvehtimaan. Hataralla ja vaappuvalla lentotaidollaan närhi ei muuttolentoon kykenisikään, vaikkakin puiden oksistoissa se liikkuu varsin ketterästi. Se on paikkalintu, mutta närhet kuitenkin vaeltavat melkein joka syksy ja pieni määrä vaeltaa syksyisin etelämmäksi sinne, missä riittää tammenterhoja.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat