Kiurujen heimo

Lahkossa varpuslinnut (Passeriformes) on heimo kiurut (Alaudidae). Heimossa on 21 sukua ja niissä yhteensä 93 lajia.

Kiurut ovat maassa eläviä varpuslintuja. Ne liikkuvat maassa juosten tai kävellen, eivät koskaan hyppien. Esimerkiksi kaitanokkakiuru on sopeutunut niin hyvin maaelämään, että sitä on ajamallakaan vaikeaa saada siivilleen, vaan se juosta viuhtoo menemään 7 - 8 kilometrin tuntivauhdilla.

Kiurujen vaatimaton, ruskeasävyinen ja -viiruinen höyhenys toimii maassa hyvänä suojavärinä. Ruumiinmuodoltaan kiurut ovat melko tanakoita. Sukupuolet ovat keskenään yleensä samanlaiset. Kiuruilla on kapea nokka, joka on sopeutunut sekä siemen- että hyönteisravintoon. Siivet ovat pitkät ja leveät. Useimmilla kiurulajeilla on selvä töyhtö päälaella.

Kiurujen koivet ovat pitkät ja kapeat. Kiurut ovat avomaiden lintuja. Mikään laji ei elä pysyvästi tiheissä metsissä. Kiurut pesivät maassa ja niillä on usein monta pesyettä kesän aikana. Kiurut ovat innokkaita laulajia. Lennossa esitetty laulu on kuuluvaa ja kirkasta.

Kiuru (Alauda arvensis)

"Varsinaisen laulun leivonen suorittaa ilmassa, pilvissä tai yläpuolellakin pilvien ja on se riemukkainta linnunlaulua, mitä meillä saa kuulla. Vapaana maan humusta, ilman kiintopistettä, puhtaassa, kirkkaassa ilmameressä helähtää se niin ihanalta, että se tuskin koskaan voi häipyä mielestä kaipausta jättämättä, jos sitä lapsuudesta saakka on saanut kuulla. Sillä on aivan erikoinen voima kohottaa ja ylentää mieltä. Se vetää tenhollaan painuneenkin mielialan kohti pilviä ja keventää raskaita, laahustavia askeleita. Leivosen laulu on runoilijan kuvakieltä kesästä, kukista ja auringosta. Se ei pulpahda kuumana hetken tunnelmana, vaan se vyöryy vakavana, tasaisena, nopeana, vuolaana ja hartaana kuin kiitosvirsi. Sen erikoisuus on siinä, että se ei katkea lauseen lopussa, vaan jatkuu välittömästi pitkänä ajatussarjana, runoelmana." - Jussi Seppä (1885–1951)

Kiuru eli leivo eli leivonen on pikkulinnuksi isokokoinen, hieman varpusta suurempi ja leveäsiipinen. Se lentää aaltomaisesti. Kiurun pituus on 17 cm, siipien kärkiväli 35 cm, paino noin 40 g. Koiras on hieman naarasta kookkaampi.

Niin paljon kuin kulttuurissamme onkin ylistetty kiurun laulua, niin itse linnusta ei juurikaan puhuta. Ehkä siksi, että kiuru ei höyhenpuvullaan koreile, sen olemus on vaatimaton. Kiurun yläpuoli on vaaleanruskea ja mustaviiruinen. Vatsan pohjaväri on valkea tai vaalean hiekanruskea, rinnassa on tummia pitkittäisjuovia. Pyrstö on kohtalaisen pitkä ja sen reunussulat ovat valkeat. Siiven takareunassa on valkea juova.

Hieman pidentyneet päälaenhöyhenensä kiuru kohottaa usein töyhdöksi.

Kevätsointuja - Larin-Kyösti

"Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö,
Kevätvirsiä viidakko kaikaa.
Suli hanget ja nousi jo kukkien vyö.
Sinilaine jo lyö ja jo valkeni yö.
:,: Nyt on toivoon ja lempeen aikaa. :,:

Nyt rinnass' on lämpö, mi murtavi jään,
Joka huokuili henkeä hallan.
Ja se vaativi voittoa kirkkahan sään.
Elon onnea laulaa se enteillään,
:,: Kevättunteille tuottavi vallan. :,:

Nyt tunnen kuin sieluni siivet sais
Ja ma leivona nousta voisin.
Ja mun tahtoni talvesta ponnahtais
Ja mun riemuni oikean kaiun sais,
:,: Ja ma oikea laulaja oisin! :,:."

Leivonen eli siis kiuru tunnetaan kauniista laulustaan, joka on innoittanut lukuisia runoilijoita tunnelmointiin ja ylistyksiin.

Lyhyesti ilmastuna kiurun laulu on iloista liverrystä. - Kiurun laulu on tunnusomainen, yhtäjaksoinen, kirkkaana pursuava livertely, joka sisältää runsaasti matkintoja. Kiuru matkii taitavasti mm. metsävikloa, liroa ja haarapääskyä.

Koiras laulaa tavallisimmin lennossa, kohoten ensin reviirinsä yllä korkealle ilmaan, missä laulaa pitkiä aikoja paikoillaan lekutellen. Tässä laululennossaan kiuru kohoaa ylös lähes kohtisuoraan, kunnes se erottuu enää vain pienenä räpyttelevänä pisteenä taivaan sinessä tai häviää kokonaan näkyvistä. Ylhäällä se viipyy 15 - 30 minuutin ajan.

Vähitellen kiuru laskeutuu alemmaksi, liidellen siivet levällään ja kaiken aikaa laulaen. Lopulta, viimeiset kymmenet metrit se syöksyy alas kuin kivi ja katoaa heinikkoon. - Toisinaan kiuru laulaa myös maassa istuen. Onhan se tyypillinen maassa viihtyväkin lintu.

Kiuru laulaa aktiivisesti pitkälle kesään, usein jopa aamun sarastuksesta aina auringon laskuun saakka.

Kutsuääninä ovat pehmeä, sointuva "prrit" sekä voimakas "dirliy", niiden lisäksi ohuehko "iih".

Kiuru on niitä harvoja lintuja, jotka laulavat lähes ympäri vuoden. Muita samanlaisia eurooppalaisia lajeja ovat peukaloinen, punarinta ja laulurastas. Kovalla tuulella ja sumun vallitessa kiuru ei kohoa ilmaan laulamaan, mutta silloinkin se saattaa liverrellä maassa ollen.

Ravinto

Kiuru syö sekä eläin- että kasviravintoa. Yli puolet ravinnosta koostuu kasveista, rikkaruohon siemenistä, jyvistä ja viljasta. Eläinpuolen ravintona ovat hyönteiset ja niiden toukat, kastemadot ja hämähäkit.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Suomen pesivä kiurukanta on 300 000 – 400 000 paria.

Kiuru on viljelysmaiden lintu. Pohjoisessa kiurut ovat selvimmin keskittyneet asutuksen piiriin.

Lisääntyminen

Kiuru pesii koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Sen pieni, 7 cm:n läpimittainen, kuppimainen pesä on pelloilla tai muilla avoimilla paikoilla maassa, kasvillisuuden suojassa. Ruohonkorsista kyhätty pesä on hyvin piilossa. Pesäänsä kiuru pyöräyttää tavallisesti 4 (3 - 6) vihertävää, ruskealäikkäistä munaa. Haudonta kestää 11 vrk ja sen tekee naaras yksin. Molemmat emot ruokkivat poikasia, jotka viipyvät pesässä 9 - 10 vrk. Ne ovat lentokykyisiä noin 3 viikon ikäisinä.

Leivo - Aleksanteri Rahkonen

"Miks leivo lennät Suomehen
Sä varhain kevähällä,
Et viihdy, lintu riemuinen,
Sä maalla lämpimällä?

Miks äänes soreasti soi
Vaan Suomen taivaan alla,
Ja vaikka puut ne vihannoi,
Sä lennät korkealla?

Sen tähden Suomeen kiiruhdan
Ja lennän korkealla,
Kun tahdon nähdä kauneimman
Mä rannan taivaan alla.

Ja senpä vuoksi laulan ma,
Kun kannel täällä soipi;
Ei missään voi niin riemuita,
Kuin Suomessa vaan voipi."

Muutto

Kiuru on aikaisimpia muuttolintujamme. Vallitsevat sääolot ratkaisevat ensimmäisten saapumisen ajankohdan, mutta yleensä muutto alkaa jo helmikuun puolella tai maaliskuun alussa, kun ensimmäiset lauhat tuulet puhaltavat etelästä. Kiuru on aina tunnettu maassamme lähestyvän kevään sanansaattajana ja siksi sen saapumista odotetaan ja tarkkaillaan. Kiurut saapuvat maan ollessa vielä lumen peitossa, siksi onkin ollut aina syytä todeta, että "kuu kiurusta kesään". Linnut tapailevat ensisäkeitään suojasäillä, mutta takatalven yllättäessä ne palaavat vielä Suomenlahden eteläpuolelle odottamaan ilmojen lämpenemistä.

Pääjoukot saapuvat muutamaa viikkoa myöhemmin. Kevätmuutto jatkuu aina toukokuulle asti. Keväällä kiurut voivat kerääntyä sulille peltoaukeille ja teille suuriksi joukoiksi.

Kiurujen syysmuutto sijoittuu aikavälille syyskuun alkupuoli - marraskuun alkupuoli. Silloin ne siirtyvät pienehköinä parvina etelään. Kiurut talvehtivat Etelä- ja Keski-Euroopassa. Yksittäiset kiurut saattavat joskus talvehtiakin meillä.

Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Wikipedia
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös