Rantakanojen heimo

Lahkossa kurkilinnut (Gruiformes) on heimo rantakanat (Rallidae). Siihen kuuluu 138 lajia. Suomessa pesiviä rantakanoja ovat luhtakana, liejukana, luhtahuitti, nokikana ja ruisrääkkä.

Rantakanat ovat pieniä tai keskisuuria, kanalintumaisen pyyleviä lintuja. Niiden siivet ovat lyhyet ja pyöreäpäiset, nokka terävä ja koivet suhteellisen pitkät. Useimmat rantakanat ovat piileskeleviä. Ne juoksentelevat tiheän kasvillisuuden suojassa pyrstö terhakkaasti pystyssä tai uivat päätään nyökytellen. Lentoon ne nousevat vain vastenmielisesti ja lentävät yleensä lyhyitä matkoja. Lentoonlähtiessä kiinnittyy huomio kuperiin siipiin, lepattaviin siivenlyönteihin ja roikkuviin koipiin.

Luhtahuitti (Porzana porzana)

"Luhtahuitti viettää rantakanojen tapaan hyvin piileskelevää elämää merenlahtien ja järvien saraikkojen kätköissä, se on mestaripiileskelijä. Itse asiassa, tämä yöhuikkailija on linnustomme taitavin piileskelijä, vielä luhtakanaakin parempi. Sitä ei saa helposti näkyviin, sillä se vaikenee epäillessään vaaraa ja puikkelehtii pakoon osmankäämien, sarojen, kortteiden ja järviruokojen lomaan. Jos huitti lopulta ponnahtaa tarpojan edestä lentoon laiskoin, lepattavin siiveniskuin jalat roikkuen, se jo taas kohta pudottautuu kiireesti takaisin ruohoston helmaan."

Kottaraisen kokoisella kosteikkojen linnulla, luhtahuitilla on pituutta 22 – 24 senttimetriä, siipien kärkiväli on 37 – 42 senttimetriä ja painoa on 55 – 145 grammaa. Luhtahuitti kyllä muistuttaa luhtakanaa, mutta on sitä selvästi pienempi ja sen nokkakin on paljon lyhyempi.

Yleisväritykseltään luhtahuitti on oliivinruskea, vatsapuolella vuorottelevat siniharmaa ja vaaleanruskea valkoisten pilkkujen kanssa, mikä taaempana vaihettuu voimakkaaksi poikittaisjuovitukseksi. Puku on kauttaaltaan pienten valkoisten ja mustien täplien kirjoma. Kupeet ovat valkojuovikkaat. Pään sivut, kurkku, etukaula ja rinta ovat liuskeenharmaat. Selkäpuoli on himmeän tummanruskea ja pienten, erillisten valkoisten pilkkujen ja viirujen kirjoma. Pyrstön alapeitinhöyhenet ovat beigenvalkeat.

Lyhyt nokka on likaisen kellahtava. Koivet ovat vihertävät. Silmien värikalvo on ruskea. Nokanjuuresta taaksepäin kulkee tumma juova, joka silmän takana vaihettuu ruskeaksi. Päälaki on tummanruskea, selvin tummin viiruin.

Jos haluaa päästä näkemään luhtahuitin, täytyy olla sopivasti sijoittuneena siellä, missä luhtahuitti hämärissä uskaltautuu ruokailemaan saraikon liejureunukselle. Myös aamulla luhtahuitin voi päästä näkemään, sillä lintu on "auringonpalvoja", joka joskus aamuisin saattaa etsiytyä ulos saraikon varjoista.

Vihellyksiä kevään ja alkukesän öinä

Koiraan soidinhuuto on rytmisesti toistuva, piiskanterävästi sivaltava vihellys huit huit kevään ja alkukesän öinä. Se voi toistua 80 - 90 kertaa minuutissa ja toistua tuntikausien ajan. Se kantautuu hyvissä olosuhteissa parinkin kilometrin päähän, mikä on yllättävän pitkä matka pienikokoiselle linnulle. Joskus luhtahuitti on äänessä päivisinkin, etenkin jos sitä viheltämällä ja sitä matkien siihen houkutellaan.

Varoitusääni on kova kök-kök.

Ravinto

Luhtahuitii etsii ja löytää ravintonsa liejusta ja vedestä. Tärkeä osa ravintoa ovat erilaiset korennot, vesiperhoset, kovakuoriaiset, perhostoukat, kärpäset ja muurahaiset, sekä kotilot ja etanat. Ravintoon kuuluvat myös siemenet, lehdet, versot, juuret ja levät.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomen pesimäkanta on noin 1 500 luhtahuittiparia. Luhtahuittien lukumäärät vaihtelevat vuosittain huomattavasti mm. vedenkorkeudesta johtuen. Yleensä parhaillakin lintuvesillä viheltelee yhtaikaa korkeintaan muutama huitti, mutta Parikkalan Siikalahdella, jopa 60 - 70 koirasta on joskus kerääntynyt upeaksi kuoroksi.

Luhtahuitin elinympäristönä ovat Etelä- ja Keski-Suomessa rehevien järvien hyvinkin umpeenkasvaneet ruovikot, kaislikot ja saraikot - aina Oulun korkeudelle asti. Hyvillä paikoilla voi olla useitakin lintuja suhteellisen lähekkäin.

Lisääntyminen

Luhtahuitin kasvinosista rakennettu pieni, paksuseinäinen ja avoin, maljamainen pesä on usein saramättäällä, ylle kaartuvien ruokojen ja sarojen kätköissä. Molemmat emot osallistuvat pesän rakentamiseen ja naaras pyöräyttää pesään 7 - 13 munaa. Haudontaankin osallistuvat molemmat emot ja se kestää 18 - 19 vrk.

Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti. Ensimmäisinä kuoriutuneet viipyvät pesässä 2 - 3 päivää, kunnes kaikki ovat kuoriutuneet. Muutaman ensimmäisen päivän ajan emot ruokkivat poikasia. Luhtakanan tavoin myös luhtahuittiemot kuljettelevat poikasiaan nokassaan. Runsaan kuukauden iässä poikaset oppivat lentämään. Pesyeitä on mahdollisesti kesässä kaksi.

Muutto

Luhtahuitin vihellystä voi hieman muunneltuna kuulla myös öiseltä muuttotaivaalta. Lintu on yömuuttaja. Muuttolennossa luhtahuitti painaa jalkansa pitkin pyrstöä, eikä roikota niitä, kuten lyhyissä pyrähdyksissä. Aikoinaan, kun luhtahuittia ja sen sukulaisia pidettiin lentokyvyttöminä, niiden luultiin tekevän muuttonsa kävellen.

Ensimmäiset luhtahuitit saapuvat maamme etelärannikolle jo ennen vappua. Uusia reviirejä vallataan silti vielä kesä-heinäkuussakin.

Syysmuutto tapahtuu vaivihkaa öisin, elokuun lopulta syyskuulle. Luhtahuitti talvehtii Välimeren maissa ja Itä-Afrikassa.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat