Voimamiehet

Kaarlo Kangasniemi kirjoittaa nimiä Kehityksen Kirjakaupassa kirjaansa 25.11.1970. Uusi Aika sanomalehti, julkaistu 26.11.1970. Kaarlo Kangasniemen omakätinen nimikirjoitus lisää arvoa joululahjalle, jonka Eeva Pajunen on juuri ostanut. Kehityksen kirjakaupasta ostettuihin Kulta Kalle kertoo -kirjoihin saivat asiakkaat mestarin omistuskirjoituksen. - Kuva Copyright Satakunnan Museo.

Painonnosto

Kaarlo Kangasniemi (synt. 1941). Kangasniemi saavutti Suomen ainoan kultamitalin Méxicon olympialaisissa vuonna 1968. Hän voitti 90 kg:n sarjan yhteistuloksella 517,5 kg: punnerrus 172,5 kg, tempaus 158 kg (ME), työntö 187,5 kg. Kangasniemi on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen painonnoston olympiamitalisti ja hän on myös Clas Thunbergin, Pertti Ukkolan sekä Thomas Johansonin ohella ainoa suomalainen, joka on urallaan saavuttanut olympia-, MM- ja EM-kultaa. Urallaan Kangasniemi teki suuren määrän maailmanennätyksiä sekä tempauksessa, punnerruksessa, että yhteistuloksessa.

Kauko Kangasniemi (1942 - 2013). Huippuvuosinaan alle 110 kg:n sarjassa kilpaillut, Kaarlo Kangasniemen nuorempi veli, teki urallaan viisi maailmanennätystä ja saavutti yhteistuloksissa kolme arvokisamitalia. Hän saavutti painonnoston yhteistuloskilpailussa MM-pronssia ja EM-hopeaa Varsovassa 1969 sekä EM-pronssia Constanțassa 1972. Eri nostomuodoissa hän saavutti 11 arvokisamitalia, muun muassa MM- ja EM-kultaa tempauksessa vuonna 1970.

Kalevi Lahdenranta (synt. 1942). Lahdenranta kilpaili superraskaassa, yli 110 kg:n sarjassa ja teki tempauksessa neljä maailmanennätystä vuosina 1970–1974. Vuoden 1974 tempausennätys oli 185 kg. Lahdenranta osallistui olympialaisiin vuosina 1968 ja 1972 sijoittuen molemmilla kerroilla seitsemänneksi. MM-kisoissa hän voitti tempauksessa kultaa 1970 ja työnnössä ja yhteistuloksessa pronssia 1970 sekä pronssia tempauksessa 1972. Hän voitti Pohjoismaiden mestaruuden vuosina 1971 ja 1974 ja neljä Suomen mestaruutta vuosina 1968–1973. Voimanostossa hän voitti Suomen mestaruuden vuosina 1976 ja 1980.

Jouko Leppä (synt. 1943). Superraskaan sarjan painonnostaja Jouko Leppä edusti Suomea kolmien olympiakisojen painonnostokilpailuissa. Suomen mestaruuden hän saavutti vuosina 1972, 1974 ja 1975 sekä saavutti SM-hopeaa vuosina 1971 ja 1973. Vuonna 1975 Leppä teki uransa parhaat tulokset: 165 kg tempauksessa, 222,5 kg työnnössä sekä 387,5 kg kahden työntömuodon yhteistuloksessa. Lepän työntämä 222,5 kg on Suomessa kaikkien aikojen suurin työnnön kilomäärä.

Pekka Niemi (synt. 1952). Niemi nosti Stuttgartin MM-kisoissa 24. syyskuuta 1977 100 kg:n sarjassa työnnössä Suomen ennätyksen 195 kg. Myös yhteistulos, 340 kg, oli uusi Suomen ennätys. Niemi voitti yllätyspronssia Los Angelesin kesäolympialaisissa 1984 sarjassa alle 100 kg tehtyään parhaan tuloksensa, uuden Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksen 367,5 kg. - Merkittävän painonnostajauransa ohella Pekka Niemi voitti kahdesti myös Suomen vahvin mies-kisat, vuosina 1980 ja 1981. Miesten kilpailuissa molempina vuosina suoritettiin kolme lajia, joiden tulokset laskettiin yhteen. Painonnostosta mukana oli työntö, voimanostosta maastanosto ja voimamiesurheilusta säkinkanto. Vuonna 1980 Pekka Niemi nosti työnnössä 200 kg ja maastavedossa 320 kg. Vuonna 1981 hänen työntönsä parani ja oli 202,5 kg.

Tytär ja isä kädenväännössä.

Kädenvääntö

Vaikka kädenväännössä tarvitaankin huippuunsa viriteltyä tekniikkaa, niin kaikki lajin erilaiset tekniikat perustuvat lihasvoimaan ja sen ohjaamiseen. Siten kädenvääntö on huippu-urheilun parissa myös äärimmäistä voimaa vaativa laji. Suomessa on suuri määrä hyvin vahvoja kädenvääntäjiä, heistä mainitsemme esimerkin omaisesti tässä pari.

Arto Ainasto. Hän oli ehkä kaikkein aikojen teknisin, suomalainen kädenvääntäjä. Uraan mahtui lukuisten Suomen mestaruuksien lisäksi myös kansainvälistä menestystä aina MM-pronssiin asti.

Jussi Koskinen. Hän hallitsi vuosia suomalaisia kädenvääntömarkkinoita, ollen mm. pitkään rankattuna parhaaksi oikean käden vääntäjäksi koko Suomessa.

Tytär ja isä jalkakyykyssä, jolla ei ehkä vielä pääsisi "Taito Haaran Klubiin".

Voimanosto

Taito Haara (synt. 1942). Haara on ensimmäinen suomalainen voimanoston maailmanmestari. Maailmanmestaruuden hän voitti yli 110 kilogramman sarjassa vuonna 1977 ja sijoittui toiseksi vuosina 1976 ja 1978. Euroopan-mestaruuden hän voitti vuosina 1978 ja 1979 sekä Suomen-mestaruuden vuosina 1976 ja 1978. Hän teki useita Euroopan ennätyksiä. Haara oli ensimmäinen suomalainen, joka nosti jalkakyykyssä 400 kilogrammaa, vuonna 1979. Hänen mukaansa on nimetty yli 400 kilon kyykkääjien "Taito Haara Klubi". Haara oli myös painonnostaja ja saavutti siinäkin merkittäviä tuloksia. Vuonna 1973 hän saavutti EM-hopeaa tempauksessa. Pohjoismaiden mestaruuden hän voitti vuonna 1971 ja vuosina 1971–1976 hän voitti kolme Suomen-mestaruutta.

Tuomas Hautala. Lapualainen, suoritushetkellä 106 kg:n painoinen Tuomas Hautala on tehnyt maastavedossa, harjoituksissa ja nostoremmeillä, tuloksen 400 kg.

Hannu Saarelainen (1944 - 1992). Voimanoston 11-kertainen MM-mitalisti, maailmanmestari vuodelta 1982. Hänen ennätyksensä 110-kiloisten penkkipunnerruksessa oli 247,5 kiloa, vuodelta 1982. SM-kultaa hän voitti viisitoista kertaa.

Jari Saario. Lempinimet "Savon Paroni" ja "Senaattori" omaava Saario on tehnyt maastavedossa tuloksen 380,5 kg.

Fredrik Smulter (synt. 1983). Suomenruotsalainen voimanostaja, penkkipunnerruksen nelinkertainen maailmanmestari vuosilta 2009, 2012, 2014 ja 2015. Smulterin voimailu-uran alkuvuosina kehitys oli huimaa. 200 kiloa penkistä nousi jo 17-vuotiaana vuonna 2000. Kuudessa vuodessa ennätys kohosi 300:aan ja vuonna 2009 hän voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Vuonna 2014 "Maalahden härkä" nosti ensimmäisenä maailmassa 400 kiloa penkistä. Vuonna 2015 maailmanmestaruuskisoissa Sundsvallissa hän paransi ennätykseksi 401 kg.

Painijat

Kaikki menestyneet painijat ovat myös voimamiehiä. Heistä esimerkkinä tässä pari painijaa.

Oiva Kaakko (1952 - 1996). Kreikkalais-roomalaisen painin raskaassa sarjassa paininut Kaakko saavutti urallaan mm. Pohjoismaiden mestaruuden, useita Suomen mestaruuksia ja muita menestyksiä. Hän oli voimiltaan väkivahva ja saavutti menestystä myös kädenväännössä. Hän oli kädenväännössä raskaansarjan Ruotsin mestari. Vuonna 1988 kädenväännön maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Eskilstunassa, Ruotsissa. Noissa kisoissa Kaakko oli oikealla kädellä suoritetussa kädenväännössä pronssimitalilla eli sijalla kolme. Kilpailun voitti tuolloin lajin moninkertainen maailmanmestari Richard Lupkes, joka oli myös aiemmin ammattipainija.

Janne Virtanen (synt. 1969). Painijana 18 SM-mitalia, ja sumopainissa MM-joukkuehopeaa saavuttanut Janne Virtanen siirtyi kilpailemaan Vahvin mies kisoihin ja saavutti tässä lajissa maailmanmestaruudenkin. Maailman vahvin mies -kilpailuissa kansainvälinen läpimurto tapahtui vuoden 1999 MM-kisoissa, kun Virtanen otti hopeaa mestaruuden voittaneen Jouko Aholan vanavedessä. Vuotta myöhemmin Virtanen juhli voittoa Etelä-Afrikan Sun Cityssa. Vuonna 2001 Sambian MM-kisoista tuloksena oli pronssia.

Keijo Manni (synt 1951). Manni saavutti painiurallaan 33 Suomen mestaruutta. Hän oli usein järjestysmiehenä Peräseinäjoella, Kalajärven lavalla. Lavalla oli yleensä rauhallista, mutta joskus Manni joutui "heittämään jonkun juopomman heilujan takavyöstä köpelikköhön. Tämä tapahtui vain verryttelymielessä, niin että jäsenet eivät päässeet puutumaan". Keijo Manni on Suomen menestyneimpiä painijoita kautta aikain ja kuuluu varmasti myös sinne, missä esitellään voimamiehiä. Keijo Manni kohtasi myös toisen voimamiehen, eli Ilkka Nummiston vauhdikkaassa showpaini-esityksessä.

Voimamies Viljami Hautaviita poseeraa painitrikoissa katse suunnattuna eteenpäin, 1950-luku. Kuva Copyright Keravan museopalvelut.

Entisajan voimamiehet

Viljami Hautaviita (1905–1985). Lapväärtiläinen voimamies, joka tuli suomalaisille lapsille hyvin tutuksi 1950 - 1970-luvuilla, sillä hän kiersi tuolloin esiintymässä kouluissa. Mainosjuliste kertoi hänen painokseen 150 kg ja rintakehän ympärykseksi 143 cm. Hauiksen ympärys oli julisteen mukaan 46 cm, kaulan 65 cm ja sormen 10 cm. Hän oli siten mitoiltaan muuten aika lähellä nykypäivän vahvin mies-voimailijoita, paitsi että hänen hauiksensa oli alle 50 cm.

Suurista ruumiinmitoistaan huolimatta Hautaviita oli erikoistunut hammasatleetiksi. Hän väänsi hampaillaan hevosenkenkiä suoraksi ja veti hampaillaan autoja ja lentokoneita. Ohjelmistoon kuuluivat myös auton vetäminen hiuksilla ja naulan upotus lankkuun nyrkillä iskien. Hänen esiintymisviittansa selkämyksessä oli kuvituksena keltainen leijona ja teksti: Suomen Teräsmies.

Suomalaisia menestyneitä voimamiehiä

Painonnosto ja voimanosto

Paini, kädenvääntö, ammattimaiset voimamiehet

Painonnosto

Kädenvääntö

Voimanosto

Painijat

Entisajan voimamiehet

© tiedonportailla.fi