Savannahin sopivuus lemmikiksi - F1 savannah on vaikea ja vaativa
Useimmille ihmisille
F1 savannahit eivät ole lemmikeiksi laisinkaan sopivia. F1 savannahit eivät pidä
silittelyistä ja muista lellittelyistä, eivätkä viihdy sylissä.
Lemmikkikissoiksi ensimmäisen sukupolven, F1-luokan savannikissat ovat kaikkein vaativimpia
ja sopimattomimpia.
Niillä on perimässään jäljellä paljon Afrikan villin servaalin ominaisuuksia.
Ne ovat voimakkaita ja hyvin energisiä ja kaikkein suurikokoisimpia savannaheista.
Ne vaativat siten paljon erilaisia virikkeitä, seuranpitoa ja toimintaa - ja runsaasti tilaa.
Yksin jätettyinä ne voivat turhautua ja saada aikaan kodin sisustuksessa suurta tuhoa.
Kynsillään ja hampaillaan ne voivat repiä kaikkea papereista ja muista irtoesineistä sohviin.
Savannikissat hyppäävät myös ällistyttävän korkealle ja vaarassa ovat kaikki
katostakin roikkuvat, kuten kukkaviritelmät.
Jotkut F1 savannahit eivät sopeudu hyvin lasten seuraan ja voivat suhtautua
vihamielisesti vieraisiin. Vieraiden saapuessa ne hypähtävät johonkin
korkeammalle tarkkailuasemiin. Tällöin voi kahvipöydässä istuville syntyä vääjäämättä sellainen ahdistava tunne,
että savannah kohta hyppää ja hyökkää - vaikka se ei toki niin teekään.
Tästäkin syystä lemmikeiksi ihmisille päätyy yleensä vasta muutaman sukupolven verran alkuperäisistä
villeistä esi-isistään etääntyneitä yksilöitä.
F3 savannahit ja sen jälkeiset sukupolvet
ovat lemmikeiksi kasvattajan mukaan erittäin suositeltavia, sillä niillä on esi-isiensä
ihastuttava, servaalimainen olemus ja leikkisäksi kotikissaksi sopeutunut käytös.
Kotiin palaavia ne ovat ottamassa jo ovella vastaan, seurailevat ihmistä sisällä
ja antavat usein päällään jalkaan puskien ystävällisiä kissantervehdyksiä.
On syytä muistaa, että savannahit merkkailevat virtsaten reviiriään. Joten kissanpissavaara
on olemassa silloin, kun on savannah lemmikkinä. Savannahit voivat olla myös hyvin äänekkäitä,
mikä on otettava huomioon ainakin kerrostalossa.