Kuvassa yllä Kenraali Sherman - Sequoian kansallispuisto, Tulare, Kalifornia, USA. - Kuva Copyright
© David Fulmer - Creative Commons.
Mammuttipetäjä (Sequoiadendron giganteum)
Mammuttipetäjä on ainavihanta havupuu ja se kuuluu sypressikasvien heimoon.
Mammuttipetäjiä kasvaa vain Pohjois-Amerikassa ja sielläkin vain suppealla alueella, Yhdysvaltain Kaliforniassa, Sierra Nevadan
vuoriston länsirinteillä 1400 - 2 300 metrin korkeudessa.
Mammuttipetäjä on nimensä mukaisesti kooltaan mammuttimaisen valtava ja se onkin tilavuudeltaan maailman suurin puu.
Maailman korkein puu on mammuttipetäjän sukulaispuu, jättiläispunapuu eli punapuu
(Sequoia sempervirens), jolla on korkeutta
115,55 metriä.
Mammuttipetäjä voi kasvaa noin 95 metrin mittaiseksi. Sen rungon halkaisija vaihtelee viidestä metristä jopa 11 metriin.
Mammuttipetäjä on myös yksi maailman pitkäikäisimmistä
puista ja se voi elää jopa yli 3 000 vuotta.
Kenraali Shermanille johtaa rakennettu kulkuväylä. Giant Forest, Sequoian kansallispuisto, Kalifornia. - Kuva Copyright
© Ken Lund - Creative Commons.
Kenraali Sherman - tilavuudeltaan maailman suurin puu
Suurin mammuttipetäjä ja samalla maailman kuutiotilavuudeltaan suurin puu, General Sherman, painaa noin kaksi miljoonaa kiloa.
Painosta esiintyy erilaisia arvioita, joista suurimman mukaan painoa on kolme miljoonaa kiloa.
Shermanilla on korkeutta 83,8 metriä. Puun ympärysmitta puolentoista metrin korkeudella maasta on 31,3 metriä. Suurimman oksan halkaisija on 2,1 metriä.
Tilavuutta puulla on 1 486,6 kuutiometriä. Puun kuorella eli kaarnapinnalla voi olla puun tyviosassa paksuutta puoli metriä ja se antaa suojaa kuloja vastaan.
Kenraali Sherman, Giant Forest, Sequoian kansallispuisto, Kalifornia. - Kuva Copyright
© David Fulmer - Creative Commons.
Vaikka kenraalin ikää ei voida tietää tarkasti, niin useimmissa arvioissa sen iäksi esitetään 2 200 - 2 500 vuotta.
Vaikka se on saanut alkunsa jo ennen Jeesuksen syntymää, ei se kuulu laisinkaan vanhimpiin
mammuttipetäjiin. Tulkoon vielä lisätyksi, että puu kasvaa kokoa edelleen.
Mammuttipetäjä pirstoutuu kuin lasi
Mammuttipetäjä on hyvin kestävä niin sieni- ja hyönteistuhoja kuin kuloja ja salamaniskujakin vastaan.
Sydänpuu on kauniin purppuran punaista. Mitään erityistä käyttöä sillä ei ole, mutta se soveltuu esimerkiksi
lyijykynien ja tulitikkujen raaka-aineeksi. Yhdestä rungosta voi tehdä aika monta tulitikkua.
Jossakin määrin mammuttipetäjiä kasvatetaan Yhdysvalloissa myös joulukuusiksi.
Mammuttipetäjän puuaines on haurasta ja siksi se usein kaadettaessa pirstoutuu, kuin olisi lasia.
Nuorten puiden runko on sitkeämpää.
Giant Forest, Sequoian kansallispuisto, Kalifornia. - Kuva Copyright
© Don Graham - Creative Commons.
Jättipuiden historiaa
Fossiileista tiedetään, että näitä alaheimon Sequoioideae jättipuita oli jo jurakaudella, 208 - 144 miljoonaa vuotta sitten, jolloin
niitä kasvoi laajalti pohjoisella pallonpuoliskolla - Pohjois-Amerikassa, Grönlannissa ja Euraasiassa.
Viimeisestä jääkaudesta meidän aikoihimme tästä alaheimosta selvisi vain kolme lajia, mammuttipetäjä ja jättiläispunapuu Kaliforniassa -
ja kolmantena Kiinassa pienellä alueella kasvava kiinanpunapuu
(Metasequoia glyptostroboides).
Historiallisesti tarkasteltaessa, Kenraali Sherman ei ole ollut kautta aikain ihmisen tiedossa ollut, maailman suurin mammuttipetäjä.
Suurempia, tunnettuja puita on ollut, mutta ne on ihmisen toimesta kaadettu. Mammuttipetäjä nimeltään Crannell Creek Giant
kaadettiin Kaliforniassa 1940-luvun puolivälissä. Sen arvioidaan olleen tilavuudeltaan 15 - 25 % suurempi, kuin Kenraali Sherman.
Korkein tunnettu mammuttipetäjä oli Calaverasin kansallispuistossa kasvanut 135 metrin korkuinen puu. Toiseksi korkeimmalla
oli korkeutta 114 metriä. Kumpaakaan näistä puista ei enää ole.
Mammuttipetäjiä kaadettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla paljon, ne olivat ryöstöhakkuiden kohteena ja vaarassa hävitä sukupuuttoon.
Suojelutoimet pelastivat täystuhon ja Yhdysvaltain ensimmäiset kansallispuistot perustettiinkin juuri mammuttipetäjien esiintymisalueille.
Mammuttipetäjien löytäminen vuonna 1833
Mammuttipetäjät kasvoivat niin syrjässä valkoisista ihmisistä, että niistä tehtiin ensimmäinen havainto metsästäjien toimesta
vasta vuonna 1833. Koko puiden löytyminen oli kuin uskomatonta satua.
Aivan julkisesti ja laajasti tunnettuja mammuttipetäjistä tuli kuitenkin vasta vuonna 1852.
Tällöin löytäjänä oli karhunmetsästäjä Augustus T. Dowd, joka oli jäljittämässä karhua Sierra Nevadan vuorilla. Silloinkos hän osui mammuttipetäjien muodostamaan
metsikköön, joka tunnetaan nykyisin nimellä North Grove. Puut nähdessään Augustus ei ollut uskoa silmiään.
Kun hän palasi illemmalle leiripaikalleen,
kukaan siellä ei uskonut sitä, mitä hän kertoi näistä valtavista puista. Puista tuli kuitenkin pian tuttuja paikallisille ihmislle
ja niiden luokse rakennettiin teitä, jotta halukkaat pääsivät hämmästelemään tätä ihmettä. Uutiset puista levisivät kulovalkean tavoin yli koko Amerikan mantereen
ja siitä seurasi todellinen mania, "Big Tree mania". Hotellikin rakennettiin kaikkialta tunkeville
ihmettelijöille metsän reunaan jo vuonna 1855.
Mammuttipetäjä - Sequoian kansallispuisto, Tulare, Kalifornia, USA. - Kuva Copyright
© Don Graham - Creative Commons.
Intiaanien pyhä puu Wawona
Intiaaneille mammuttipetäjä oli ollut tuttu puu jo vuosisatojen ajan ennen kuin valkoiset puun löysivät.
He kutsuivat puuta nimillä Wawona, toos-pung-ish ja hea-mi-withic. Yosemite-intiaanien mukaan Wawona oli koko metsää suojeleva vartija.
Intiaanit saivat näistä jättiläisistä, kuten monista muistakin puista ja kasveista myös aineksia lääkkeisiinsä.
Kaatuneitakin puita he hyödynsivät erilaisissa hankkeissaan.
Nykyisinkin intiaanit kerääntyvät aika-ajoin näiden jättiläisten juurille. Puut tarjoavat erinomaisen juhlavan, hiljaisen
ja rauhoittavan ympäristön, jossa heimojen vanhimmat voivat kertoa nuorille intiaaneille heimon perinteistä
menneinä aikoina. Silloin, kun he elivät vielä luonnon keskellä ja näiden jättiläismäisten metsän vartijoiden suojaamina.
Kunnianosoituksena intiaaneille, on mammuttipetäjän ja koko alaheimon ja sen lajien tieteellisessä nimessä mukana cherokee-intiaanipäällikkö
Sequoyah (1770 - 1843). Tosin, vuonna 2012 julkaistun selvityksen mukaan tieteellisen nimen tämä osa ei tulisi Sequoyahista, vaan latinan kielen sanasta
sequi.
Mammuttipetäjät Euroopassa
Mammuttipetäjä kasvoi luonnonvaraisena Euroopassakin viimeiseen jääkauteen asti. Nykyisinkin Euroopasta löytyy
mammuttipetäjiä, sillä niitä on istutettu koristepuiksi monien valtioiden alueille. Suurimmat, jo 1850-luvulla istutetut yksilöt
ovat saavuttaneet jo yli 50 metrin korkeudenkin ja ne löytyvät Britteinsaarilta, eteläisestä Ranskasta ja pohjoisesta Italiasta.
Suomessa mammuttipetäjä ei menesty avomaalla.
Kaikkein suurin mammuttipetäjä Yhdysvaltain ulkopuolella on Ranskaan vuonna 1856 istutettu yksilö. Sillä oli 158-vuotiaana vuonna 2014 korkeutta
noin 58 metriä.
Lähteet
*USA Today: General Sherman Tree Facts
*National Park Service: The General Sherman Tree
*MonumentalTrees.com: History of the giant sequoia
*Floyd J. Franco, Jr.: Native American Views and Values of Giant Sequoia
*Smithsonian: How California’s Giant Sequoias Tell the Story of Americans’ Conflicted Relationship With Nature