Laulutaiteemme suurimpia tähtiä

Pieni kuvagalleria menneiltä vuosikymmeniltä. Laulutaiteemme suurimpia tähtiä oopperan, operetin, iskelmän ja laulelman parista.

Tähtilaulajan ominaisuuksia

Laulu on länsimaisen kulttuurin tärkein taidelaji. Parhaan laulutaidon omaavalta, ihanteelliselta laulajalta odotetaan lauluääntä, joka on tervettä ja vapautuneesti soivaa. Se on myös kantavaa, koko äänialaltaan yhtenäistä ja tekstin vaatimaan fraseeraukseen taipuvaa, sekä pitkälinjaista ja väritykseltään vivahteikasta.

Laulamiseen liittyy aina vaatimus myös siitä, että laulajalla on oltava lavasäteilyä henkivä ja yleisön herpaantumattoman mielenkiinnon vangitseva esittämistapa ja persoonallisuus, siis lavakarismaa.



Katri Helena. - Kuvaaja Pekka Kyytinen vuonna 1969 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Iskelmälaulaja ja yksi Suomen menestyneimmistä laulajista. Ensimmäisiä suuria hittejä: Poikien kuvat 1963, Puhelinlangat laulaa 1964, Minne tuuli kuljettaa 1965.



Olavi Virta. - Kuvaaja UA Saarinen vuonna 1956 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Laulaja, näyttelijä ja yksi Suomen eniten levyttäneistä artisteista. Hän levytti vuosina 1938–1966 yhteensä 601 laulua, joista monista on tullut suomalaisen iskelmämusiikin klassikoita. Ensimmäisiä suuria hittejä: Täysikuu, Mustasukkaisuutta, Sinun silmiesi tähden, Sokeripala, Poika varjoiselta kujalta, Mambo italiano.



Monica Groop. - Kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1990 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Suomen merkittävimpiä oopperalaulajia. Hän on äänialaltaan mezzosopraano. Groop teki ammatillisen debyyttinsä Suomen Kansallisoopperassa 1987; oopperana oli Jules Massenet’n Werther. Hänen kansainvälisen läpimurtonsa voidaan katsoa olleen vuonna 1991 Lontoon Covent Gardenissa esitetty Richard Wagnerin Ring.



Armi (Armi Aavikko) ja Danny (Ilkka Lipsanen). - Kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1979 Copyright © - Museovirasto Creative Commons. - Armi Aavikko oli missi, laulaja ja show-esiintyjä. Hänet valittiin 18-vuotiaana Miss Suomeksi helmikuussa 1977. Samana keväänä hän alkoi tehdä yhteistyötä Dannyn kanssa laulajana ja esiintyjänä. Danny ja Armi esittivät lauluissaan rakastavaisia nuoria. Miss Skandinavia -kilpailuissa Aavikko oli toinen perintöprinsessa. Danny on suomalainen laulaja, yrittäjä ja musiikkineuvos. Hänen levyjään on myyty noin 600 000 kappaletta. Dannyn kuuluisimpia levytyksiä ovat East Virginia, Kauan, Piilopaikka, Vähän ennen kyyneleitä, Kesäkatu, Tuuliviiri, Kuusamo, Tahdon olla sulle hellä ja Tämä taivas, tämä maa.



Paula Koivuniemi. - Kuvaaja Kari Rainer Pulkkinen vuonna 1986 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Iskelmälaulaja, joka on ollut suomalaisten kestosuosikki 1960-luvulta alkaen. Koivuniemen läpimurto iskelmän tähtitaivaalle oli vuonna 1966 julkaistu Perhonen. Muita suursuosion saavuttaneita lauluja ovat olleet Aikaan sinikellojen, Astun aurinkolaivaan, Kapteeni Aika, Romantiikkaa, Sua vasten aina painautuisin, Tummat silmät, ruskea tukka, Kuuntelen Tomppaa, Kuka pelkää Paulaa, Sata miestä ja Yöperhonen.




Seija Simola. - Kuvaaja Helge Heinonen vuonna 1970 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Iskelmälaulaja ja sanoittaja. Ensimmäinen single Kun hämärtää / Suurkaupungin valot ilmestyi vuonna 1966. Vuonna 1969 julkaistiin italialaisiskelmät Kun aika on, Sulle silmäni annan ja Rakkaus kasvoista kasvoihin. Samana vuonna ilmestyivät myös Näkemiin (Aranjuez-konserton teema) ja Claude Debussyn Kuutamo. Simola oli suosittu artisti koko 1970-luvun ajan. Laulelmien ja iskelmien lisäksi hän levytti silloin tällöin myös popmusiikkia, kuten tunnetut Abba-kappaleet Waterloo ja Fernando, joihin laulaja itse teki suomennokset. Suurimpia menestyksiä olivat Maritza ja Et itkeä saa Argentiina.



Marion Rung. - Kuvaaja Helge Heinonen vuonna 1978 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Iskelmälaulaja Marion Rung osallistui ensimmäisiin iskelmälaulun SM-kilpailuihin vuonna 1961 sijoittuen toiseksi. Samalla hän sai myös levytyssopimuksen Suomen suurimmassa levy-yhtiössä Musiikki-Fazerilla ja ensimmäisestä levytyksestä Brigitte Bardot nousi pienoinen hitti. Todellinen läpimurto Suomen iskelmätaivaalle tapahtui kuitenkin keväällä 1962, kun Marion edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa. Ikivihreäksi muodostunut Tipi-tii sijoittui seitsemänneksi ja nousi Suomen singlelistan ykköseksi ollen Suomen myydyin äänite useita kuukausia. Samaisena vuonna hitiksi nousi myös "Oi, Jaakko!" ("Amanda"). Vuosina 1961–2015 Marion on levyttänyt omien laskujensa mukaan 396 laulua.

Tapio Heinonen. - Kuvaaja Markku Lepola vuonna 1971 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Kevyen musiikin laulaja, säveltäjä ja sanoittaja. Suuria hittejä: Julian Grimau 1969, En kadu mitään 1971, Eilen kun mä tiennyt en, Samanlainen onni ja Kuolleet lehdet.



Laila Kinnunen. - Kuvaaja Helge Heinonen vuonna 1970 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Hän oli yksi 1960-luvun suosituimmista naislaulajista Suomessa. Kinnunen oli äänityypiltään sopraano. Ensimmäisiä suuria hittejä: Lazzarella 1957, Illalla, illalla, Kellä kulta, sillä onni, Kuume, Marina, Jazzbasilli ja Pieni kukkanen 1950-luku.



Tapio Rautavaara. - Kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1961 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Laulaja, keihäänheiton olympiavoittaja, jousiampuja ja elokuvanäyttelijä. Tapio Rautavaara ja Reino Helismaa tutustuivat Puistolan työväentalolla sodan jälkeen vuonna 1945. Heidän yhteistyönsä tuloksena syntyi seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana monia lauluja, jotka jäivät suomalaisen musiikin historiaan: esimerkiksi vuonna 1949 Rautavaara levytti Helismaan säveltämät ja sanoittamat laulut Reissumies ja kissa ja Päivänsäde ja menninkäinen.



Eino Grön. - Kuva Copyright © Tumi-1983 - Creative Commons. - Iskelmälaulaja, jonka laulajanura alkoi Porissa vuonna 1957 paikallisyhtyeiden solistina. Ensimmäinen levytys tapahtui 1958, ja läpimurto seuraavana vuonna kappaleella Liian paljon rahaa. Grönin suosio kasvoi tangolevytyksillä, kuten Seinillä on korvat, Sä kuulut päivään jokaiseen ja Illan viimeinen tango, joiden vuoksi häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä nykyajan tangotulkitsijoista.



Annikki Tähti. - Kuvaaja UA Saarinen vuonna 1956 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Iskelmälaulaja, joka aloitti uransa vuonna 1952. Hänen ohjelmistonsa sisälsi eri tyylilajeja laulelmista swingiin ja valsseista latinalaisrytmeihin. Menestysiskelmiä Laulu kahdesta pennistä, Muistatko Monrepos'n, Pieni sydän, Budapestin yössä, Balladi Olavinlinnasta ja Kuningaskobra.



Jorma Hynninen. - Kuvaaja Kai Honkanen vuonna 1990 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Oopperalaulaja, äänialaltaan baritoni. Hynninen on tehnyt yli 70 oopperaroolia. Suomalaisten oopperalevytysten lisäksi Hynnisen keskeisimpiä oopperalevytyksiä ovat Figaron häät (Muti), Elektra (Ozawa) ja Il prigioniero (Salonen). Hänen levytystuotantoonsa kuuluu myös negrospirituaaleja, ikivihreitä ja tangoja. Levytyksiä Hynninen on tehnyt runsaat 140 kpl.



Carola. - Kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1965 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Carola (Carola Christina Standertskjöld) oli 1960-luvun suosituimpia suomalaisia laulajia. Hän esitti jazzahtavaa iskelmämusiikkia, jossa oli usein myös blues- ja soul-vaikutteita. Hän oli suomenruotsalaisesta aatelisperheestä, puhui viittä kieltä ja pystyi esiintymään yhdeksällä kielellä. Ensimmäinen suuri menestyskappale oli vuonna 1966 ilmestynyt Kielletyt leikit ja sitä seurasivat 1960-luvulla muun muassa Jerusalem (1968), Nuori tumma (1968), Ei aina käy niin kuin haaveillaan (1967) ja Mä lähden stadiin (1967). Carolan lauluja ovat myös Penkki, puu ja puistotie, Herrojen kanssa pellon laidalla ja Yksin.

Kaija Pohjola. - Kuvaaja Lauri Sorvoja 1990-luvulla Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Tangokuningatar vuonna 1991. Ensimmäisiä suuria hittejä: Albumi Kultaa kuutamo loi vuonna 1992.



Maija Lokka. - Kuvaaja Kuvassiskot vuonna 1979 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Oopperalaulaja. Hän aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa vuonna 1971 opettajanaan Liisa Linko-Malmio. Lokka esitti Suomen Kansallisoopperassa Marjan roolin Leevi Madetojan oopperassa Pohjalaiset vuonna 1973. Työvuosinaan hän oli Kansallisoopperassa erittäin käytetty solisti.



Viktor Klimenko. - Kuvaaja Helge Heinonen Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Laulaja, näyttelijä ja saarnaaja. Hän tuli tunnetuksi slaavilaismusiikkia sisältävistä levytyksistään ja kasakkaimagostaan. Ensimmäisiä suuria hittejä: Jokaiselle joku on kai rakkain 1964, Aurinko laskee länteen 1965.



Lea Laven. - Kuvaaja Helge Heinonen Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Iskelmälaulaja, joka tunnetaan tummasta ja matalasta äänestään. Ensimmäisiä suuria hittejä: Se on elämää 1969, Tumma nainen 1974, Aamulla rakkaani näin 1978, Ei oo, ei tuu 1979.



Tapani Kansa. - Kuvaaja Markku Lepola vuonna 1971 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Laulaja, jota pidetään ensisijaisesti iskelmälaulajana, mutta hänen tuotantoonsa on sisältynyt hyvin monenlaista materiaalia. Hän on levyttänyt iskelmän lisäksi muun muassa rock and rollia, Eino Leino -laulelmia, diskomusiikkia ja operetteja. Läpimurto tapahtui vuonna 1968 käännöshitillä Delilah. Muita menestyneitä lauluja ovat mm. Päättyneet on päivät, Kuljen taas kotiinpäin, Käymme yhdessä ain, Ei itketä lauantaina, Eloise, R-A-K-A-S, Hafanana ja Melina.



Pirkko Mannola. - Kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1976 Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Iskelmälaulaja ja näyttelijä, sekä Miss Suomi vuodelta 1958. Seuran toimittaja Olavi Sääksjärvi otti juttuideaa miettiessään yhteyttä Levytukun kapellimestari Kullervo Linnaan ja sopi Mannolalle koelaulun, vaikkei edes tiennyt, osaako Mannola laulaa. Mannola sai viikon aikaa harjoitella ja kolme laulutuntia Eero Väreeltä ennen lähtöään Helsinkiin koelauluun. Siellä hän esitti Paul Ankan kappaleen Diana englanniksi. Mannolan ensilevynä julkaistiin kappaleen suomenkielinen versio Rakastan sinua, Gabriel, kääntöpuolella Hopeakuu. Saman tien alkoivat myös lavaesiintymiset Kullervo Linnan orkesterin kanssa. Levytukulle tehtiin vielä toinen single, Suukkopanttileikki. Edellä mainitut olivat Pirkko Mannolan uran alkuaikojen musiikillisia menestyksiä.



Lauluduo Koivistolaiset. - Kuvaaja Helge Heinonen Copyright © Museovirasto - Creative Commons. - Koivistolaiset on kahden sisaruksen, Anja Koiviston ja Anneli Koiviston muodostama laulu- ja tanssiduo, joka edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa vuonna 1971 kappaleella ”Tie uuteen päivään” yhdessä Markku Aron kanssa. Heidän suurin hittinsä duona on suomennos Middle of the Roadin levystä Chirpy Chirpy Cheep Cheep. Lisäksi he tekivät suomenkielisiä versioita useista Abban hiteistä.

Lähteet
Esittelytekstit Wikipedia
Keijo Virtamo: Otavan musiikkitieto