Kurppien heimo

Lahkossa rantalinnut (Charadriiformes) on heimo kurpat (Scolopacidae).

Kurppien suureen heimoon kuuluvat niin pienikokoiset sirrit, sirot ja pitkäkoipiset viklot, pitkänokkaiset kurpat kuin suuret kuovit ja kuiritkin.

Heimon lajien nokat vaihtelevat pituudeltaan, mutta ovat yleensä kapeita ja teräviä. Siivet ovat lehtokurpalla pyöreäpäiset, muilla suipot. Tärkeitä määritysperusteita ovat siiven ja yläperän kuvioinnit sekä selväpiirteiset äänet. Sukupuolet ovat yleensä toistensa kaltaisia, mutta pesimä- ja talvipuvun kesken on joillain lajeilla suuriakin eroja. Kurppien selvimpänä yhteisenä piirteenä on lyhyt takavarvas, jonka vuoksi ne voivat istua esimerkiksi puissa.

Kurppien pesä on maassa, ainoan poikkeuksen muodostaa metsäviklo, joka usein pesii hylättyihin rastaanpesiin. Kurpista voidaan erotella ryhmät sirrit, suokukko, viklot, kuovit, karikukko, kurpat ja vesipääskyt.

Kurppien heimosta tavataan Suomessa hyvin yleisesti noin 30 lajia, kolmestatoista eri suvusta. Yksi kurppien heimon lajeista on lapinsirri.

Lapinsirri (Calidris temminckii)

Lapinsirri on helppo erottaa pienen kokonsa vuoksi muista kuin pikkusirristä. Lapin- ja pikkusirri ovat pienikokoisimmat kahlaajamme - pikkukahlaajat. Lapinsirri on vain vähän pikkusirriä kookkaampi. Lapinsirrillä on pituutta 14 - 15 cm, painoa 15 – 35 g ja siipien kärkiväliä 35 cm.

Lapinsirrin höyhenpuku tuo mieleen rantasipin höyhenpuvun. Kesä- eli juhlapukuinen lapinsirri on selkäpuolelta kellanruskean ja harmaanmustan kirjava. Rinnan sivut ovat pikkusirriä laajemmin kellanruskean ja harmaan kuvioimat. Päässä ja rinnassa on pieniä, kellanruskeita viiruja. Korvanpeitinhöyhenet ovat hieman muuta päätä tummemmat ja tiheään viiruiset.

Silmäkulmanjuova, kurkku ja vatsa ovat valkoiset - tosin silmäkulmanjuova voi olla myös epäselvä ja huomaamaton. Ohjasjuovan päällä voi olla vaalea täplä. Lapinsirrillä on usein selkeä, valkea silmärengas. Nokka on tumma ja hento, suorahko mutta hieman alaspäin kaartuva ja hyvin lyhyt.

Talvipuku on yleisväritykseltään harmaampi. Pikkusirriin verrattuna on selkäpuolella vähemmän kontrastia, ja rinta on harmaampi. Nuorella linnulla on selkäpuolella ruosteensävyisiä höyhenreunuksia.

Lapinsirrillä koivet ovat vihertävät, kellertävät tai ruskehtavat, eivät mustat kuten pikkusirrillä.

Lennossa lapinsirrillä on valkoisemmat pyrstönreunukset, kuin pikkusirrillä. Lapinsirrin lento on pääskysmäisen nopeaa, lentoon lähtiessä puolelta toiselle heittelehtivää. Lentoon se lähtee hypähtämällä.

Tavallisesti lapinsirrin näkee yksinään tai pienissä ryhmissä. Se ei kovin usein liity muitten lajien seuraan. Lapinsirri on käyttäytymiseltään rauhallinen ja kokoonsa nähden hidas lintu. Se liikkuu maassa hieman kumarammassa, kuin pikkusirri. Olemus on pitkänomaisempi, ei siis palleroinen. Säikytettynä lapinsirri lentää mutkitellen tai viistosti ylöspäin. Se on kuitenkin melko peloton, ja sitä voi siksi päästä tarkkailemaan myös läheltä.

Äänet

Lapinsirrin kutsuääni on vienosti kitisevä kililii. Sitä seuraa usein ohut sirrr. Varoitus on drrr. Osittain ohuelle kutsuäänelle rakentuva, rytmikkäästi nouseva ja laskeva soidinlaulu tuo mieleen pensassirkkalinnun sirinän. Se tuo mieleen myös pienen herätyskellon äänen.

Ravinto

Lapinsirri ruokailee matalassa asennossa, kyyryssä, usein kuivalla maallakin. Ruokaillessaan se käyttäytyy hyvin rauhallisesti. Se liikuskelee hitaasti ja poraa nokallaan lietettä. Ihmisen lähestyessä se jähmettyy liikkumattomaksi ja sitä on tällöin hyvän suojavärinsä vuoksi vaikeaa havaita.

Lapinsirrin ravintoa ovat hyönteiset, erityisesti hyttyset ja kärpäset ja niiden toukat, sekä kovakuoriaiset, surviaissääsket ja kaksisiipiset. Vähemmässä määrin rannoilla myös madot, pienet äyriäiset ja nilviäiset.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Euroopassa pesii 11 000 – 18 000 paria lapinsirrejä Fennoskandiassa, lisäksi Venäjän tundralla pesii yli miljoona paria.

Lapinsirrien parimäärä Suomessa: 3000 – 5000. Lintu pesii Suomessa vain Pohjois-Suomessa, Perämeren rannikolla ja Oulun seudulla. Lapissa on yhtenäisin pesimäalue ja se sijaitsee pohjoisen tunturiseuduilla.

Lapinsirri viihtyy joutomaakentillä ja kuivilla piennarniityillä, kasvillisuuden peittämillä, osittain hiekkaisilla tai lietteisillä rannoilla, usein ihmisasutuksen tuntumassa. Parhailla paikoilla on yhdyskuntamaisia tihentymiä.

Lisääntyminen

Lapinsirri pesii Lapin palsasoilla, jokisuistoissa, lampien ja järvien rannoilla tuntureilla, sekä harvemmin sopivissa paikoissa alempana metsäseudulla.

Koiraalla on erikoinen soidinlento, jossa se lentää kuin valtava perhonen siivet väristen V-asennossa ja päästää hentoa sirinää. Joskus se pysähtyy lennossaan paikoilleen vastatuuleen sirisemään. Usein se laskeutuu jatkamaan lauluaan tolpanpäähän, pajunlatvaan tms. paikkaan.

Lapinsirrin pesä sijaitsee melko avoimesti hiekkaisella tai savisella maalla, Lapissa kuivalla tunturikankaalla. Naaras munii kaksi, poikkeuksellisesti jopa kolme pesyettä. Ensimmäisen pesyeen hautoo koiras, toisen - keskimäärin 3 vrk:n välin jälkeen eri koiraan reviiriin munitun jälkeen - naaras. Tavallisesti tämä naaraan hautoma pesye on muutaman sadan metrin päässä koiraan hautomasta pesyeestä. Muninta ajoittuu Perämerellä kesäkuun alkuun, Lapissa hieman myöhäisempään ajankohtaan.

Munia on 4. Haudonta-aika on 19 - 20 vrk. Poikaset lentävät tyydyttävästi - toista sataa metriä - 17 - 18 vrk:n ikäisinä, jolloin aikuiset jo häipyvät muuttomatkalle.

Muutto

Tuntureiden ja merenrantojen lapinsirriä näkee muuttoaikoina tietysti muuallakin. Silloin se lepäilee kasvillisuuden suojassa kosteilla niityillä ja lieterannoilla sekä rantaniittyjen heinittyneillä tulvalammikoilla.

Lapinsirrin kevätmuutto käynnistyy toukokuun alkupuolella ja pääjoukot saapuvat 20:nennen päivän tienoilla. Muutto on voimakkainta länsirannikolla.

Vanhojen lapinsirrien syysmuutto käynnistyy varhain heinäkuussa, mutta määrät alkavat kasvaa vasta elokuusta lähtien, nuorten lintujen liittyessä mukaan muuttoon. Elokuun loppupuolen huippuvaiheen jälkeen havainnot vähenevät nopeasti, eikä lapinsirrejä syyskuun puolivälin jälkeen enää kahlaajalietteillä näy.

Lapinsirri on pääasiassa yömuuttaja.

Lapinsirri talvehtii Välimeren ympäristössä ja Itä-Afrikassa.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Tero Linjama & Jussi Murtosaari: Lintuharrastajan lajiopas - Docendo
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Kotimaan luonto - WSOY
*Wikipedia
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat