Suomalaisia voimamiehiä

Keihäänheittäjät

Oman voimamiesten ryhmänsä muodostavat yleisurheilun heittolajien edustajat, eli kiekon-, keihään- ja moukarinheittäjät sekä kuulantyöntäjät. Heistä erityisesti keihäänheittäjien voimatasoa ja painonnostotuloksia on aina seurailtu kiinnostuneina ja tarkoin. Seppo Rädyn entinen valmentaja Eino Maksimainen on todennut, että keihäänheittäjän pitää temmata vähintään 120 kg ja punnertaa penkissä vähintään 160 kg ja sen lisäksi muidenkin ominaisuuksien on oltava kunnossa, jotta keihäällä voisi heittää 90 metrin kaaren.

Tapio Rautavaara (1915 - 1979)

Rautavaara oli laulaja, keihäänheiton olympiavoittaja, jousiampuja ja elokuvanäyttelijä. Rautavaara voitti keihäänheitossa kultamitalin Lontoon olympialaisissa vuonna 1948 ja pronssia Oslon EM-kisoissa 1946. Suomen mestaruuden hän voitti viisi kertaa. Rautavaaran virallinen ennätys keihäänheitossa on 75,47 vuodelta 1945.

Rautavaaran keihäsuran aikoina ajateltiin, että painonnosto ei sopinut yleisurheilijoille eikä keihäänheittäjillekään ainakaan liiallisesti, koska sen katsottiin tekevän vartalon jäykäksi. Painonnostoa harjoiteltiin siten jopa salaa. Rautavaaran painonnostotuloksista ei löytynyt luotettavaa selvitystä, josko niitä on olemassakaan.

Tulkoon kuriositeetin vuoksi mainituksi, että eräällä netin keskustelupalstalla hänen kerrotaan työntäneen 150 kg, mutta sehän on täysin mahdotonta. Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 painonnoston raskaassa sarjassa kultamitalisti työnsi 165 kg ja pronssimitalisti 150 kg.

Valkoinen tekosilkkinen nenäliina, johon painettu monivärinen kuva keihäänheittäjästä, Helsingin olympialaisten ajalta. - Kuva Copyright Vantaan kaupunginmuseo.

Pauli Nevala (synt. 1940)

Ikonisten keihäslegendojen, Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen aikana harjoittelumetodit olivat toisenlaisia. Noina aikoinahan saatettiin alkuverryttelynä heitellä käpyjä ja toisaalta 60 harjoitusheittoa keihäällä voitiin heittää ulkona 32 asteen pakkasella. Nykyisistä "saleille" menoista hienoine vermeineen ja sykemittareineen ei ollut siihen aikaan tietoakaan.

Harjoitteluun ei ollut töiden vuoksi aina aikaakaan, sillä esimerkiksi Nevalan "harjoittelu" oli hänen uransa alkuvaiheessa työntekoa TVH:n lapiohommista aina posti- ja lennätinlaitoksen kevyempiin ruuvimeisseli- hommiin. Nevala saattoi olla arvokisojenkin alla naapurissaan talkoohengessä heinätöissä, mitä nykypäivänä ei voisi kuvitellakaan tapahtuvaksi. Yleisurheilijoiden punttiharjoittelu ja varsinkin sen valmennus ja suunnittelu olivat vielä 1960-luvulla lastenkengissä nykytilanteeseen verrattuna.

Nevalakin oli omien sanojensa mukaan huomattavasti kiinnostuneempi tuloksista heittopaikalla, kuin punttisalilla. Silti hän nosteli painojakin. Hänen ennätyksiään olivat: penkkipunnerrus 90 kg - rinnalleveto 120 kg - jalkakyykky noin 160 kg. Sanotaankin, että vanhan mestarin tulokset rautojen parissa ovat paperia, kun niitä vertaa nykypäivän keihäänheittäjien ennätyksiin. Nevala mittasi kuntoaan Cooperin testilläkin, jossa hän juoksi 2 800 metriä. Sehän on keskimääräinen, tavallisen miehen juoksema matka.

Jorma Kinnunen (1941 - 2019)

Jorma Kinnunen totesi jossakin haastattelussaan, että kun hän aloitti systemaattisemman voimanhankinnan, tulokset paranivat heti. Joka tapauksessa, sekä Nevala että Kinnunen heittivät keihästä hyvin pitkälle. Lukemattomien kilpailumenestystensä myötä ja ohella Nevala voitti olympialaisista kultaa ja Kinnunen hopeaa. Ja molemmat piirsivät nimensä kultakirjaimin ikiajoiksi suomalaisen keihäänheiton historiaan ja suomalaisen urheilukansan sydämiin.

Esa Utriainen (synt. 1953)

Esa Utriainen oli 1970–1980-luvun vaihteessa suomalaisen keihäänheiton kärkinimiä. Hän voitti keihäänheiton SM-kultaa vuonna 1979 tuloksella 90,94 metriä, joka jäi myös hänen ennätyksekseen.

Utriainen oli voimiltaan väkivahva, niinpä aikanaan jopa Seppo Räty taustajoukkoineen ihaili hänen voimiaan. Rinnallevedossa nousi 165 kiloa, työnnössä ennätys oli 160 kiloa ja tempauksessakin 130 kiloa. Penkkiä ja takakyykkyä hän harjoitteli harvakseltaan, mutta niissäkin kilomäärät olivat 120 ja 180.

Seppo Räty (synt. 1962)

Keihäänheittäjä - yksi menestyneimpiä lajissaan: maailmanmestari, kolminkertainen olympiamitalisti, EM-mitalisti sekä entinen maailmanennätyksen haltija. Pituus 189 cm, paino 102 kg, mutta oli suurempikin. Keihäsennätys 800 gramman keihäällä 90,60 m. Seppo Räty on arvioitu voimiltaan koko maailman kaikkien aikojen vahvimmaksi keihäänheittäjäksi. Hänestä on todettu, että "rauta tottelee Seppo Rätyä". Valtaisilta voimiltaan hän onkin suoranainen legenda. Esimerkiksi neljän kilon kuulaakin hän heitti eteenpäin pään yli lähes 23 metriä.

Rooman MM-kilpailuista vuodelta 1987 löytyy nostettu tilastotulos 100-kiloisissa, 307,5 kg (142,5 kg + 165 kg) tempaus ja työntö. Kimmo Kinnunen muistelee Tuhansien heittojen tarina -dokumentissa mm. Sepon nostaneen tempauksella ensin 90 kg ilmaan, sitten laskeneen niskan kautta selänpuolelle itsensä yli kantapäille asti ja nostaneen takaisin. Koko sali hiljeni puoleksi minuutiksi ja Seppo lähti kassinsa kanssa. Seppo kertoo samaisessa ohjelmassa kyykkytuloksen olleen 295 kg ja niskan takaa ylös suorille käsille 190 kg.

Rädyn kerrotaan myös nostaneen noin 200 kg penkkipunnerruksessa aktiiviaikoina, joskin ennätys omien puheiden mukaan 215 kg ja ns. persevipillä 227,5 kg. Muita ennätyksiä: rinnalleveto 215 kg, etukyykky 230 kg, tempaus 150 kg ja työntö 185 kg. Maastavedossa 300 kg nousi näytösluonteisesti ja kesäkuussa 2017 Seppo kertoi edelleenkin nostavansa yli 200 kiloa penkkipunnerruksessa.

Tulkoon mainituksi, että saksalainen keihäänheittäjä Johannes Vetter julkaisi keväällä 2022 videon, jossa hän nosti penkistä "salityylillä", eli takamus penkistä kohoten, 240 kg. Eli enemmän, kuin Räty suunnilleen samalla tyylillä. Vetter oli jo pari vuotta aiemmin nostanut penkistä 230 kg.

Kimmo Kinnunen (synt. 1968)

Keihäänheittäjä Kimmo Kinnunen saavutti urallaan kaksi MM-mitalia. Kultaa hän saavutti Tokiossa vuonna 1991 ja hopeaa Stuttgartissa vuonna 1993. Hänellä on pituutta 186 cm ja paino oli Tokion kisojen aikaan vuonna 1991 97 kg. Paras tulos nykykeihäällä 85,96 m.

Kimmo Kinnusen tuloksia levytangon kanssa: penkkipunnerrus 170 kg (omien sanojensa mukaan "hirmuisella vipillä") - takakyykky sarjana 5x205 kg - korkea kyykky kerran 367,5 kg ja sarjana 10x310 kg - tempaus 125 kg - työntö telineestä 155 kg.

Muita fyysistä tehoa mittaavia suorituksia: vauhditon pituus 318 cm - vauhditon kolmiloikka 9,84 m - vauhditon 5-loikka 15,73 m - 30 metriä pystylähdöllä 3,94 s (sähköaika) - 60 m paikalta 7.29 s (sähköaika) - 1 kg kuula pään yli eteenheitto 36,5 m.

Kimmo Kinnusen hyppyjen pituuksista ja juoksunopeuksista näkee, että hänellä olisi ollut lahjoja yleisurheilussa muihinkin lajeihin, kuin keihäänheittoon. Mutta myös keihäänheitossa tarvitaan juoksunopeutta ja ponnistusvoimaa, ja nehän olivat Kinnusella huikealla tasolla. Huomaamatta ei jää myöskään yhden kilon kuulan heitto, joka on kantanut 36,5 metriä! Tuohan olisi jo pesäpallollakin heitettynä useimmille aivan ylivoimainen suoritus.

Tero Pitkämäki (synt. 1982)

Keihäänheittäjä, olympiamitalisti, maailmanmestari ja moninkertainen arvokisamitalisti Tero Pitkämäki edustaa väkivahvoja keihäsmiehiä. Hänellä on pituutta 195 cm ja painoa oli kisakunnossa 92 - 100 kg. Keihäsennätys 800 gramman keihäällä 91,53 m. Harjoitellessaan hän teki vuonna 2017 talvella helposti rinnallevedossa kolmen sarjoja 145 kg:n painolla. Tuolloin hän itse painoi 99 kg.

Pitkämäen painonnoston ennätykset: penkkipunnerrus 175 kg - tempaus 122,5 kg - rinnalleveto 155 kg - etukyykky, syvä 175 kg - takakyykky, syvä 190 kg - yliveto ylös 2x102,5 kg.

Muita ennätystuloksia: toistoleuanveto omalla painolla 45 toistoa - lisäpainoleuanveto 72,5 kg - vauhditon 5-loikka 17,55 m - vauhditon 3-tasaloikka 11,30 m - vauhditon pituus 3,57 m - juoksu, lentävä 20 m, 2,08 s - juoksu, paikalta 30 m, 3,79 s.

Kuulanheitossa on tullut seuraavat tulokset: kuulan heitto pään yli taakse, 5 kg, 23,80 m - kuulan heitto pään yli taakse, 4 kg, 26,50 m - kuulanheitto alta eteen, 5 kg, 21,01 m - kuulanheitto alta eteen, 4 kg, 23,29 m - kuulanheitto pään yli eteen, 4 kg, 22,25 m - kuulanheitto pään yli eteen, 2 kg, 30,90 m.

Antti Ruuskanen (synt. 1984)

Ruuskanen on keihäänheiton euroopanmestari ja olympiamitalisti Lontoosta 2012. Pituus 189 cm, paino 86 kg. Ennätys 800 gramman keihäällä 88,98 m.

Vuonna 2015 Ruuskanen pystyi tekemään rinnallevedossa kolme toistoa 145 kilolla. Kapealla otteella penkkipunnerruksessa hän oli tuolloin rikkonut myös 150 kilon rajapyykin. Kapealla otteella Ruuskanen harjoitellessaan tempaisi 15 toiston sarjan 70 kilolla. Leveällä otteella hän sanojensa mukaan olisi voinut tehdä saman 85 kilolla.

Antti Ruuskanen, keihäänheiton finaali Lontoon Olympialaisissa vuonna 2012. Ruuskanen sijoittui pronssille heitollaan, joka kantoi 84,12 m. Vuonna 2016 tehdyssä uusintatestissä paljastui, että Ruuskasen edelle hopealle sijoittunut ukrainalainen Oleksandr Pjatnytsja oli käyttänyt dopingainetta ja hänen suorituksensa mitätöitiin. Näin Ruuskanen nousi hopealle. Hän sai hopeamitalinsa Lahden MM-hiihtojen yhteydessä 23.2.2017 - Kuva Copyright © Sid the Kid2010 - All Rights Reserved.

Ruuskanen harjoitteli salilla perusnostomuotoja: etu- ja takakyykkyä, tempausta, penkkipunnerrusta, rinnallevetoa ja ylivetoa. Rinnallevetoa ja tempausta hän nosti "raakana" eli käymättä syväkyykyssä noston aikana.

Lähteet

Suomen Vahvin Mies

The World's Strongest Man

Voimaharjoittelu.fi

Pakkotoisto.com

Wikipedia: World's Strongest Man

Wikipedia: Europe's Strongest Man
*Team Voimalaitos ry
*Wikipedia: urheiljoiden henkilöesittelyt
*Strongman Archives
*Keilaaja: Janne Virtanen
*The Armwrestling Archive
*Matti Mäkelä: Syrämmen kieli (Keijo Manni)
*Yle: "Maalahden härkä" nosti ensimmäisenä maailmassa 400 kiloa penkistä
*Iltalehti: Tero Pitkämäki paisutti itsensä: "Kaikkien aikojen ennätys"
*Iltalehti: Tero Pitkämäen hirmuinen leuanvetotulos lyö ällikällä: "Menee koska vaan"
*Kimmo Kinnunen – maailmanmestarin mietteitä ja treeniprinsiippejä
*Ilta-Sanomat: "He ihmettelivät salituloksiani" – Esa Utriaisen voima-arvot loksauttivat jopa Seppo Rädyn valmentajan leuat
*Ilta-Sanomat: Tällaisilla voima-arvoilla Pauli Nevalasta tuli keihään olympiavoittaja – "Tyhjänpäiväisiä hommia"
*Keijo Leppänen: Keihäsmies - Tero Pitkämäen elämä, Tammi