Kurkien heimo

Kurkilinnut (Gruiformes) on lintulahko, johon kuuluu kymmenen heimoa. Yksi näistä heimoista on kurjet (Gruidae). Yksi tämän heimon neljästä suvusta on puolestaan kurjet (Grus). Siihen kuuluu kymmenen lajia ja yksi niistä on meidän kurkemme.

Kurjet ovat komeita, pitkäjalkaisia ja -kaulaisia, haikaramaisia lintuja, mutta ne eivät ole lainkaan sukua haikaroille. Pidentyneet kyynärsulat peittävät usein lyhyen pyrstön. Hitaan määrätietoisessa lennossa ovat kaula ja koivet ojennettuina suoriksi. Parvet lentävät usein aurassa tai jonossa. Kurjet ovat myös hyviä purjelentäjiä. Ne tunnetaan ulkonäkönsä ohella hyvin myös trumpettisointuisista äänistään.

Kurki (Grus grus)

Kurkeen on liitetty Suomessakin ainakin entiseen aikaan jotakin pyhää. Sitä on kuitenkin myös metsästetty. Kenties se siksikin on ollut perinteisesti syrjäisten soiden asukki ja erämaiden lintu. Kurki on jo kokonsakin vuoksi tunnetuimpia lintujamme, pikkulapsetkin tuntevat kurjen.

Kurjen pituus on 96 – 120 cm ja sen siipien kärkiväli on 180 – 222 cm. Painoa kurjella on 3 – 6,1 kg. Sen yleisväri on tuhkanharmaa. Kurjen päässä on punainen laikku. Niska ja kaulan etumus ovat mustat ja niiden välissä kaartuu silmästä alkava valkoinen juovakaistale. Sisimmät kyynersulat ovat pidentyneet lyhyen pyrstön peittäväksi röyhelöksi. Koivet ovat mustat ja vahva, tikarimainen nokka on kellanharmaa tai kellanvihreä.

Nuori kurki on ruskeapäinen ja sen muukin ruumis on ruskehtavan sävyinen. Aikuispuku on täydellinen vasta kolmen kevään, joskus neljän kevään ikäisellä linnulla.

Äänet

Kurjen äänet ovat kauas, yli soiden ja metsien kantavia trumpettitöräyksiä, esimerkiksi "krui-krrä". Tätä juhlavaa laulantaa kuulee sekä pesimäpaikoilta että muuttoparvista. Varoitus on pehmeä kurkkuääni "grrrk".

Kurkipariskunta voi aamuvarhaisella herättää töräyksillään koko lähitienoon. Varhaisina kesäöinä tai ensimmäisten säteiden valaistessa aukean puunlatvoja, kaikaa pariskunnan yhteinen, voimakas duetto.

Syksyisistä parvista voi kuulla aikuisten lintujen äänten seasta poikastenkin hämmästyttävän hentoja, suorastaan piipittäviä "tsiirp tsiirp" vihellyksiä.

Ravinto

Kurjet ovat kaikkiruokaisia, eli niille kelpaavat niin sammakot ja selkärangattomat kuin kasviravintokin. Pesimäaikana kurjen ravinnon muodostavat lähinnä hyönteiset, toukat, sammakot, pikkukalat, pikkujyrsijät ja päästäiset sekä joskus linnunmunat ja -poikaset. Kurki käyttää myös paljon kasvisravintoa: juuria, vesoja, sieniä, marjoja, perunoita, herneitä, juureksia sekä syksyisin viljaa.

Viljapelloille kurjet ilmestyvät ruokailemaan aamuvarhain. Auringon laskiessa kurjet lentävät yöpymään vesialueille, kuten järven- tai merenlahdille. Kurjet pyrkivät säästämään päivittäisissä "matkakustannuksissa", joten ne valitsevat ruokailualueita, jotka sijaitsevat mahdollisimman lähellä niiden yöpymispaikkaa.

Kurkien tanssi

Kurjet ovat aikamoisia tanssijoita. Ihminen nimittää niiden menoa tanssiksi, koska siltähän se ihan vaikuttaa. Kurjet tanssivat ja teikaroivat soidinmenoissaan, mutta ne tanssivat myös muulloin ihan muuten vaan. Tämän muun tanssimisen merkitystä ei tunneta. Ehkäpä kurjet tanssivat itseään tai muita kurkia viihdyttääkseen. Tanssia voi vain yksi kurki tai siihen voi osallistua useampiakin kurkia yhtä aikaa.

Tanssiessaan kurki marssii aluksi kaula ojossa eteenpäin, ottaa sitten muutaman nopean juoksuaskeleen, avaa siipensä, juoksentelee siksakkia, ympyrää tai kahdeksikon muotoista rataa, leyhytellen samalla siivillään. Yhtäkkiä se pysähtyy niille sijoilleen, taivuttelee kaulaansa, kumartelee ja hypähtelee vielä ilmaankin. Ilmassakin se koukistelee ja ojentelee jalkojaan. Seuraavaksi se nappailee nokkaansa maasta ruohoja ja oksia joita se viskoo kuin täysin seonneena ympärilleen. Välillä lintu muistaa oman trumpettinsa ja kaiuttaa hurmioituneena päätään yläilmoihin suunnaten ilmoille voimakkaita toitotuksiaan.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Kurki on Suomessa yleinen lintu ja kurkien määrä on runsastunut viime vuosikymmeninä. Laji pesii koko maassa Tunturi-Lapin rajoille saakka.

Elinympäristöksi kelpaavat erilaiset suot, aivan kuivimpia ja metsittyneimpiä lukuun ottamatta. Rauhallisilla seuduilla kurki ei karta pesiessään ihmisasutustakaan.

Lisääntyminen

Nuoret kurjet alkavat käyttäytyä aikuismaisesti noin 18 kuukauden ikäisinä, eli toisena elintalvenaan. Pariutuminen on mahdollista tästä eteenpäin. Kurjet saavuttavat sukukypsyyden 3 – 4 vuoden iässä. Kurki on pitkäikäinen lintu, ja kurjet lisääntyvätkin ensimmäisen kerran yleensä vasta 4 – 6 vuoden ikäisinä.

Kurki on soiden ja kosteikkoalueiden laji, mutta myös järvien ja merenrantojen ruovikot ovat kurjen pesäpaikkoja. Pesänsä kurki tekee ympäristöä kuivemmalle mättäälle. Pesä voi sijaita aivan avoimesti veden ympäröimällä suomättäällä tai hetteikössä, mutta myös suokasvillisuuden suojassa esimerkiksi männikköisessä nevan reunassa. Pesä voi olla hyvin kookas ja sen rakennusaineina ovat varvut, ruohot, sarat ja sammal.

Kurki munii kaksi punaruskeaa, harmaanvioletin ja harmaanruskean täplittämää munaa. Kumpikin emo osallistuu haudontaan, joka kestää 28 - 30 vrk. Haudontavuoroa vaihtaessaan emot suorittavat pieniä rituaaleja, ne tanssahtelevat ja antavat trumpettiensakin soida. Kurjenpoikaset ovat ns. pesäjättöisiä, eli ne lähtevät pesästä mahdollisimman nopeasti. Poikaset jättävätkin pesän jo parin vuorokauden ikäisinä ja molemmat emot ruokkivat niitä 3 - 4 ensimmäisen elinvuorokauden aikana. Lentokyvyttömät poikaset ovat aluksi kellanruskeita. Ne piilottelevat taitavasti korkeassa saraikossa. Emolinnut viettävät kesän perhe-elämää poikastensa kanssa.

Kurkiperhe pysyttelee yhdessä vielä senkin jälkeen, kun poikaset 9 - 10 viikon ikäisinä tulevat lentokykyisiksi. Poikaset itsenäistyvät hiljalleen seuraavan talven aikana, mutta kurkiperhe hajoaa lopullisesti usein vasta seuraavan lisääntymiskauden kynnyksellä. Kurjella on yksi pesye vuodessa.

Muutto

Tekninen kehitys on mahdollistanut kurkienkin muuton tarkkaa seurantaa. Kurkien muuttoreittejä on jäljitetty esimerkiksi radio- ja satelliittilähettimien avulla. Suomen ensimmäiset satelliittikurjet merkittiin kesällä 1991. Muuttavien kurkien lentonopeudesta kertoo se, että esimerkiksi matka Oulun seudulta Hankoon taittuu tarvittaessa yhden päivän lentorupeamalla.

Kurkien muutto tapahtuu pääosin päiväsaikaan, jolloin kurjet pystyvät hyödyntämään ilmavirtauksia tehokkaimmin. Keväisin ja syksyisin taivasta halkovat kurkiaurat ja pelloille lepäämään laskeutuvat parvet tarjoavat tarkkailijoilleen unohtumattoman elämyksen. Kurkien V-muotoiset muuttoaurat ovat lintujen muuttojen näyttävimpiä muodostelmia. Upeimpia näkymiä seurataan keväisin, kun kurjet lähestyvät matalalla lentäen yli Suomenlahden.

Kurjilla on pitkä muuttomatka, ne talvehtivat Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Euroopassa. Suomeen ensimmäiset kurjet saapuvat jo maaliskuun puolella, pääjoukot seuraavat huhtikuun puolivälin tienoilla ja syysmuutto talveksi etelään tapahtuu syys-lokakuussa.

Suomessa on neljä suurta kurkien syysaikaista kerääntymisaluetta: Söderfjärden Vaasan ja Mustasaaren kuntien rajalla, Muhos Pohjois-Pohjanmaalla, Tohmajärvi naapurikuntineen Pohjois-Karjalassa sekä Isosuon-Puurijärven kansallispuisto Huittisten, Kokemäen ja Äetsän kuntien rajalla.

Kurki näyttää lennossa raskaalta, se kauhoo voimakkain siiveniskuin, liitäen välillä. Lentäessään kurki kaartelee mielellään. Myös parvet harrastavat tätä kaartelua. Raskaiden siiveniskujen ja ison koon vuoksi kurki voi huonosti nähtynä muistuttaa petolintua.

Luppokurjet

Toukokuussa Suomeen saapuu myös nuoria kurkia. Ne eivät tule pesimään, vaan ruokailemaan ja totuttelemaan Suomen luonnossa pärjäämisen taitoon. Nämä "luppokurjet" liikuskelevat kesälläkin pieninä parvina pelloilla. Luppokurkien seuraan saattaa liittyä myös pesinnässään epäonnistuneita yksilöitä.

Rengastus - värirenkaat

Kurjilla käytetään ”perinteisten” renkaiden lisäksi myös niin sanottuja värirenkaita, jotka voidaan havaita kiikarin tai kaukoputken avulla elävän linnun jalasta. Renkaiden järjestystä muuttamalla jokaiselle linnulle annetaan yksilöllinen koodi. Värirenkaista tehtyjen havaintojen perusteella onkin mahdollista esimerkiksi seurata lintujen muuttoa yksilötasolla.

Kurkivahingot

Kurjet ruokailevat mielellään viljapelloilla. Ne saapuvat viljapelloille yleensä auringonnousun aikaan. Elokuussa poikasten tultua lentokykyisiksi kurjet alkavatkin kerääntyä pelloille täydentämään energiavarastojaan. Ne aiheuttavat viljelijöille syksyisin suuriakin vahinkoja, kun ne laskeutuvat viljapelloille, tallovat niitä lakoon ja napsivat jyvät suihinsa. Tällaisessa viljapellolle laskeutuvassa parvessa voi olla satoja kurkia ja ne saavat nopeasti tuntuvaa vahinkoa aikaan. Valtaosa viljelyksille aiheutuneista vahingoista johtuu tallomisesta. Lisäksi lintujen ulosteet saattavat heikentää sadon laatua.

Kurki on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji, joten lintujen tahallinen häirintä ja tappaminen on kielletty (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 39 §). Siten satovahinkojen rajoittaminen metsästämällä ei ole mahdollista.

Lähteet
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki - Otava
*Milla Niemi, Visa Eronen, Sanna Aitto-oja, Petri Nummi: Kurkien aiheuttamat viljelysvahingot ja niiden ennaltaehkäisy
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös