Kurppien heimo

Lahkossa rantalinnut (Charadriiformes) on heimo kurpat (Scolopacidae).

Kurppien suureen heimoon kuuluvat niin pienikokoiset sirrit, sirot ja pitkäkoipiset viklot, pitkänokkaiset kurpat kuin suuret kuovit ja kuiritkin.

Heimon lajien nokat vaihtelevat pituudeltaan, mutta ovat yleensä kapeita ja teräviä. Siivet ovat lehtokurpalla pyöreäpäiset, muilla suipot. Tärkeitä määritysperusteita ovat siiven ja yläperän kuvioinnit sekä selväpiirteiset äänet. Sukupuolet ovat yleensä toistensa kaltaisia, mutta pesimä- ja talvipuvun kesken on joillain lajeilla suuriakin eroja. Kurppien selvimpänä yhteisenä piirteenä on lyhyt takavarvas, jonka vuoksi ne voivat istua esimerkiksi puissa.

Kurppien pesä on maassa, ainoan poikkeuksen muodostaa metsäviklo, joka usein pesii hylättyihin rastaanpesiin. Kurpista voidaan erotella ryhmät sirrit, suokukko, viklot, kuovit, karikukko, kurpat ja vesipääskyt.

Kurppien heimosta tavataan Suomessa hyvin yleisesti noin 30 lajia, kolmestatoista eri suvusta. Yksi kurppien heimon lajeista on mustapyrstökuiri.

Mustapyrstökuiri (Limosa limosa)

"Mustapyrstökuiri kuuluu monen muun lintulajin ohella Suomessa uudistulokkaisiin. Ensimmäinen havainto tästä linnusta tehtiin vuonna 1903 Nurmeksessa ja seuraava vasta 30 vuotta myöhemmin. Hailuotoon mustapyrstökuiri ilmestyi pesimään vuonna 1955 ja seuraavana vuonna Poriin. Vuodesta 1960 alkaen se on ollut säännöllinen pesijä Liminganlahden rannoilla.

Mustapyrstökuiri on siro ja värikäs lintu, jota pesimäpaikalla ei voi olla huomaamatta, sillä se ahdistelee variksia syösyin ja varoittaa äänekkäästi pienimmästäkin häiriöstä."

Mustapyrstökuiri on kookas, pitkänokkainen ja -koipinen, kesäpuvussaan kuparinpunainen kahlaaja - vanhan koiraan pää ja rinta ovat kuparinpunaiset. Naaras on himmeämmän värinen ja vähemmän poikkijuovikas.

Mustapyrstökuirilla on pituutta 40 – 44 cm, siipien kärkiväliä 62 – 70 cm ja painoa 160 – 500 g. Sen nokka on pitempi kuin punakuirilla ja valkea vatsa on tummien poikkijuovien kirjoma.

Tunnusomaisimmat piirteet ovat valkea, mustakärkinen pyrstö sekä leveä, valkea siipijuova.

Talvipukuinen mustapyrstökuiri on harmahtava ja valkovatsainen. Nuoren linnun rinnassa ja kaulassa on yleensä kellanruskeaa. Sen selkä on vaalean poikkijuovikas.

Mustapyrstökuiri lentää heittelehtivästi, nykivin siiveniskuin. Koivet ulottuvat pyrstöä pitemmälle.

Naukuvaa ja rytmikästä

Mustapyrstökuiri lentää soitimella terävin siiveniskuin ja ääntelee toistuvasti naukuvaa ja rytmikästä tjuturuui tjuturuui tjuturuui -huutoa. Sen varoitusääniä ovat kivivi ja vää-i. Lentoääni on jäkättävä vikka, vikka, vikka.

Ravinto

Mustapyrstökuirin ravintoa ovat kastemadot, hyönteiset, nilviäiset, äyriäiset - sekä kasvit ja siemenet, joskus sammakonpoikasetkin.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Mustapyrstökuiri on maassamme uusi pesimälintu, joka 1950-luvulta lähtien on pesinyt laajoilla, alavilla merenrantaniityillä muutamassa paikassa Ahvenanmaalla ja Perämerellä.

Se pesii pysyvästi vain Liminganlahden alavilla maannousemaniityillä ja muualla satunnaisesti. Suomen kanta on vain noin 30 paria.

Mustapyrstökuiri on laajojen vesijättöniittyjen laji. Se suosii kosteita, ruohoisia ja soistuneita rantasaraikkoja ja tulvaniittyjä, myös hiekkarantoja.

Lisääntyminen

Mustapyrstökuiri on reviirillään, soidinlentoaan esittäessään, näkyvä ja äänekäs lintu - suorastaan meluisa. Tätä korostaa vielä se, että usein useammat parit pesivät toistensa läheisyydessä. Soidinlennossaan mustapyrstökuiri lentää melko korkealla ja syöksyy välillä vinosti alas, huutaen kuuluvasti kve too kve too.

Pesinnän alettua kuirit hiljenevät. Hautomisvuorosta vapaana oleva emo tähystää kivellä, aidantolpalla, rakennuksen harjalla tai jollain muulla näkyvällä paikalla ja aloittaa varoittelunsa jo hyvissä ajoin. Mustapyrstökuiriemo puolustaa pesäänsä rohkeasti ja käy aikailematta liian lähelle tulleen variksen kimppuun. Ihmisen lähestyessä pesäpaikkaa, mustapyrstökuiri lentää jo kaukaa vastaan, huudellen samalla kiivaasti.

Koiras kuopii maahan kuoppia useampaankin kohtaan ja naaras valitsee niistä mieluisensa pesää varten. Pesä on avoimesti heinikossa. Se on saroilla vuorattu syvennys, vetisen niityn mättäällä. Pesä sijaitsee usein alavalla maalla ja monta kertaa käy niin, että merivesi noustessaan poikkeuksellisen korkealle hukuttaa pesän munineen.

Munia tulee pesään huhti-toukokuun vaihteessa 3 - 4 ja molemmat emot hautovat niitä. Haudonta kestää 22 - 24 vrk. Hautovat emot vetävät korsia päälleen suojaksi.

Kuoriuduttuaan poikaset tulevat heti toimeen itse, mutta molemmat emot vartioivat niitä. Lentokyvyn poikaset saavuttavat 25 - 30 päivän ikäisinä. Vain yksi pesye vuodessa.

Muutto

Muuttoaikoina mustapyrstökuiri on harvojen pesimäpaikkojensa ohella harvinainen vierailija lintulahdilla muuallakin maassamme.

Ensimmäiset mustapyrstökuirit saapuvat maahamme huhtikuun alkupuolella ja kevätmuutto jatkuu toukokuun lopulle asti.

Syysmuutto ajoittuu pääosin heinä-elokuulle, viimeisiä havaintoja mustapyrstökuirista on tehty vielä lokakuussakin.

Mustapyrstökuirit talvehtivat Välimeren maissa sekä Afrikassa, Saharan eteläpuolella.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat