Sarvipöllö.
1) Silmän värikalvo eli iiris - 2) Silmäterä eli pupilli - 3) Korvatöyhtö - 4) Naamakiehkura.
Pöllöjen suuret silmät katsovat kumpikin suoraan eteenpäin. Pöllöillä on usein suppilon mallinen naamakiehkura, joka kerää ääniä korva-aukkoon, siten tehostaen sen kuuloa.
Räkättirastas. - Kuva Copyright
© Bob Hall - Creative Commons.
1) Pyrstö, pyrstösulat, keskimmäiset pyrstösulat - 2) Pyrstön reunasulat - 3) Yläperä - 4) Takaselkä - 5) Selkä - 6) Etuselkä - 7) Niska - 8) Poski - 9) Päälaki - 10) - Nokka
11) Leuka - 12) Kurkku - 13) Rinta - 14) Isot peitinhöyhenet - 15) Kyynärsulat - 16) Kupeet eli kyljet - 17) Käsisulkien peitinhöyhenet - 18) Käsisulat - 19) Vatsa - 20) Alaperä.
Petolintu. 1) Takavarvas - 2) Ulompi etuvarvas - 3) Keskivarvas - 4) Sisempi etuvarvas - 5) Kynsi. 6) Nilkka. - Kuva Copyright
© Freepik - Creative Commons.
Linnun jalat
Linnun takaraajojen rakenne on pääpiirteittäin samanlainen kuin nisäkkäillä. Reisiluuhun niveltyvät sääri- ja pohjeluu. Niitä seuraavat nilkka-, jalkapöydän- sekä
varvasluut, jotka ovat osittain kasvaneet yhteen. Puissa elävillä lajeilla on tavallisesti kolme varvasta eteen ja yksi taakse. Strutsilla on vain kaksi varvasta. Millään lintulajilla ei ole viidettä varvasta.
Eri lintulajeilla jalat ovat sopeutuneet erilaisten elintapojen vuoksi erilaisiin suorituksiin. Pöllöillä ja päiväpetolinnuilla on pitkät
varpaat ja niissä pitkät koukkukynnet, joilla saa hyvän otteen saaliseläimestä. Niiden jalkojen perusrakenne mahdollistaa myös, varpuslintujen
lailla oksalla istumisen.
Jalkojen rakenteiden tietyt piirteet vihjaavat oksalla istumisen lisäksi myös muunlaisesta ympäristönkäytöstä. Esimerkiksi pitkät varpaat ja suorahkot
kynnet auttavat tasapainon ylläpitämisessä - tärkeitä rakenteellisia piirteitä västäräkeille, kiuruille ja muille maata pitkin juokseville lajeille.
Pitkä takavarvas ja huomattavan kaarevat kynnet kertovat puolestaan lajin mieltymyksestä kiipeilyyn. Tällaiset jalat on esimerkiksi
kiipijäkerttulilla sekä nakkeleilla ja puukiipijöillä, jotka etsivät hyönteisiä ja hämähäkkejä kiipeilemällä puun rungolla.
Sinitiaisen jalkojen rakenteessa on piirteitä, joiden ansiosta sen on helppo keikkua oksistossa pää alaspäin etsimässä ravintoa
oksien alapinnoilta.
Lähteet
*Hannu Jännes ja Pekka J. Nikander: Lintujen höyhenalojen ja ruumiinosien nimitykset
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Tero Linjama & Jussi Murtosaari: Lintuharrastajan lajiopas - Docendo
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat