Muhoksen Karjalaiset ry:n Karjalaan jääneiden vainajien muistolle pystytetyn muistomerkin paljastustilaisuus Muhoksella 13.9.1959. Kuva Museovirasto.

Karjalaan jääneiden vainajien muistolle

Karjalaan jääneiden muistomerkki sijaitsi aiemmin entisen Muhoksen rukoushuoneen pihapiirissä. Nykyisin se on ortodoksien hautausmaan edustalla, Kirkkosaaressa. Se on paljastettu vuonna 1959.

Siirtokarjalaiset

Kun sota päättyi, piti jäljelle jääneeseen Suomeen sijoittaa noin 430 000 siirtolaista. Heistä 407 000 oli karjalaisia. Heistä Oulun lääniin sijoittui 13 279 henkeä. Muhokselle heistä sijoittui noin 800 henkeä. Ortodokseja heistä oli runsaat 600. Ensimmäiset siirtolaiset siirrettiin Muhokselle vuoden 1945 kevättalvella. Valtaosa evakoista tuli Muhokselle Laatokan Karjalasta ja Kannakselta. Lähes kaikki Salmin pitäjän Käsnäselän kylän asukkaat siirtyivät Muhokselle.

Vuoteen 1947 mennessä olivat karjalaiset raivanneet ja asuttaneet koko Muhoksen alueella yhteensä 81 tilaa, viljelytiloja näistä oli 52. Muhokselle perustettiin Muhoksen Karjalaseura vuonna 1948 ja oma tsasouna vuonna 1956.

"Kotimultahan jäivät rakkaaseen
sukupolvet töineen ja toiveineen
mut uskon ristin ja kanteleen
he lahjaksi jättivät lapsilleen

Karjalaan jääneiden vainajien muistolle
Muhoksen Karjalaiset ry 1959"

Rukoushuone, kuvaaja Martti Jokinen 1991. Kuva Museovirasto. Muhoksen kaavaselostuksessa vuonna 2008 kuvattiin rukoushuonetta näin: Vuonna 1955 rakennettu pitkäkirkkomallinen valkoinen puurakennus, jossa on viisikelloinen länsitorni ja sen päädyssä katettu avokuisti. Eräät koristeaiheet viittaavat vanhaan karjalaiseen puuarkkitehtuuriin. Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas.

Kristuksen kirkastumisen tsasouna

Karjalaisten ortodoksinen rukoushuone, Kristuksen kirkastumisen tsasouna, vihittiin Muhoksen Korivaaralla käyttöön vuonna 1956. Se on rakennusmestari Johannes Brocken suunnittelema. Rukoushuonetta on pidetty kirkkotaiteellisesti merkittävänä, ja sen erikoisuuksia on ollut oululaisen ikonimaalarin Raija Savolaisen suurikokoisten ikonien kokoelma. Tsasouna on ollut avoinna jumalanpalvelusten aikaan ja muuten tilauksesta.

Homevaurioiden vuoksi rukoushuone jouduttiin purkamaan vuonna 2017. Rukoushuoneen pihapiirissä toimitettiin rukouspalvelus ja muistolitania viimeisen kerran 5. lokakuuta 2017. Ortodoksisen kirkon toimintaa on sittemmin järjestetty Muhoksella evankelisluterilaisen seurakunnan tiloissa keskustan seurakuntatalolla ja Koortilan toimintakeskuksessa.

Kaunis rukoushuone oli pienestä koostaan huolimatta yksi Muhoksen maamerkeistä. Se ikään kuin otti vastaan ja toivotti tervetulleiksi Muhoksen keskustan alueelle kaikki Oulun suunnalta tulijat. Nyt vain tuuli hiljaa huokailee siinä, missä rukoushuone aiemmin sijaitsi. Tämä oli varmasti suuri menetys ei vain Muhoksen ortodokseille, joille se oli rakas ja hengellinen koti, mutta myös koko seudulle.

Lähteet
*Karjalan Liitto ry
*Laitasaaren historiasivusto
*Muhoksen kunnan historia 1865 - 1995
*Kaleva